Atuagagdliutit - 25.11.1999, Blaðsíða 14

14 • TORSDAG 25. NOVEMBER 1999
ATUAGAGDLIUTIT
Illit isummat / Din mening
Inuiaqatigiit isummersuutaasa killiffiat
Bibi Mikaelsen,
piorsarsimassusermik
inuiaqatigiillu
oqaluttuarisaanerannik
ilinniartoq
Taamatut qulequtsiininnut
patsisikka tunngavilersuuti-
giniakkakkalu arlalinnik aal-
laaveqarput. Siullermik inuu-
nitsinni pingaartitakka, inui-
aqataasutullu isummakka ua-
ni aallaaviginiarpakka.
Aappassaannik inuiaqati-
giinni arlalinnik kinaassuse-
qarfiulersimasumi, suussuse-
qarfiulersimasumilu isum-
manik nalilersueriaatsinillu
atuiffiusumi patsiseqarmata.
- Qanorluunniit ilioralua-
raangatta, qanorluunniit i-
summanik kusanarsorisatsin-
nik isummersuleraangatta,
tamatigut saqqummersittar-
parput suussuserput kinaas-
suserpullu. Tamanna allaq-
qunneqarsinnaanngilaq, a-
peqqutaaginnarpoq qanoq
paasineqarnersoq nalilersor-
neqamersorlu.
- Unalu erseqqissumik
paaseqqoqaara, allaanerusu-
All. Godmann Filemonsen,
Nuuk
Naalakkersuisooqatigiit im-
minnut kimmajoorutitsiame-
rannut atatillugu ilaatigut a-
vataanit tusamaartartuusunit
paatsuungassutigineqangaat-
siarsimagunarpoq, suut taa-
matut kimmajoorunnermut
aallamiutaasimassanersut, a-
mcrlaqisulli nalugunanngi-
laat suut assortuutilersitsi-
suusimassasut.
Siulittaasoqarfimmi siulit-
taasuusimasumut tunngatil-
lugu ulloq 27. september
1999 nalunaaqutaq 13.00 si-
ulittaasussatut qinigaaqqim-
mat, Siumumeersup Jørgen
Wæver Johansen-ip inatsi-
sartut oqaluttarfiatigut imatut
oqaaqqissaarpaa:
»Juaat naatsorsuutigilluin-
narparput Inatsisartut tamatta
assigiimmik, partii apeqqu-
taatinnagu Inatsisartut siulit-
taasuattut sullikkumaaritsi-
gut. Aamma naatsorsuutigil-
luinnarparput siulittaasoqar-
fiup sinnera peqatigalugu a-
vaqqunnagulu sulinersi i-
ngerlateqqikkumaarissi. Qu-
larutiginngilarpummi sulla-
rinnikkut isumaqatigiisitsini-
artamikkullu suliassat taakku
naammassisinnaalluaritit -
pilluaqqigit«.
Tassa taamatut Jørgen
Wæver Johansen Inatsisartut
ukiaq manna ataatsimiinnis-
saannut ammaanermi taama-
tut oqaaqqissaarivoq, soorlu-
mi nalunngereersimagaa Ju-
aap siulittaasoqarfimmi pis-
susaa qanoq ittorpiaasima-
nersoq.
Suli aajuna tupinnarneq.
mik isumalinnik inuunermul-
lu nalilersueriaasilinnik nika-
ginninnerunngimmat - naqi-
simanninniamerunaniluunniit.
Tassa imaappoq; isumma-
nik inuunermullu naleqartita-
nik anitsigaangatta aamma
tamatigut annertuumik min-
nerusumilluunniit paatsoor-
neqarsinnaanera kiisalu isu-
maqatiginnginneqarsinnaane
ra naatsorsuutigisariaqarmat.
Inuiaat naligiissumik isum-
mersorsinnaanerannut tun-
ngavilersuutinillu saqqum-
miussisinnaanerisa tamanna
pisinnaatitaaffigaat.
Ilanngullugu malugeqqus-
savara inuunitta ingerlarnga-
ni qinigassaqartuaannarner-
put. Tassa pitsaanerusorisa-
vut aallaavigalugit suna ar-
laat ingerlariaqqiffigissaner-
lugu toqqartaratsigu aqqutis-
siuussisunngortittarlugulu.
Taassuma iluaniipput sorpas-
suit isummallu assigiinngit-
sorpassuit. Assersuut:
1. Oqaatsit sorliit atussane-
rannut toqqaaneq.
