Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 04.11.1999, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 04.11.1999, Blaðsíða 9
GRØNLANDSPOSTEN SISIMANNGORNEQ 4. NOVEMBER 1999 • 9 (EE) - Kimmit kipiuk aamma putukkut qioruk, pisuttariaa- rutissaatimmi. Ippassaq Inat- sisartut ataatsimiittarfianni pisoqarfioqisumik Inatsisar- tut naalakkersuisullu aaqqia- giinnginnerat taamatut iner- neqarpoq. Tassami Inatsisar- tut naalakkersuisullu akun- nerminni silaannaq aaqqit- sinniarlugu immikkut peersi- taqarput. Tamanna sulisitsisuusut I- natsisartut atorfeqartitaasullu naalakkersuisut akornanni pissaaneqamiunnerisa kusa- narpallaanngitsup inerneri- gallarpaa. Naalakkersuisut ukiualun- nguit matuma sioma tikillu- git pissaaneq tamaat tigurn- misarsimagaluarpaat, tassa Namminersornerullutik O- qartussat allaffissuat qitiusu- mik inissisimaffigalugu. Maannali pissaaneq avinne- qarsimalerpoq, Inatsisartut a- lalinnik atorfinitsitsisarsi- mallutik aqutsinertik nukit- tortissimammassuk, tamatu- malu saniadgut aamma inat- siseqalersimagatta, Inatsisar- tut pissaanerannut naleqqut- tumik inissiisumik. Naalakkersuisut piumasa- minnik pisinnaanerat ajor- narsisimavoq, aammalu Inat- sisartut atukkamik nutaat i- laannik isumaginninniarneq ajomarsimalluni. Tamanna peqqutaalluni I- natsisartut Naalakkersuisullu ataatsimiittarfiini eqqumiit- sunik pisoqarpoq. Pisuussuteqarani malersugaanerartoq Ataatsimiinneq ilungersuaf- fiusoq aallartimmat, naalak- kersuisunut ilaasortaq paa- sissudssanik pingaarutilinnik Inatsisartunut nipangiussisi- masoq pillugu suliaq qaqeq- qinneqarpoq. Inersuaq ulik- kaarlugu tusamaariarsimasut partiit tamarmik - Siumup i- lanngussassaa kisimi pinnani - oqaaseqaatissaat kamattutut nipeqartunik imallit atuarsin- naavaat. Isumaginninnermut suliffeqarnermullu naalak- kersuisup paasissutissanik pingaarutilinnik nipangiussi- simasutut akisussaatinneqar- nissaa piumasaraat. Tamanna naalakkersuisut akisussaane- rat pillugu inatsimmik unioq- qutitsinerummat. Atassutip siulittaasua Daniel Skifte tatiginninnginnermik oqaluuserisassanngortitsini- araluarpoq. Atassuts Daniel Skifte ville stille en mistillidsdagsorden. Kisianni naalakkersuisup misigissutsinnik saqqummi- ussivioqisumik tunuamissa- minik aalajangerpoq, taa- maalillunilu Mikael Petersen tunuamermini nersualaame- qaqaaq. Tunuamermini oqa- lugiaataa ima sunniuteqarti- gaaq, allaat partiit akisus- saatitsinissamik piumasaqar- nissamut taarsiullugu qutsa- vigiinnarlugu. Arlallit qujas- suteqarlutik oqalugiarner- minni tiguartisimaartorujus- suupput, naak najuuttut ta- marmik tigummiaminni atu- arsinnaagaluaraat, partiit pi- ngasut piumasarigaat Inatsi- sartunik uupakaatitsisimani- ni pillugu akisussaatinneqas- sasoq. Tunuamera pikkunar- toq, naggataagummi naalak- kersuisunut siulittaasoq aam- maloorluni periarfissinneqar- poq Mikael Petersen-ip Inat- sisartunut nipangiussinermi- gut inatsisit uniorsimanngik- kai ussersungaatsiarluni o- qaatigissallugu. Ullormili tassani pineqar- tup pingaamerup aappaa taa- ma pineqanngilaq, naak su- narpiaq ajortuliarisimaneraa suli