Atuagagdliutit - 08.10.1998, Side 14

14 • TORSDAG 8. OKTOBER 1998
ATUAGAGDLIUTIT
PALASIPIKKUHOQ
INUTSIALASSUAQ
Kristian Lauritsen, Kalaailit Nunaanni provstiusimasoq, Danmarkimi kalaallinut palasiulluni
suli kajumissuseqaqaaq
VIPPERØD: Snnooorrkk.
Snnooorrkk. Snnooorrkk.
Snnooorrkk.
Qatimaappalunnerup nipi-
tuup siaminit anorersuarmil-
luunniit nipitunerungajappoq.
Tusagassiortoq apersugaa-
luunniit sinilersimanngillat.
Paarlattuanilli.
Qatimaappalaaq akuttoqa-
tigiissaarlunilu akisualaartoq
qimmip utoqqasaarsuup
Kasper-ip nipigaa, inip naq-
qani ikumalaartitsiviup 74-
inillu ukiullip Kristian Laurit-
sen-ip issiaviata akornanni
pikkunarnganut sinilersima-
soq.
- Oqarasuaatikkut oqaluk-
kaangama nuliama oqarfigi-
sarpaanga oqaqqullunga nam-
minerunngitsoq qimmerli u-
ngataani qannguisoq, Kristian
Lauritsen illarluni nassuiaa-
voq, pujortaat qimanngisaan-
nakki immiutigalugu, oqame-
ratullu eqqarsarluamerulersit-
sisartoq.
Ukiut qulingiluat matuma
sioma qimmertaaraat sulinia-
qatigiiffik Dyrenes Beskyttel-
se aqqutigalugu, taakkua suli-
niutigisarpaat qimmit naalli-
utsitaasut toqunartumik kapi-
neqarnissaraluannit allanik
angerlarsimaffittaartittameri.
Kasper qanorluunniit qa-
nga atugarliorsimatigigalua-
runi ullumikkut qimmiuvoq
eqqissisimallunilu toqqissisi-
masoq. Eqqumagaangami qii-
malluinnarlunilu qanilaaqaaq,
naak avalluutit illup Vippe-
rød-imi Holbæk-ip eqqaani
ilaqutariit Lauritsenikkut uki-
uni kingullemi najugarisaata
silataani pequemissaanut kil-
liliingaaleraluartoq.
Qungujulaneq illarnerlu
Inussiamemeq qanilaamerlu
qimmimik piginnittup, Kristi-
an Lauritsen, inuttut malun-
naatigilluarpai. Pingaakujun-
ngikkaluarluni pikkuttuuvoq.
Imminut qitiutinnianngikka-
luarluni oqaluttuartarpoq pik-
kunarnersaa pingaartillugu,
taamaattumillu apersomeqar-
nissi toqqissisimassutigival-
laanngilaa. Palasi iliuuseqa-
rusunnerusoq oqaatsit kusa-
nartut neriorsuutigiinnamagit.
Inuuvoq qungutsarissoq il-
larusuttartorlu, naak inuuner-
mini inuit artornartorsiortut
naapittuartuugaluarlugit. Kri-
stian Lauritsen, Nunatsinni
palasiullunilu nuna tamakker-
lugu provstiusimasoq, ullu-
mikkut Sjællandimi Bom-
holmimilu kalaallinut palasi-
uvoq, palaseqataata Karl Pe-
ter Andersenip ilagiit Jylland-
imi Fyn-imilu isumagisaralu-
git-
Kristian Lauritsen-ikkunni
oqarasuaat atassutaameqann-
gisaannarpoq. Sukkulluunniit
kalaallinut palasimik pisaria-
qartitsisunut piareersimavoq.
Qaammatit tamaasa aalaja-
ngersimasumik pulaaqattaar-
tarpoq, Hellerup-imi Kalaailit
Illuat, Kofoed Skole, Her-
stedvester, Nykøbing Sjæl-
landimi mattussivik, Vor-
dingborgip Napparsimmavia-
ni immikkoortortaq kiisalu
Slagelse-mi Anders Vænge.
Tamakku saniatigut qaam-
matit tamaasa sapaat siulleq
Helligåndskirken-imi kalaal-
linik naalagiartitsisarpoq, kii-
salu illoqarfmni minnerusuni
ilagiinnik kalaallinik naalagi-
artitseqattaartarluni.
Piitsuuneq
Kristian Lauritsen qaffasissu-
mik ilinniagaqamissaa kialu-
unniit naatsorsuutigisimagu-
nanngilaa. Kristian Lauritsen
ilaqutariinni uppertuni piitsu-
ni peroriartorpoq, Heming-ip
Silkeborg-illu akornanni Bor-
ding-imi. Taamani 1930-ik-
kunni Danmarkimi atugarli-
orfiusumi. Angutaa nunaatee-
| rannguaqarpoq, qitomallu ar-
s fineq pingasuummata ani-
| ngaasallioqaat.
g Kristian 15-inik ukioqartoq
s naasorissaasuni kiffakulussa-
| tut aallartinneqarpoq, ilinni-
2 aqqikkusupporli, Fyn-imilu
Højskole-mi upperisaq tun-
ngavigalugu atuarfiusumi a-
tuareerluni 18-inik ukioqarlu-
ni angajoqqaani akuerisippai
ilinniarnertuunngorniarluni.