2. Upperisap qanoq ittuus-
saneranut aalajangerneq.
Sooq taamanikkut nammineq
tunuarniuteqariarluni issan-
nguaq eqqartuussivilersuus-
siniarsarissava? Sooq naa-
lakkersuisooqatigiit siulittaa-
soqarfimmi ilaasortaatitaat i-
nuit marluk tatiginnikkun-
naarnermik atsioqataasimas-
sappat? Atsioqataasiman-
ngitsuuppammi Juaat tunuar-
niuteqarsimanavianngikkalu-
arpoq.
Naggataatigut pisuutitsini-
artoqalermat pisuutinneqar-
toq tassaavoq Lars Langkjær,
siulittaasoqarfimmi pisortat
ilaat. Siulittaasoqarfimmi a-
taatsimiititaliami ilaasortat
Lars Langkjær-ip soraarsin-
3. Ilinniakkap imaluunniit
inuussutissarsiuteqarnerup
qanoq ittuussaneranut qiner-
sineq.
4. Partiinut sorlernut isu-
maqataaneq ilaasortaaner-
luunniit.
5. Illoqarfimmi nunaqar-
fimmilu sorlermi nunaqaru-
sunneq.
Tamakkulu iluaniittualup-
passuit inuunermik katiteri-
nermut ataqatigiissaamiagas-
sat. Inuunermi atukkavut i-
laatigut imaannaaneq ajor-
put, tupinnanngitsumillu inu-
it ilaannut paatsiveerussuti-
gineqarlutillu artukkiisarput.
Tamakku inuit ataasiakkaat
ulluinnarni inuunerminni ila-
quttaminnut, suliffimminnut,
ilinniakkaminnut, ulluinnar-
nilu attuumassuteqarfigisa-
minnut attaveqatigiissaarnis-
saannut akisussaasuupput.
Soorunami piffimmiit pif-
fimmut, nunallu sukutsiani i-
nissisimaneq apeqqutaalluni
isummat inuunermullu nale-
qartitat tunngavilersorneqar-
tarput. Nalunngilarput oqaat-
sitta iluini sumiorpaluutit ar-
neqarnissaanut akerliusimap-
put, taamaakkaluartorli Ju-
aap nammineerluni nukimmi
nunngutaavi atorlugit pisor-
taq inatsisileritooq Lars
Langkjær soraarsissimavaa.
Eqqartuussivimmut tunni-
ussisussaq eqqortoq uanga i-
sinnit isigalugu tassaavoq
Lars Langkjær. Johan Lund
Olsen-ip eqqartuussisuler-
suussiniarsariniarluni oqa-
lunnera radiokkut kiisalu Qa-
noruukkut tusarnaartartunut
isiginnaartartunullu takoqqu-
saarnerinnaavoq tusaqqu-
saarnerinnaavorlu kingune-
qarsinnaanngitsoq.
lalippassuummata, naak inui-
attut ikittunnguugaluarluta,
taamaattoq nunarput isorar-
toorsuuvoq. Siammasissu-
millu inissititernitta tamanna
aallaaviuneranik patsiseqaru-
narpoq.
Aamma taamatorpiaq inis-
sisimapput sumiiffimmiit su-
miiffimmut ileqqut, pissusi-
lersuutit inuunermullu nale-
qartillugit pingaartitat.
Tamakkuupput inuunitsin-
ni anersaakkut uagutsinnut
kinaassuseqartitsisut, suus-
suseqarnermullu takutitsi-
sartut, inuiattullu imaluunniit
inuiaqatigiittut ataasiunitsin-
nik misigisimatitsisartut.
Puigussanngilavulli ino-
qarmat, pinngorfigisaminnit
ileqqussaminnillu allaaneru-
sunik ujartuisunik. Pitsaane-
rusumillu anersaakkut toq-
qississutigisaminnik nassaar-
tartut pigisaqalersartullu. Ta-
mannalu apeqqutaaginnar-
poq inuit ataasiakkaat qanoq
atorneraat, isumaliutigilluak-
kamillu ingerlatseqqittarne-
raat.
Inuunerup ingerlarngani i-
laatigut aqqusaagarpassuar-
nik naammattuuisarlutalu a-
tuallataqartarpugut. Kisianni
una nunarsuarmi sumiikkalu-
aruttaluunniit pinngitsoorna-
gu aqqusaartagarput tassaa-
voq:
Inunngoraangatta ilaqut-
tatsinnut attuumassuteqar-
tuunerput, taassumalu ava-
taani inuiaqatigiinnut attuu-
massuteqarnerput, naggataa-
tigullu inuiattut inooqataa-
nerput. Tassa imaappoq; sor-
passuarnik inuunitta inger-
larngani sunnerneqarlutalu
suussuseqarnissatsinnik qini-
gassinneqareertarpugut piu-
maffigineqartarlutalu.
Pingaartutut oqaatigissal-
lugu taasariaqarsoraara, inui-
aqatigiinni pisunik sunil-
luunniit oqallittoqaleraangat
oqaluttuarisaanitta iluani pi-
sarsimasut pisullu sorlavissi-
ornissaat. Pisummi ippassan-
nguummat aatsaat aallartin-
ngillat, qangaliuku ingerla-
reersut apeqqusersomeqarta-
riaqartullu.
Ilami sunut tamanut mani-
guulluta naammagittarlutalu
ukiuni 300-nngulersuni inuu-
ginnarsinnaajunnaarpugut,
anersaakkut oqariartuutigini-
akkattalu akueriumannginne-
qartuaannamerat pissutigalu-
gu. Tamannami maniguut-
tuunitsinnut ataqqinnittuunit-
sinnullu ersiutaaginnarpoq,
kisianni isiginiarneqarneq
ajortoq.
Imaanngilarli apeqquser-
suilerutta 1721-kkunnut uter-
saariassasugut, kalaallisuin-
narlu oqaaseqalissasugut nu-
narsuarmioqatitsinnullu mat-
tutissasugut. Taamatut isu-
maliutersortartut tamanna
namminneq akisussaaffigis-
savaat, eqqaamassavaallu pi-
ngaartitanik eqqartuisoqale-
raangat, misigissusersorneq
misigisimanerlu pinngitsuu-
gassaanngimmata.
Misissuinerit ilisimatusar-
nikkullu paasisimasat saq-
qummiunneqartamerat quja-
naqaat pisariaqarlutillu, kisi-
anni kina oqarpa tamakku i-
lumoortunik aallaaveqartut?
Sooq upperiuaannassavavut,
qanorlu ilioriarsinnaanngit-
sutut nalilerlugit ataqqisaria-
qarlutigit? Sooq apeqquser-
sussanngilagut kikkut misis-
suisimanersut, sunalu pillu-
gu? Sooq apeqqusersussan-
Indkaldelse af ansøgninger
Inuuneq Nakuuneq indkalder herved ansøgninger til
den sidste af årets 4 uddelinger. Ansøgningsfristen
for uddelingen er 1. december 1999.
Inuuneq Nakuuneq puljen yder på baggrund af ansøg-
ninger støtte til forebyggende og sundhedsfremmende
projekter med det overordnede formål at forbedre
livskvaliteten i Grønland.
Det overordnede tema for 1999 er: Meeqqanik isu-
maginninneq / Børneomsorg.
Der ydes fortrinsvis støtte til projekter som retter sig
mod eller foregår i lokalsamfundene, som er tværfag-
lige og som har lokal medinddragen. Der gøres
opmærksom på, at der ikke ydes støtte til rejser.
Ansøgninger fremsendes på ansøgningsskema, som
kan rekvireres i Direktoratet for Sundhed og Kirke og
stiles til:
Inuuneq Nakuuneq
BOX 1160- 3900 NUUK • FAX: 32 55 05
Qinnuteqaatinik
pissarsiomeq
Ukioq manna agguaassinerit sisamaasut kinguller-
saannut Inuuneq Nakuuneq qinnuteqaatinik kajumis-
saarivoq. Agguaassinissamut qinnuteqarfissap kil-
ligaa 1. december 1999.
Qinnuteqaatit tunngavigalugit Inuuneq Nakuuneq ta-
piissuteqartarpoq pitsaaliuinermik peqqinnerullu pit-
sanngorsamissaanik suliniuteqartunut, Kalaallit Nu-
naanni inuunermi atukkat pitsanngorsamissaannik an-
nertunerusutigut anguniagaqartunut.
1999-imi pingaarnertut manna sammineqarpoq:
Meeqqanik isumaginninneq/Børneomsorg.
