Atuagagdliutit - 12.10.1999, Blaðsíða 11

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 12. OKTOBER 1999 • 11
Namminersomerusunut oqaassivoq
Naalakkersuisut akisussaaffimmik alallit aqunnissaat artormatigit Danmark
akisussaaqataanerminik takutitsisariaqalersoq, Ellen Kristensen Folketingip
oqaluttarfianit kamalluni oqarpoq
Statsminiteri akulenxttoq
Ajornartorsiut ataatsimoorluta
aaqqittariaqaripput Poul Nyrup
Rasmussen oqarpoq
KØBENHAVN(CSL) - Naa-
lakkersuisut ilaatigut peqqin-
nissaqarfimmi, isumaginnin-
nermi ilinniartitaanermilu a-
jornartorsiutinik annertuunik
aaqqiiniarnissaminnit mittar-
filiortiternerit sammerusun-
neruaat.
Naalagaaffeqatigiinneq a-
taqatigiiffiusutut misigine-
qassappat, oqaasiinnaanngit-
sumik, Danmark-ip akisus-
saaqataanini annertunerujus-
suarmik takutittariaqarpaa.
Ullumikkut pissutsit taa-
maatsillugit piviusoq tassaa-
voq, Namminersornerullutik
Oqartussat akisussaaffim-
minnik arlalinnik aqutsisin-
naanngippata innuttaasut eq-
qomerlunneqartartut.
Kalaallit Nunaannit Folke-
tingimut ilaasortap Ellen
Kristensen-ip, sisamanngor-
mat statsministerip ammaal-
luni oqalugiaataa oqaaseqar-
figalugu oqaluttarfimmit o-
qariartuutaa pingaarneq taa-
ma nipeqarpoq.
Maanna naalakkersuisuu-
sunut sakkortuumik oqaassi-
neq, tamatumalu saniatigut
qallunaat naalakkersuisunut
kalaallit ajornartorsiutaannik
aaqqiiniarnermi annertuneru-
sumik suleqataanissamut
kaammattuineq. Minnerun-
ngitsumik inuiaqatigiit pini-
artoqarfimmiuusimasut sulif-
fissuaqarnermut ikaarsaariar-
nerat nammineq atukkat tun-
ngavigineqarsimanngimma-
ta, tunngaviusulli tassaasi-
mammata qallunaat malerua-
gassaat, ilinniartitseriaasiat,
oqaasii, upperisaat ileqqui.
Taamatut ineriartomeq inut-
tut annertuumik amerlasuu-
nut akeqarsimasoq.
Ellen Kristensen: - Peqqinnissaqarfik aatsaat taama
ingerlanerliortigaaq, tamatumuimgali naalakkersuisut
siulittaasuata oqarneratut innuttaasut pisuunngillat.
Ellen Kristensen: - Sundhedsvæsenet har aldrig været
ringere end i øjeblikket, og det er ikke befolkningens skyld,
sådan som landsstyreformanden hævder.
Ataatsimoortariaqarpugut
- Kalaaliusutut aammalu
naalagaaffeqatigiinnermi i-
laasutut nipangiinnarlunga a-
kisussaaffiit, Kalaallit Nu-
naata tigusimasai pineqartil-
lugit tunuarsimaameq, qallu-
naat naalakkersuisuinit taku-
tinneqartoq akuersaaginnar-
sinnaanngilara.
- Tunuarsimaameq taman-
na Kalaallit Nunaata nammi-
nersulersimanera ataqqillu-
gu, aamma qallunaat naalak-
kersuisui kalaallit politikerii-
nit nammineerlutik aaqqii-
sinnaasorisunit saassunne-
qartuarnerat peqqutaalluni
nipangersimaarnerusoq ar-
laatigut paasisinnaavara.
