Atuagagdliutit - 04.09.1980, Side 11

AG
Kapisillit nakkutigi-
saanerat pitsaaqaaq
Tamanna uumassusilerituut Skotlandimit, USA-
m't Canadamillu pisut Kalaailit nunaanni misissue-
merlutik nassuerutigaat, allaat oqarlutik ilimagisa-
roinnit pitsaaneroqisoq.
Canadami isumaqartoqarpoq Ka-
laallit Nunaata eqqaani kapisilin-
niartarneq nakkutigineqarneq a-
jortoq. Tamanna naalakkersuisut
canadamiut kapisilinniarnerup
Kalaailit Nunaata eqqaani pisup
unitsinneqarnerani isummiussa-
tut oqaatigisimavaat, uumassusi-
lerituullu canadamiuusuttaaq ar-
lalialuit tamanna isumagalugu
AG mut ersersinniarsimavaat. I-
sumartilli allanngortissimavaat
nunarput tikeraareerlugulu.
— Kalaailit Nunaata eqqaani
kapisilinniarneq misissuiffige-
reerlugu paasivarput nakkutigin-
ninneq tupinnaannarmik pitsaa-
soq. uumassusileritooq Henrik
Kreiberg AGmut oqarpoq.
Qanittukkut kapisilinnik iller-
suiniaqatigiit Kalaailit Nunaanni
angalaarsimapput paasisassarsi-
orlutik. Henrik Kreilberg taakku-
nunnga siulersortaasimavoq.
Angalaqatigiit Tuluit Nunaannit,
Kapisillit
sinnerneqartut
Kalaailit Nunaata sineriaani
kapisilittassat 34 tonsit mis-
saanni sinnertoorneqarsima-
nerat Kalaailit Nunaanni naa-
lagaaffiup atorfeqartitaata na-
lunaarutigaa. Sinnertoorutaa-
soq kommunikkuutaartumik
pisassanut ilineqarsimavoq,
taama radioavisi talliman-
ngormat nalunaarpoq.
Kapisilinniarnerup ulluni
unnuanilu 16ini ingerlanneqar-
nerani kapisillit 991,6 tonsit
tulaanneqarsimapput. Ilimagi-
samit 33,6 tonsinit amerlane-
rusut, sinnerilu 232 tonsit ka-
pisilittassanit 1190 tonsiusu-
nit sinneruttut taamaalillutik
198,4 tonsinut apparneqarput,
radioavisi taamatut nalunaar-
Poq.
USAmit Canadamillu pisuupput
ilaqarsimallutillu Canadami kapi-
sillit nungunnginnissaannik siu-
nertaqarlutik peqatigiiffiliaasi-
masut marluiusut aallartitaannit.
Henrik Kreilberg nammineq Ca-
nadamiut peqatigiiffissuannit
The International Atlantic Sal-
mon Foundationimit 60ikkunnillli
kapisilinnik illersuinialersimasu-
nit aallartitaavoq, pingaarnerul-
lugit sammisarsimavaat Ameri-
kap avannaani kapisilinnik soqu-
tigisaqarneq.
The International Atlantic Sal-
mon Foundation nammineq piu-
massuseq kisiafc atorlugu ani-
ngaasanik tunissutaasunik ani-
ngaasalersugaavoq, pingaartu-
millu Amerikap avannaani nuan-
naarniutigalugu aalisartartut
kattuffissuisa aningaasalersuga-
raat, William Brewster peqatigiif-
fiup siulittaasuata tullia angala-
qataasoq AGmut oqarpoq.
Kalaailit Nunaannut
pingaartoq
Angalaqatigiissut nunanit kapi-
sillit suffiffigisartagaanneersut
Nuummut Sisimiunullu paasisas-
sarsioriartorsimapput, Henrik
Kreilbergilu oqarpoq paasisimal-
lugu qanoq kapisillit kalaailit aa-
lisartuinut pingaaruteqartigisut.
— Soorunami tamanna ilimagi-
sarsimavarput, kisianni nammi-
neq isit atorlugit takunera iluaqu-
taaqaaq, oqarpoq.
AG: — Kapisilittassat nakkuti-
gineqarnerat upperivallaarsiman-
ngilarsi?
— Aap, tamanna miserratigi-
sinnaanngilarput. Isumaqaralua-
ratta kisitsit silaannarmit tiguin-
narneqartartoq. Taamaanngitsor-
li paasivarput. Sisimiuni takuar-
put nakkutilliineq qanoq pitsaati-
gisoq. Peqatigitillugu misigaar-
put aalisartut kapisillit pinngor-
fiinik soqutiginninnerujussuat.