saqqummersimanngik- kaluartoq. Peersitaavoq Mikael Petersen-ip tunuarne- ranit nalunaaquttap akunneri marlussuit qaangiuttut Inatsi- sartut siulittaasuat Johan Lund Olsen tullinnguuppoq. Siulittaasoqarfimmit ilaasor- tanit pingasunit tatiginnik- kunnaamermik saqqummius- sivigineqarpoq. Suna pillugu tatigineqarunnaarnersoq saq- qummiunneqanngilaq. Tu- sarnaartullu paasisaqanngil- lat ataatsimiinneq Johan Lund Olsen-ip nammineq partiianit, Inuit Ataqadgiin- nit piumasarineqarluni matu- neqarmat. Novemberip ulluani isse- qisumi Inatsisartut torsuus- arsuanni nillataartumi tusa- gassiortut oqalutsillu, aam- mattaaq anisitaasimasut tusa- asinnaavaat, nalunaaquttap akunnerini marlussunni a- taatsimiinnerup ingerlanera- ni pisoqangaatsiaqisoq. Ataatsimiinnermit tassan- nga sumilluunniit tusarliiso- qanngilaq. Aamma tatigin- nikkunnaamermut tunngavi- usoq tusarliunneqanngilaq. Ataatsimiinnerup matoqqa- sup ingerlaneranit nalunaa- quttap akunneri 24-it qaangi- uttut Inatsisartut siulittaaso- qarfilluunniit, saqqummius- sisuusoq sumilluunniit tusar- liussaqanngillat. Aamma inatsisinik male- ruagassanilluunniit misissui- soqanngilaq inerniliisoqara- nilu, Mikael Petersen pillugu suliatulli. Inatsisartut ataatsimiinne- rat matoqqasoq Qanoruup aallardnngitsiamerani naam- massivoq, tamatumalu ki- ngunerisaanik Johan Lund Olsen tunuarpoq, fjemsynik- kut ersiinnartumik. Johan Lund Olsen Inatsi- sartuni qutsavigineqarluni o- qalugiarfigineqanngilaq. Tu- nuamiutini atuarpaa, tamatu- malu saniadgut Inatsisartut Inatsisartuni piiaanerit ikkussinerillu Inatsisartut naalakkersuisullu akunnerminni pissaaneqarniunnerat illuatungeriit immikkut peersitaqarnerannik kinguneqarpoq Naalakkersuisut Mikael Petersen kukkussuteqarsimanngitsutut nalilerpaat. Landsstyret mener ikke, at landsstyret har overtrådt noget. siulittaasoqarfianni pissusi- usoq attatiinnarniarlugu taat- torissatariaqarluni. Eqqoriaanerit malillugit Johan Lund Olsen, Inatsisar- tut Allattoqarfianni direk- tørip aappaanik soraarsitsisi- manini pillugu tunuarpoq. Tassami allattoqarfiup direk- tøria, Lars Langkær qanittu- mi suliffimminut iseqqusaa- junnaarpoq. Aamma Johan Lund Olsen oqaaseqarsimavoq, Inatsisar- tut Allattoqarfianni direktøri- nik naligiinnik marlunnik atorfeqardtsisoqamera isor- nardllugu. Kisianni Johan Lund Ol- sen, allattoqarfimmi direk- tørit naligiit marluk pillugit oqaaseqarnermini partee- qamminit tapersersorneqar- poq. IA-p isumaa malillugu di- rektørit naligiit marluk ator- feqartinneqarnerat aningaa- sanik atuilussinnarneruvoq, ataasiinnaap suliassat isuma- gisinnaammagit. Kisianni aamma Lars Langkær-ip so- raarsitaanera Johan Lund Ol- sen-ip tunuariataarneranut peqqutaanersoq iluamik paa- siuminaappoq. Johan Lund Olsen-ip Inat- sisartuni siulittaasutut ator- fimminnik annaassiniaralu- amerani, tusagassiortut naa- lakkersuisut siulittaasuata al- laffianut aggersarneqarput, isumaginninnermut suliffe- qarnermullu naalakkersui- sunngortoq ilisaritinneqas- sammat. Inuusuttoq naalakkersuisunngorpoq Tassaavorlu aningaasaqar- nermut ataatsimiidtaliami si- ulittaasoq 27-nik ukiulik Jør- gen Wæver Johansen. - 27-iinnarnik ukioqaralu- arluni, politikeritut saqqum- merluarsimavoq, naalakker- suisunut siulittaasoq ilisari- titsinermini oqarpoq. Inatsisartuni ilaasortamik naalakkersuisunngortitsim- mat AG-p tupaallaatigaa, qi- nikkanimmi nalilersuisartut Jonathan Motzfeldt-ip tusa- gassiortunik katersortitsinis- saa nalunaaquttap akunnera- nik sioqqullugu ataatsimiigi- aqquneqarsimapput. Taakku- mi ataatsimiigiaqquneqarne- rat naalakkersuisunngortus- sap inatsisartunut ilaasortat avataaneersuunissaannik pa- sitsatsitsigaluarmat. Taamaattoqanngilarli. Aamma ilisarititsinermi ma- lunnarpoq, naalakkersun- ngortussaagaluamik qaa- ngiinnaasoqarsimasoq. Naalakkersuisunut siulit- taasup Jørgen Wæver Johan- sen-ip aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut pigin- naaneri erseqqissarpai. Aam- ma kontonik misissuisamer- mini misilittagarisarsimasai ilanngullugit. - Taamatut misilittagaqar- nini naalakkersuisoqarfim- mi, 1 milliard koruunit sin- nerlugit aningaasaliiffiusar- tumi atorluarsinnaavaa, oqar- poq. Jørgen Wæver Johansen- illu aningaasaqarnermut a- taatsimiititaliami siulittaasu- tut uukapaatitassaannginnera peqqutaarpiarluni, siulimi in- narluudlinnut aningaasaliis- sutinik aqutsinera qulaajaa- qataaffigisimavaa. Paarlaapput Tusagassiortunik katersor- titsinermi najuuttut Inatsi- sartuni tatiginnikkunnaarneq pillugu matoqqasumik ataat- simiinneq sunnemeqaatigisi- mavaat. Mikael Petersen misigissutsit tamaasa qulaajarlugit imminut illersorpoq. Mikael Petersens forsvarstale var en tåreperser. Taamaammat najuuttut i- laasa Jonathan Motzfeldt-ip qatimalunnera tusaanngit- soorpaat, oqarpormi Siumu- mi aalajangerneqartoq Mika- el Petersen-ip Jørgen Wæver Johansen-ip ilaasortaaffigisai tigussagai. Tassa aamma aningaasa- qarnermut ataatsimiititaliami siulittaasutut ilaatigut atuud- lissaaq. Jonathan Motzfeldt oqar- poq Siumumi siulersuisuune- rit ilaasortaatitallu isumaqa- tigiillutik Jørgen Wæver Jo- hansen toqqarsimagaat. Ruusat kapinartullit Aamma malunnarpoq Siu- mumi isumaqatigiilerniarneq ajomakusoorsimasoq. Isertugaanngilarmi Siumut pisoq pillugu arfininngormat, sapaatiummat ataasinngome- rullu ilarujussua ataatsimee- qattaarsimasut. Jonathan Motzfeldt-ilu malunnarpoq, ikerinnaan- nakkut naalakkersuisumik tunuartoqameranik Siumullu ataatsimeeqattaarneruj ussua- nik sunnerdssimasoq. Taa- maammallu naalakkersui- sunngortup naasunik pisis- sunneqarsimanera puigorlu- innangajappaa. Isiginnaartitsisarfimmi pi- sartutut isussuffigitikkami ruusat aappalaartut 20-iugu- nartut Jørgen Wæver Johan- sen-imut tunniutipallappai. Naasut qilertat kusanaqisut aappalaartumik qalersartalik- kat. Taava naalakkersuisunut i- laasortat marluk anipput, aammaloorludk inuulluaqqu- sinissamut pilluaqqusinissa- mullu piareersariartorlutik. Tassani Ole Lynge, Inuit A- taqatigiit, Inatsisartunut siu- littaasunngorpoq, Johan Lund Olsen taarserlugu. Ukiut tallimat ingerlaneri- ni Inatsisartut siulittaasuisa, Siumumit aamma Inuit Ata- qatigiinnit qinigaasartut talli- massaraat. ASS J FOTO: LIL-FOTO

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.