- Kisianni sillimmatissat a-
jutoorfiutillugit tamatta a-
taatsimut suleqatigiilluta a-
taqqeqatigiillutalu ajornar-
torsiutinik aaqqiiniartaria-
qarpugut, inuiaqatigiinnut
kalaallinut tamarmiusunut i-
luaqutissamik, politikerit is-
siasut kisimik iluaqutissarin-
ngisaannik, Ellen Kristensen
oqarpoq.
Tamanna tunngavigalugu
peqqinnissaqarfiup akisus-
saaffigineqarnerata Dan-
mark-imut utertinneqarsin-
naanera eqqarsaatigisarsima-
vaa, suliaq Kalaallit Nunaata
artormagu. Minnerpaamik
Danmark tamatumani aki-
sussaaqataanerminik anner-
tunerusumik takutitsisaria-
qartoq, Atassummit ilaasor-
taq inuusuttoq isumaqarpoq.
Akisussaaffik
qimarratigaa
- Naalakkersuisunut siulit-
taasoq Inatsisartut ammarlu-
git oqalugiarami oqarpoq, i-
nuiaqatigiit killissartik tikis-
simagaat, peqqinnissaqarfik
700 millioner koruuninik a-
tuivallaarfiusimammat, taak-
kulu qallunaat naalagaaffian-
nit ataatsimut tapiissutit pi-
ngajorarterutigaat.
- Naalakkersuisunut siulit-
taasup oqarneratut peqqin-
nissamut aningaasartuutit a-
merliartornerinut innuttaasut
ataatsimut inooriaasiisa pit-
saavallaannginnerat peqqu-
taasoq, inooriaasiat ajorpal-
laarmat aammalu innuttaasu-
ni utoqqalisartut amerliartu-
innarmata.
- Taamatut naliliineq ma-
kitanerujussuullunilu akisus-
saaffeqannginnermik takutit-
sivoq. Peqqinnissaqarfik aat-
saat taama ajortigisumik i-
ngerlavoq, tamannalu innut-
taasut pisuussutiginngilaat.
- Innuttaasut arlaannaata-
luunniit takusinnaanngilaat,
politikerigut suliassap poli-
tikkimut tunngasortaanik
aaqqiiniarlugitk naammattu-
mik ilungersuuteqarnersut.
Peqqinnissaqarfiup ajalu-
sooqqajaasup akisussaaffigi-
neqamera innuttaasunut tun-
niutiinnassallugu iluaqutaa-
sinnaanngilaq.
- Inatsisartut peqqinnissa-
qarfiup qanoq iliorfigineqar-
sinnaanera misissortariaqar-
paat, qallunaallu naalakker-
suisuisa kalaallit naalakker-
suisui ajomartorsiutinik aaq-
qeeqqullugit peqqusariaqar-
pai, tamannalu naamman-
ngippat malitseqartitsisaria-
qarlutik, Ellen Kristensen o-
qarpoq.
Aamma qallunaat naalak-
kersuisui kaammattorpai,
meeqqat paaqqutarinerlutat
ikiorserneqarnissaat pillugu
kalaallit naalakkersuisuinut
naaiakkeeqqullugit, ilinniar-
titaanemp iluani pitsaassutsi-
mik ajornerulersinngitsumik,
ilinniartitaanerup nutaap atu-
linnginnerani pissutsit misis-
suiffigilluaqqullugit, kiisalu
Kalaallit Nunaanni inatsise-
qarnikkut naammattunik atu-
gasseeqqullugit.
Amerlanerusunik
- Danmark-ip, Kalaallit Nu-
naanni nunarsuatsinni piner-
luttulerinermik inatsimmik
nutaaliaanerpaamik atuutsit-
silersup, nunarsuatsinni kat-
sorsaariaaseq imaluunniit
nutaaliaanerpaaq malinnaaf-
figinngilaa.
- Nunarsuatsinni pinerlut-
tulerinermut inatsisit pitsaa-
nersaat peqqutaalluni, per-
suttaallutik pinngitsaaliillu-
tillu pinerluuteqarsimasut i-
nuiaqatigiiusugut akunnitsin-
niittuarput, pinerloqattaartu-
arlutillu. Taakku katsorsaari-
aaseq pigineqanngitsoq ator-
lugu katsorsarneqartussaaga-
luarput.
- Tassami qallunaat naa-
lakkersuisui katsorsaanissa-
mut aningaasanik naammat-
tunik immikkoortitsineq a-
jorput. Tamatumalu kingorna
ajornartorsiutit aaqqinneqan-
ngitsut Namminersornerullu-
tik Oqartussanut nammakki-
utsinneqartarput, oqartoqar-
luni tamanna Kalaallit Nu-
naata nammineq akisussaaf-
figigaa. Danmark-imi suli-
sussat aningaasallu siunerta-
rineqarsimagaluartutut im-
minnut malitsinneqanngillat.
Sipaarniarneq malinneqar-
poq. Qallunaat naalakkersui-
suisa kalaallit pinerluuteqar-
simasut katsorsarneqarnis-
saannut inuiaqatigiinnul-
luunniit uterniarnissaannut a-
ningaasassat pisariaqartinne-
qartut tunniukkumanngilaat.
- Naalakkersuisut akisus-
saaffimminnik, pinerluute-
qarsimasunillu isumaginnit-
toqarfimmut atugassanik
naammattunik qulakkeerinis-
samut akisussaaffimminnik
naammassinninnissaannut
piffissanngorpoq, Ellen Kris-
tensen oqarpoq, taassumalu
kissaatigaa Kalaallit Nunaat
eqqartuusisaatsimut pinerlut-
tulerinermullu inatsisinik
namminerisaminik peqalis-
sasoq, pissusiviusunut naa-
pertuuttunik.
- Persuttaasimasut allanillu
pinerluuteqarsimasut pillar-
neqartassapput, napparsima-
sut katsorsarneqartassapput
pinerluffigisaasullu ikiorne-
qartassallutik, Ellen Kristen-
sen oqarpoq.
Ataqatigiipput
Statsminister Poul Nyrup
Rasmussen-ip Eqqartuussi-
veqarnermik Ataatsimiititali-
arsuaq suliaminik nammassi-
saqamissaa sioqqullugu, eq-
qartuussiveqarnerup iluani
allannguutissat pillugit oqaa-
seqarusunngilaq.
Kisianni statsministeri isu-
maqarpoq, qallunaat naalak-
kersuisui namminneerlutik
namminersulerfissanut iki-
uussimasut, innersuussuti-
gaalu Karen Jespersen-ip
meeqqat atugarliortut pillugit
pitsaasunik siunnersuisoqar-
nissaa ilisimasalinnillu ikior-
siititsinissaq.
- Ataatsimoornerup aqqani
tamanna ataatsimut sulias-
saavoq. Ataatsimut isigalugu
isumaqarpunga, inuiaqatigiit
qallunaat, Folketingi qallu-
naallu naalakkersuisui ataqa-
tigiinnermi piviusunngortit-
sisartut.
- Suliassaqarfiit nammi-
nersulerfissat suliakkiissuti-
ginerini isumaqatigiissutigi-
nerinilu, tassa kingullermik
isertorluni sulianut tunngatil-
lugu piviusunngortitsisoqar-
poq.
- Aningaasaqarnikkut sule-
qatigiinnitsigut piviusun-
ngortitsisoqarpoq. Ataqati-
giilluta misigisimavugut -
tunngavissaqarlutalu, statsi-
ministeri oqarpoq.
KØBENHAVN(CSL) -
Kalaallit Nunaata kitaata
qeqqani helikopterimik
annaassiniartarnerup a-
jornerulernissaa akueri-
sinnaanngilaa. Apeqqut
taanna ministerimut heli-
kopterit atorlugit sullissi-
nermut akisussaasumut
nassiunniarpaa, ajornar-
torsiut pilertortumik aaq-
qinneqaqqullugu.
Ellen Kristensen-ip a-
peqqut taanna Folketingi
ammarlugu oqallinnermi
apeqquteqarmat taama
Statsminister Poul Nyrup
Rasmussen:
- Isumaqarpunga
Kalaallit Nunaat
Danmark-ilu
ataqatigiittorujussuusut,
tunngavissaqar-
luartugullu.
Statsminister Poul Nyrup
Rasmussen: - Jeg synes
Grønland og Danmark
har stor samhørighed -
og vi har noget at have
den i.
akissuteqarfigaa.
- Ajornartorsiut taanna
pingaartorujussuarmut
tunngasuuvoq, ataatsi-
moorluta aaqqittariaqak-
katsinnut. Soorunami isu-
mannaallisaanerup pit-
saasuunissaanik Kalaallit
Nunaanni innuttaasut sul-
linneqartariaqartut, stats-
ministeri toqqaannartu-
mik taama nalunaarute-
qaipoq.
Ajornartorsiut min-
nerunngitsumik sumiif-
finni nunamut qanittuni
annikitsuni aalisartunut
piniartunullu atuuppoq.
Kalaallit Nunaanni a-
merlasuunik mittarfili-
ortitemerup kinguneranik
S-61-helikopterinit ti-
kinneqassaartuni.
Suleqatigiissitap ator-
filinnik inuttallip, Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussanit, politiinit Rigs-
omhudimillu ilaasorta-
qartumit tamanna arlale-
0 riarluni oqallisigineqarsi-
* mavoq, naallu ilaasortal
| nassuerutigigaluarlugu,
o annaassiniarsinnaaneq a-
£ jorneruleriangaatsiassa-
S soq aaqqiissutissanik al-
lanik tikkuagaqarsinnaa-
simanngillat.
Ellen Kristensen oqa-
lugiamermini erseqissaa-
voq sumiiffiit taakku he-
likopterinik mikisunik
suli pigineqartunik, na-
leqquttunillu atortulinnik
pilersorneqarsinnaasut.
Aaqqiissutissaq - Ellen
Kristensen-ip oqarnera
malillugu - suleqatigiis-
sitap oqallisigisimanngi-
saaluunniit.
Statsministeren
ind i helikopter-sag
Et problem vi må løse i
fællesskab, siger Poul Nyrup
Rasmussen
KØBENHAVN(CSL) -
Statsminister Poul Nyrup
Rasmussen vil ikke tole-
rere, at helikopter-red-
ningstjenesten forringes i
det midterste Vestgrøn-
land. Han vil sende
spørgsmålet til behand-
ling hos den ansvarlige
minister for helikoptertje-
nesten, så problemet kan
blive løst hurtigst muligt.
Det var det kontante
svar til Ellen Kristensen,
der i sin tale rejste
spørgsmålet ved Folke-
tingets åbningsdebat.
- Det er et meget vig-
tigt problem, som vi må
løfte i fællesskab. Befolk-
ningen i Grønland har
naturligvis krav på, at
sikkerheden er i orden,
lød den kontante melding
fra statsministeren.
Problemet er blevet
livstruende aktuelt for
ikke mindst de små ind-
skærsfiskere og fangere,
der ikke længere nyder
godt af S-61-helikopter-
nes beskyttelse efter eta-
leringen af det mange
lufthavne i Grønland.
En embedsmandsgrup-
pe bestående af repræsen-
tanter fra hjemmestyret,
politiet, flåden og Rigs-
ombudet har flere gange
drøftet problemet, og selv
om medlemmerne er-
kendte, at der ville ske en
klar forringelse af red-
ningsmulighederne, kun-
ne de ikke pege på nogle
alternativer.
I sin tale gjorde Ellen
Kristensen opmærksom
på, at man kunne udstyre
de mindre helikoptere,
der endnu findes på
strækningen, med det rig-
tige udstyr. En løsning
embedsgruppen - ifølge
Ellen Kristensen - end
ikke havde drøftet.