Atuagagdliutit - 30.12.1999, Síða 10

10 • TORSDAG 30. DECEMBER 1999
ATU AG AG DLI UTIT
NAMMINERSORNERUSUT
SULISUTIK ATUGARISSAAR-
TINNERUSARIAQARPAAT
Einer Lemche, ukiorpassuarni Namminersornerullutik Oqartussat aalisarnermi Aiiattoq Chr. Schultz-Lorenzen
isumaqatiginninniartarneranni pisortaasimasoq 60-ileeqqammerpoq
EINER LEMCHE
Nipaa qatituvoq, oqaatsillu
aalajangersimasut uniffigik-
kajuttarpai, assaminik talli-
minillu ussersungaatsiaatig-
aluni. Qilernerusaa sukangal-
luarpoq, oqalunnerali arriin-
gaatsiaraluartoq siutit tar-
partariaqarput. Einar Lem-
che-p akisarnermini oqaatsi-
minut ilaartuutigisarpassui
kusanasaakkat malinnaaffi-
gilluarniartariaqarput. Soor-
lumi manna maliinnaraa:
toqqartumik paasissutissii-
nerit oqariartuummi qitiusoq
saqqummersissinnaavaat, ki-
sianni pineqartoq pillugu
ataqatigiissumik paasinarlu-
artumillu saqqummissappa-
ta, pineqartorpiamiil eqqars-
aastit annerlunerusumik an-
nikinnerusumilluunniit ilu-
aqutiginiartariaqarput.
Tamannalu ajornartorsiuti-
ginngilluinnarpaa. Einar
Lemche Kalaallit Nunaata
sullinneqarnerani atorfililtut
qiliusumik inissisimagami
qarasarissusia nalilersuisin-
naassusialu - quianartussanik
lakunnissinnaassuseqarluar-
luni - sungiusagaajuarput.
1964-imi cand. jur-itut
naammasseqqammerluni Ka-
laallit Nunaannut ministeri-
aqarfimmi atorfinippoq, ta-
matumalu kingorna Kalaallit
Nunaanni aalisarnikkut pini-
arnikkullu soqutigisat pillu-
git suliuarsimalluni, akuttun-
ngitsumik Namminersorne-
rullutik Oqartussat nunanut
allanut aalisarnikkut piniar-
nikkullu isumaqatiginninni-
arnerinul pisortatul aluuttar-
simalluni. Einar Lemche
maannarpiaq EU-mut aali-
sarnikkut isumaqatiginninni-
arnissamut pingaarutilimmut
pisariusumullu piareersarluni
suliaqarpoq. Tamatumalu
saniatigut nunat tamat sulini-
aqatigiilTiini arlalinni, Ka-
laallit Nunaannut pingaarute-
qartuni ilaasortaavoq, ilaati-
gut atlantikumi nunat avan-
narliit killiit aalisarnikkut
suliniaqatigiiffianni NAFO-
mi aamma atlantikumi nunat
avannarliil kangilliil aalisar-
nikkut suliniaqatigiiffianni
NEAFC-imi.
Amerlasuut taama
isumaqanngillat
Einar Lemche qanittumi 60-
iliivoq. Inuussutissarsiomer-
mut Pisortaqarfimmi ator-
feqarpoq, allagartannguami-
lu ilisaritinnermini tunniutta-
gaani allassimavoq, Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
Danmark-imi allaffeqarfian-
ni ilassinnittarnermi pisor-
taasoq. Allaffeqarfiup teqeq-
quani allaffeqarpoq, taassu-
malu pequtigai nerriviusaq
allaffik, nalaasaarfiit anginn-
gitsut, qalipakkat Kalaallit
Nunaanneersunik assiliarlal-
lit aammalu soorunami Ka-
laallit Nunaata assinga, a-
merlasooriaqaluni tikeraar-
tarsimasaa, nalulersimavaa-
luunniimmi qasseriarluni ti-
kissimanerlugu. Aamma su-
liartorluni nunanut allanut
angalasarsimaneri ullorsiuta-
ani takussaalluarpoq. Im-
maqa amerlavallaarlutik.
- Immaqa inuit ilaat isuma-
qartarput angalasarnerpassuit
nuanniinnartartut. Sooruna-
mi angalanerma ilaat pinn-
gitsoorsinnaasimanngilakka,
kisianni amerlanertigut nam-
mineq siniffinni sininnissaq
omiginerusaraluarpara. Ula-
pinnartaqaaq. Pingaartumik
nunat tamat akuuffigisaannik
ataatsimeeqataatillunga, er-
ngerlunga angusaqarlunga
angerlaassinissannik pisari-
aqartilsiviusuni. Pilersaarusi-
ornissaq, sullitanik oqalo-
qateqarnissaq isumaqatigin-
ninniarnissarlu pisariaqarput.
Suliaq tamaviaarnartoq, qat-
sunnarsilluinnarsinnaasoq,
Einar Lemche oqarpoq. Uki-
ul ingerlanerini aalisarner-
mut tunngatillugu misilitta-
gaqarluarsimavoq ilisimasa-
qarlualersimallunilu, ilaan-
nakoornagit allaffimmi ilisi-
masanik katersuiffimmit
taarserneqarsinnaanngitsu-
nik. Taamaammat ukiuni ki-
ngullerni sulisunik inuusut-
tunik immersuiniartarsima-
voq. Inuusunnerusulli no-
qiinnarnissaat ajornakusoor-
tarsimavoq, tamannalu Nam-
minersornerullutik Oqartus-
sat qitiusumik allaffeqarfian-
ni tamarmi ajornartorsiutitut
ilungersunartulut isigaa.
Akimmiffiit marluk
- Ukiut tallimat matuma sior-
natigut taamani Inuussutis-
sarsiornermut Pisortaqarfim-
mi pisortaasoq allaffigeqat-
taalerpara misil ittakkakka i-
ngerlateqqikkusullugit. Ta-
manna soorunami assigiin-
ngitsunik periuseqarluni pi-
sinnaavoq, kisianni isumaga
malillugu tamanna nunat
tamat akuuffigisaannik ataat-
simiinnernut ilaasarnikkut
pisinnaalluarneruvoq. Ajor-
nartorsiutissalli marluupput.
- Aappaani Namminersor-
nerullutik Oqartussanit ta-
makkiisumik angalanernut
aningaasartuutit appasitsin-
nissaat kissaatigineqarpoq,
taamaallaallu sulisut pisaria-
qartilluinnakkamik angala-
sussat kisimik angalatinne-
qarusullutik.
- Tamatumani ajomartorsi-
utaavoq sorpassuit nunatsin-
ni nassuiaannarneqarsin-
naanngimmata. Assersuuti-
galugu nunat tamat akuuffi-
gisaannik ataatsimiinnerit u-
lappuffioqisut ingerlanerini
oqaluuserisassanik kinguar-
Aamma Kalaallit Nunaanni nunat tamat ataatsimiitinneqarsinnaanerinut takussutissaq.
Una asseq NASCO-p 1997-imi ukiumoortumik Ilulissani ataatsimiititsinerani assilisaavoq.
Endnu et bevis på, at det kan lade sig gøre at arrangere internationale konferencer i
Grønland. Billedet er taget i Ilulissat hvor NASCO - den nordatlantiske lakseorganisation
- holdt årsmøde i 1997.
NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO