Atuagagdliutit - 03.08.1999, Blaðsíða 5

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 3. AUGUST 1999 • 5
Assani seqummakoq akunnerit
qulingiluat nakorsiamiaasaarpoq
Aalisartoq taliminik kiggittoorsimasoq nakorsiaassisussaata qulaatiinnarpaa. Aquuteralammik
sukkasuuliamik Nuuliartariaqarpoq
PAAMIUT(PM) - Aalisartup
Komelius Møllerip Qeqer-
tarsuatsiaat eqqaani aalisar-
tillutik assani talinilu qassu-
tinik amoortaammut kiggis-
simallugit anniarsimanera
takorlooruminarpoq.
Qassutit amuartillugit aju-
toomeq pivoq 7. juli. Kome-
lius Møllerip kapitaata aaraa
sipilinut kiggiguttoorpoq,
assaa talialu maskiinamut
marloriarlutik nerngutereer-
sut inuttaaqataata innaallagi-
aq qamippaa aalisartorlu
ajoqusersimaqisoq ikiorlugu.
Ajutoomermit nalunaaqut-
tap akunneri qulingiluat tul-
liit atugarliornarsimaqaat,
Komelius Møllerillu peqqin-
nissaqarfimmit pineqarsima-
nini ajorisorujussuuvaa.
Helikopterimut
itigartitaavoq
Imaanngilaq Qeqertarsuatsi-
aani peqqissaasumit pine-
qamini iluarinngikkaa, uis-
suummissutigalugulu pakats-
issutigeqaa Nuummut heli-
kopterissunneqannginnami.
Iluarsineqarsinnaasimagalu-
arpoq, ullormi taanna Paami-
unit Dronning Ingridip Nap-
parsimmavissuanut napparsi-
masunik timmisartuussiso-
qartussaavoq.
- Talittarfimmit avalakkat-
ta helikopterip Qeqertarsuat-
siaat qulaakkaa takuarput,
Komelius Møller AG-mut
oqarpoq. - Eqqumiiginartip-
paralu Qeqertarsuatsiaani
nakorsiartarfimmi Telemedi-
cin atomeqanngimmat. Ator-
tut piareeqqapput, Nuummi-
lu nakorsap nammineq taku-
sinnaasimagaluarpaa assaga
taleralu qanoq ajortigisut.
Amaataa Amaq Petersen,
sundhedmedhjælperisut ilin-
niarsimasoq, aappamisulli
tupigusutsigaaq atortorissaa-
rutit nutaaliat atorneqarsi-
manngimmata.
- Nunatsinni inoqarfiit
imminnut ungaseqimmata
pisiarineqarsimavoq.
Komelius Møllerip inuai
arlallit ajoqusersimaqaat,
marloriarlunilu suliaritereer-
poq. Itummanilu tamaat
napillugu kilerujussuarsima-
voq, ajoqusemerminillu talia
tamarmi pullattorujussuullu-
nilu qalipaataa allanngorlu-
innarsimavoq.
Nipaallisaatinik
kapineqanngilaq
- Aalisartut pingasut saniati-
gut emera arfmeq marlunnik
ukiulik aalisariummi 42
fods-imi ilaavoq.
- Qat,anngutiga Qeqer-
tarsuatsiaaniittoq radiokkut
attavigaarput. Aquuteralam-
mik sukkasuuliamik omip-
paatigut, nunaqarfiliaappaa-
ngalu akunnerup ataatsip
in'gerlanerani. Aalisarium-
mik sivisuallaassagaluarpoq.
- Eqqumiigaara anniamin-
ni ilisimajunnaannginnama,
ilamalu nipaallisaammik ka-
pisinnaanngilaannga. Angal-
lammi morfin-iuteqaraluar-
pugut, aalisartullu ilaat ka-
pisinissamut ilinniarsimagal-
uarpoq. Isumaqarpunga tu-
passimanermik soriarsinnaa-
junnaarsimasut, Komelius
Møller oqarpoq.
Namminerooq
umiatsiarli
Komelius Møller isumaqar-
luinnarpoq peqqissaasup
Nuummi nakorsaq oqaloqa-
tigigamiuk helikopterimik
ingerlateqqugaluaraani.
- Oqalutsimik isersima-
soqarpoq, oqarfigaangalu
peqqissaasup Nuummi na-
korsaq qinnuigigaa timmi-
sartumik illoqarfiliaateqqul-
lunga. Peqqissaasup oqarasu-
aat iligamiuk oqarfigaanga
namminerooq angallammik
Nuuliaqquneqartunga.
- Qatanngutiga najuuttoq
malartaaseraluarpoq helikop-
terimik ingerlanneqarnissara
pisariaqartoq. Peqqissaasoq
pingasoriarluni Nuummut sia-
nerpoq. Nammineerlungami
umiatsiarsinnaannginnama
taama ajoqusersimatigalunga.
Ataatsimut naliliineq
Nuummi nakorsaaneq Tho-
mas Steensgaard AG-mut
oqarpoq, nakorsaq pigaartu-
usoq aalajangertussaasoq
helikopterimik ingerlassiso-
qassanersoq.
- Sumiiffimmi peqqinnis-
saqarfimmi sulisut paasissu-
tissiinerat tunngaviusarpoq.
Ataatsimut naliliisoqartar-
poq, napparsimasup qanoq
innera apeqqutaalluni, ajoqu-
semerup qanoq annertutigi-
nera piffissarlu qanoq sivisu-
tigisoq ingerlasimanersoq.
Napparsimasup piaamerpaa-
mik napparsimmaviliaannera
iluaqutaassanerpa? Ajortin-
nerunissaa ilimanarsinnaa-
va? Taamaalilluni ataatsimut
naliliisarpoq napparsimasoq
helikopterimik ingerlanne-
qassanersoq aalajanginngin-
nermini.
Thomas Steensgaardip
isertuutinngilaa peqqinnis-
saqarfxmmi aningaasat aam-
ma eqqarsaatigineqartartut
napparsimasup inuunera na-
vianartorsiunngippat. - Ilu-
arsiissut akikinneq aalajangi-
uttariaqartarparput.
Nuummut akunnerit 7
Komelius Møllerimut aki-
kinnerpaajuvoq aqquterala-
mmik Nuummut nalunaaqut-
tap akunnerini arfineq mar-
lunni ingerlaameq. Naluna-
aquttap akunneri arfineq
marluk anniarnerujussuaq,
uffa morfin-imik kapitikka-
luarluni iisartakkallu nipaal-
lisaatit.
Kingusinnerusukkut
nakorsaaneq uannik pilattaa-
soq kamaqaaq siusinner-
usukkut nakorsamit passun-
neqarsimannginnama. Aal-
laqqaammut nalomivoq as-
saga annaanneqarsinnaaner-
soq.
Komelius Møller ajutoora-
mili penicilin-itortitaavoq
kilerneri aseruuttorsimam-
mata, ullullu tamangajaasa
nakorsamit misissomeqartar-
poq. Ullut tamaasa marlori-
arluni assani toqunartuiak-
kamut kinittariaqartarpaa,
nipaallisaatitorlunilu.
- Siusinnerusukkut unitsin-
neqarsimagaluaruma allatut
ingerlasimassagunaraluar-
poq.
Nakorsaanerup Thomas
Steensgaardip AG-mut up-
pemarsarpaa, Qeqertarsuami
ungasianit nakorsiassutit
Telemedicin pigineqartut.
Pisimasulli aalajangersi-
masut ataasiakkaat pillugit
oqaaseqarsinnaanngilaq.
Ambulanceqanngilaq
Komelius Møller-ip aappa-
riit Nuuliaassisut qujamasuu-
tigisomjussuuvai. Angut in-
| naallagisserisoq Qeqertarsu-
| atsiaani sulisimasoq illoqar-
S fimmut utertussaanini iluat-
^ sillugu napparsimasumik
g angallassivoq.
^ Qeqertarsuatsiaani peqqis-
I saasup Komelius Møllerimut
qulareqqunngilaa talittarfim-
mut ambulance-nik aaneqas-
sasoq. Nuummulli tikinne-
ranni ambulance-qanngilaq,
uffa innaallagisserisup tikin-
ngitsiamerminni Sana oqara-
suaatikkut attaveqarfigigalu-
araa.
- Naggataatigut taxa-nik
sianertariaqarpoq, nappar-
simmavimmullu apuunniar-
lunga nammineq akilerlugit.
Thomas Steensgaard oqar-
poq nalinginnaasaraluartoq
napparsimasut allaneersut
aaneqartartut.
- Tikittussaasut ilisima-
gaangatsigit ingerlassisus-
saatitaavugut, akunnattoor-
toqartarporli. Kukkujuit-
suunngilagummi.
Oqalutsipalaaq
Komelius Møllerip pilattaa-
sarfimmi unitsinneqaqqam-
merluni oqaluttaaniartup
qanoq upperisaqarnersoq
aperimmani uissuummissuti-
geqaaq.
- Kamaammeqaanga oqar-
mat nammineq »Jiisusip
Najanngui«-nut ilaagami,
akivaralu ilisimanagu Jiisusi
najaqarsimanersoq, Komeli-
us Møller tupigusullunilu
narrujuummersimaqisoq
oqarpoq.
- Ajomersaavoq kalaallisut
nalomttorami iluamik nutse-
risinnaanngimmat. Uissuum-
missutigeqisannik oqarfi-
gaanga assaga peemeqassa-
soq, qujanartumilli pilattaa-
sup qallunaatut nassuiaanera
ima paasitigaara paasereerlu-
gu tamanna paatsoomerusoq.
Nakorsaanerup Dronning
Ingridip Napparsimmavissu-
ani immikkoortortani sulisut
tamaasa attuumassuteqarfi-
ginngilai. Oqarpoq nakorsi-
artarfimmi ulluunerani pi-
ngasunik oqalutseqartartoq.
Unnukkut unnuakkullu ka-
laalisut oqaluttunik suliso-
qartuaannarpoq napparsima-
sup napparsimmavimmilu
sulisut akornanni oqaluttaa-
sinnaasut.
Peqqinnissaqarfimmit
taama pineqamera isomarlu-
innarpoq. Qulamtiginngilara
ullumikkut ajunnginnemssa-
galuartunga ingerlaannaq
passunneqarsimagaluaruma,
Komelius Møller oqarpoq.
Suli Dronning Ingridip
Napparsimmavissuani unin-
ngasussaagaluarpoq, Paami-
unulli utertariaqalersimavoq
emera arfineq marlunnik
ukiulik ajutoomermik isigin-
nissimanermini tarnimigut
akornusissutigisimammagu.
Amaa Qaqortumi perorsaa-
nermik tamikkullu siunner-
suisartunut attaveqarsima-
voq, paasiniarlugu qanoq ili-
oraanni nukappiaraq ikior-
neqarsinnaanersoq.
- Qujanartumik siumut aal-
larpoq, anaanaq Amaq Peter-
sen oqarpoq.
Aalisartoq Komelius Møller Paamiuneersoq Fisker Komelius Møller fra Paamiut fiskede ud for
Qeqertarsuatsiaap avataani aalisartilluni ajuioorpoq. Qeqertarsuatsiaat da han læderede sin højre hånd og arm.