Suliniutit najugaqarfinni innuttaasunut sammitin-
neqartut pisulluunniit pingaarnertut tapiiffigineqartar-
put, assigiinngitsunik suliaqarneq eqqarsaatiginagu
najugaqartunillu peqataaffigineqartut. Erseqqissaati-
gineqassaaq angalanerit tapiiffigineqameq ajormata.
Qinnuteqaat qinnuteqamermut allaffissiamut allallugu
nassiunneqassaaq, piniameqarsinnaalluni Peqqinnis-
samut Ilageeqamermullu Pisortaqarfimmit, uungalu
tigusassanngortinneqassalluni:
Inuuneq Nakuuneq
BOX 1160'3900 NUUK • FAX: 32 55 05
Kinamita ilumoorpa?
ngilarput misissuinermi suna
angusatut imaluunniit inemi-
liussamut aallaaviunersoq?
Immaqa misissukkat ilisima-
tusaatillu nunatsinni iki-
ngaarmata allanillu sanillius-
sassaqannginnitta kinguneri-
saanik? Taamaammat tamak-
kununnga tunngatillugu eq-
qumaarissuunissarput pi-
ngaaruteqaqaaq, amerlasuu-
tigummi tamakku aalajangii-
suutinneqartarput apeqquti-
nut pingaarutilinnut isum-
merniamemut.
Inuiaavugut timikkut ti-
gussaasutigut ineriartornissa-
mut sakkulersorneqartut, ki-
sianni naak anersaakkut inui-
attut sakkussatut pilersorne-
qarnerput? Uagut kisitta ta-
manna pilersissinnaavarput
pilersittarlugulu - taamaan-
ngippat aatsaat iluamik qa-
ngarsuarli kinaassuseerulluta
inuiattut nukillaareersimas-
sagaluarpugut.
Ajornartorsiuteqaraluaqa-
luta ingerlaqqittuaannarpu-
gut - qamani ilutsinni neriun-
nermik peqaratta, upperigat-
sigulu imaaliallaannarluni
peemavianngitsoq.
Kisianni nikalluallannarta-
qaaq allatut isumaqartinniar-
neqarluta, inuannut allaane-
rusumik anersaakkut naliler-
sueriaasilinnut aallarunniar-
neqaleraangatta. Taamaatto-
qartillugumi suussuseq ki-
naassuserlu suunngitsutut
nalilerneqartutut misigisima-
nartarmat.
Kredsdommeren i Qasigiannguit
Potsboks 101
3951 Qasigiannguit
PROKLAMA
Alle og enhver der har noget at for-
dre i boet efter Peter Cortzen cpr.nr
200538-2427, boende Poul Han-
sensvej 37A, 3951 Qasigiannguit,
der afgik ved døden den 7. juli
1999, indkaldes herved til med 6
måneders varsel at anmelde og
bevisliggøre sit krav overfor Qasi-
giannguit Kredsret, Potsboks 101
3951 Qasigiannguit.
Med samme varsel indkaldes afdø-
des arvinger.
Proklamaet er præklusivt for kredi-
torer.
Boet er af kredsretten i Qasigian-
nguit taget under offentlig skiftebe-
handling.
Kredsdommeren i
Qasigiannguit
den 19. november 1999
Qasigiannguani
Eqqartuussiveqarfik - XI
Postboks 101
3951 Qasigiannguit
NALUNAARUT
Kikkulluunniit Peter Cortzen
cpr.nr 200538-2427, najugaqtoq
Poul Hansensvej 37A, 3951 Qasi-
giannguit, ulloq 07. juli 1999-imi
toqusup, pigisaanik pisassaqarso-
risut matumuuna qaammatinik arfi-
nilinnik periarfissalerlugit kajumis-
saameqarput nalunaaqqullugit, piu-
masaqaatillu, Qasigiannguit Eqqar-
tuussivianut, Postboks 101, 3951
Qasigiannguit, uppemarsaqqullugit
innersuussutigalugu.
Taamatuttaaq piffissalerlugit toqu-
sup kingomussissussai aggersame-
qarput.
Akiligassaqarfigineqartut piffissali-
ussap qaangiunneratigut nalunaa-
ruteqartut pisassatik annaassavaat.
Pigisat Qasigiannguit Eqqartuussi-
vianni pisortatigoortumik suliari-
neqassapput kingomussisussat to-
qusup akiitsuinik akisussaaffigeru-
sunngisaattut.
Qasigiannguani
Eqqartuussiveqarfik
ulloq 19. november 1999.