Djurslandimi ingerlappaa
ilinniamertuunngomiarfimmi
upperisaq tunngavigalugu a-
tuarfiusumi. Taanna taane-
qartarpoq palasiliorfik. Taas-
suma kingoma Københavns
Universitet-imi upperisamik
ilisimatusalerpoq.
Taamanili Nunatsinnukar-
nissani pilersaarutigereerpaa.
Nunap avannaarsuaniittup ti-
keraamissaa meeraallunili eq-
qarsaatigiuarsimavaa. Nu-
naannaap atuarfiani atuartillu-
ni, ilinniartitsisoq grundtvigi-
aner-iusoq pikkunartunik ti-
guartinnartunillu oqaluttartoq
ilinniartitsisoralugu, Knud
Rasmussen pillugu atuarpaa.
Angutaatalu nunaammi avan-
naatungaa Grønland-imik
taaguuteqartippaa.
Nyhavn-imi pequffattut
- Taamani ilinniagaqamersi-
uteqartoqanngilaq, Køben-
havnimilu nuannersorpassu-
arnik suliffeqartarpunga, eq-
qarsaatigikulaartarparalu pa-
lasit inuit akomannut inuuni-
vik misilillugu akuliunneq a-
jortut nalligisarlugit, inuuner-
tik tamaat allaffissomermut
atuisartut.
- Nørrebro-mi ineeraqar-
punga. Naggorinnersaqanngi-
tsoq. Kinguninnguali højsko-
le-mi atuaqatiginikuusara,
Sydhavnen-imi sømands-
hjem-imi pisortaasoq, sianer-
poq. Periarfissippaanga akili-
uteqarnanga ineqarsinnaasu-
nga nerisaqarlungalu, nam-
minneq pisinnaanngikkaa-
ngamik imarsiortut angerlar-
simaffiat sissuertarusukkuk-
ku. Ajoraluartumik Sømands-
hjemmet atorunnaarpoq.
- Ilinniamera unitsikkallar-
lugu aningaasarsiortariaqaler-
punga, eqqarsarpunga. Ny-
havn-imili Sømandshjemmet-
imit saaffigineqarpunga assi-
ngusumik sulisinnaaninnik.
Tamaani pequffattunnguaqar-
poq. Taamani imarsiortut Ny-
havn-imut omiguttarallarma-
ta. Talittarfik tamaat sinerlu-
gu imemiartarfeqarpoq. Pe-
quffattunnguusarput, Kristian
Lauritsen oqaluttuarpoq.
Upperisamik ilisimatusar-
nerup immikkoortua siulleq
naammassigamiuk Kalaalit
Nunaanni atorfinnut marlun-
nut qinnuteqarpoq. Aatsaat u-
kioq ataasingajak qaangium-
mat Statsministeriamit akis-
sutisivoq akuerisaalluni, ta-
matumalu nassataraa upperi-
samik ilisimatusamermi sani-
atigut kalaallisut ilinnialissa-
gami.
- Soraarummeemerit anner-
toqaat. Oqaatsilli sannaat ilik-
karpakka. Atuameq allanner-
lu. Oqaloqatigiinnerli saper-
para. Aatsaat Kalaalit Nu-
naannut pigama ilikkarpara,
Kristian Lauritsen oqaluttuar-
poq, umiarsuarmut ilaalluni
Kalaailit Nunaannut aallan-
nginnermini sakkutuunngoq-
qaarallarpoq, sakkutuuni i-
marsiortuni palasitut atuullu-
ni. Ukiut pilluarfiupput, naak
aallaqqaammut ataqqineqar-
nissaq angujuminaakkaluar-
toq, Kristian Lauritsen eqqaa-
masalikkersaarpoq.
- Sakkutuut arlallit naapil-
lugit soorlu iikkamut isigin-
naarluni. Pitsaanerulerporli
sakkutuut paasigamikku ate-
rusersorsinnaallunga, soorlu
tussiutaamiaq aamma ilagiin-
nik uukapaatitsiniaq, Kristian
Lauritsen illarpoq, atuakka-
nillu atomiartarfimmik aqut-
sisuusoq, sakkutuut iluminni
erloqissutiminnik anisitseru-
suttunut qimaaffiusartoq.
Nunaatilinni kiffakuluusi-
masoq sakkutuujoreerami
Jytte-mut katippoq palasin-
ngortitaallunilu. Kiisami Ka-
laallit Nunaaliarsinnaanngor-
poq, Qeqertarsuatsiaani pala-
siusussaalluni.
Kalaailit Nunaannut
- Siomatigut imaappoq, pala-
sinngorlaat ukiumi ataatsimi
Nuummi seminariami atuar-
titseqqaattarlutik, tamaalillu-
tik kalaailit oqaasiinik ilinni-
arsinnaallutik. Imaapporli,
Nuummi qallunaatut oqalut-
toqarpallaartoq, taamaattu-
mik ingerlaannaq Qeqertarsu-
atsiaanut aallartinneqarpunga.
- Ilagiit 300-juupput, niuer-
toruserlu kisimi qallunaatut
oqalussinnaalluni. Ajomaate-
qanngilarli. Qeqertarsuatsia-
armiut qanilaartuupput nuan-
nataarumasuullutillu. Qulaar-
tarpavut, pulaarneqartarlu-
talu. Kinguneqarluarpoq. Al-
laat Jytte, atuagarsorluniluun-
niit kalaailit oqaasiinik ilisi-
masaqanngitsoq, kalaallisut
ilikkarpoq, Kristian Lauritsen
oqaluttuarpoq, ukioq ataaseq
Qeqertarsuatsiaaneereerluni
1957-imi Sisimiunut nuutsi-
*
•;*5f • ' Uz"* W
w

m.
Kristian Lauritsenip inuusuttorpassuit apersortittarsimavai.
Aana 1957-ip upemaavani Qeqertarsuatsiaani
apersortitsinermit.
Kristian Lauritsen har konfirmeret mange unge mennesker.
Her ved en konfirmation i Fiskenæsset i foråret 1957.
Kristian Lauritsenip nunatsinni sumiiffiit ilaat arlaannit salliutikkusunngilai, Avanersuarmulli immikkut attuumassuteqarpoq.
Aana Kangerlu'ssuarmit Thule-liartoq.
Kristian Lauritsen vil ikke fremhæve nogle grønlandske områder frem for andre, men han dog har et særligt forhold til
Thuleområdet. Her er han på vej fra Søndrestrøm til Thule.
taasoq.
- Tusaamavakka qininga-
laartuusut. Taamaanngillalli.
Qallunaanut qinngarsuinngil-
lat. Isummatilli toqqartumik
oqaatigisaannarpaat. Taava-
niinnera nuannareqaara. I-
nuupput suliumatuut, Sisimi-
ormiullu taamatut palasitut
perorsarpaannga. Sanarfi-
vaannga, taamaattumillu paa-
silluarsinnaavara palasit inuu-
sunnerusut piumanerugaat.
Utoqqaammi allanngortinne-
qarsinnaanngillat, Kristian
Lauritsen oqaluttuarpoq, ka-
laallisut piginnaasaqarneru-
lerusulluni oqaluussissutissa-
ni tamaasa kalaallisut allattar-
simagai. Suleqataata naqqis-
sortarpai. Suliaq ilungersu-
nartoq. Pingaartumik aallaq-
qaammut, kukkuneqangaatsi-
artarmat.
Ilaquttamik toqusoorneq
peqqutigalugu ilaqutariit Lau-
ritsenikkut 1965-imi Dan-
markimut uterput, Kristian
Jægersborgimi palasinngorlu-
ni. Ukiualuilli kingoma taa-
mani ilageeqamermut mini-
sterip Arne Fogh Pedersen-ip
Kristian Lauritsen periarfis-
sippaa Kalaailit Nunaa ta-
makkerlugu prostinngoqqul-
lugu.
Provsti
1968-imi Kristian Lauritsen
atorfittaamini Nuummi suli-
lerpoq.
- Ukiuni Kalaailit Nunaan-
niinnerput soorlu oqaluttuali-
aannaq. Prostitut palaseqarfiit
tamaviisa tikeraarpakka Illoq-
qortoormiut kisiisa pinnagit.
Tappavunnarnissara merse-
raara. Silarluleraluarpat
qaammatit marluk angullugit
saperngusariaqalersinnaavu-
nga, atorfigalu taama sivisuti-
gisumik qimassimasinnaan-
ngilara.
- Angalasaminni nuanner-
sunik amerlasuunik misigisa-
qartarpunga. Ilaannimi susas-
saqarfiginngisannik piginnaa-
neqarniartittarpaannga. Nu-
naqarfiit ilaanni ilagiit sinnii-
saasa nunaqarfimmioqatitik
isumaqatiginngilersimavaat.
Ilagiit sinniisaasa akueriu-
manngilaat imertaat iliveqar-
fiup eqqaatigoortassanngit-
soq. Isumaqatigiissinnaajun-
naarsimagamik nunaqarfim-
miut imermik pilersorneqa-
runnaarput.
- Taamaattoqartillugu aju-
allatsitsinaveersaarluni assor-
tuussutit iluarsiniameqartari-
aqarput. Taamaattumik ilagiit
sinniisaat aperaakka, imer-
taatip iliveqarfiup eqqaati-
goortinnissaa akuerisinnaa-
neraat, aalajangeranikku qa-
qugukkut qanorlu killilersor-
neqartarnissaa. Assortuullu
qaangerneqarpoq, Kristian
Lauritsen oqaluttuarpoq, Ka-
laallit Nunaanni sumiiffiit i-