Amerlanerit ilisimanngikkaluar-
paat kapisillit qanoq nungutsaali-
neqarnersut ikilitsaalineqarner-
sullu.
AG: — Canadami ilisimaneqar-
nerluni nakkutilliineq maani qa-
noq ingerlasarnersoq, qanorlu ka-
pisillit aalisartunut pingaarute-
qartiginerat?
— Ilisimaneqarunanngivippoq.
Ilisimasat naammanngivissutut
oqaatigineqarsinnaapput.
Amerikap avannaani
nakkutilliineq
USAmi Canadamiluunniit kapi-
sillit inuutissarsiutiginerini killi-
lersuineqanngilaq.
Akerlianilli nuannaarniutigalu-
gu aalisartartut akiliuteqartitaa-
sarput. Dollarit 75it (375 kruunit
missaat) aningaasaajaatigalugit
aalisarniat aalisarnissamut aku-
ersissummik pisisarput, taannalu
atorlugu ullormut marlunnik ka-
pisilissinnaallutik.
Laksekvoten
overskredet
Rigsombudet i Grønland har
konstateret en overskridelse
på knap 34 ton i forbindelse
med laksefiskeriet inden for
den frie kvote ved Grønland.
Overskridelsen bliver medta-
get i de kommunale kvoter, op-
lyser Grønlands Radioavis fre-
dag.
I løbet af de 16 døgn, det
frie laksefiskeri stod på, blev
der landet i alt 991,6 ton laks.
Det er 33,6 ton mere end ven-
tet, og de resterende 232 ton af
den totale kvote på 1190 ton
reduceres derfor til 198,4 ton,
oplyser radioavisen.
AG: — Tamanna qanoq ililluni
nakkutigineqartarpa?
— Akuersissut julip aallaqqaa-
taanit septemberip aallaqqaataa-
nut piniarneqartarsinnaavoq, aa-
lisarniarlu kinaluunniit nalunaa-
qutsiissutissarpaalunnik tunine-
qartarpoq. Uumasunik nakkutil-
liisuutitamit misissuiffigineqar-
nermini pinngitsoorani takutit-
tussaavaa aalisakkat pisani ta-
marmik nalunaaqutsiuttakkamik
nalunaaqutserneqarsimasut, Wil-
liam Brewster oqarpoq.
AG: — Qanormi aalisarniaq
nakkutilliisuutitamik naapitsin-
ngippat?
— Taava amerlanerusunik pisa-
qarsinnaavoq, kisianni taamaalio-
runi imminut eqqorneqaatissior-
tarpoq.
William Brewsterilli isertoru-
manngilaa Amerikap avannaani
nakkutilliinerup periaaseqartitaa-
nera iluavissuunngitsoq naamma-
ginarluaranilu.
Kisiannili kapisillit pisaasartut
tamaasa eqqarsaatigigaanni pro-
centit 20it ataallugit nuannariin-
Kalaallit qallunaallu inatsisartutigut atassuteqaataat namminersornerulernerup eqqunneqarnersani atuutsinneqalertoq siul-
lermeersumik ataatsimiissimavoq. Ataatsimiinneq nunatsinni pivoq. Ammarnerani Folketingip siulittaasuata K. B. Anderse-
nip assilissat marluk tunniuppai. Taakku qalipaasumik Bodil Kaalundimik sananeqarsimapput. Assilissat marluk Christians-
borgimi nivingasimapput, taamaattumik siumormiup Preben Lange iikkami assip inikua isigisussanngorpaa, — asseq ataa-
seq tassani nivingasimammat.
Assip aappaani takuneqarsinnaavoq K. B. Andersenip assilissat Jonathan Motzfeldtimut landstingit inersiaani tunniukkai.
Assip aappaani ataatsimiititaliap ilaasortai allaffeqarfinnilu pisortat marluk takuneqarsinnaapput. Saamerlermiit: Konrad
Steenholdt (Atassut), Erik Ninn Hansen (konservativineersoq), Ebba Strange (SF), Preben Lange (Siumut), Peter Oster-
mann (Atassut), Knud Enggård (Venstre), Lars Chemnitz (Atassut), Ove Jensen (Fremskridstpartiet), K. B. Andersen (Soci-
aldemokratiet), Bendt Frederiksen (Siumut), Karl Hjertdal (Folketingets bureau) Jonathan Motzfeldt (Siumut), Otto Steen-
holdt (Atassut) Gunnar Martensilu (Naalakkersuisut allafeqarfiat).
Ataatsimiititaliap inatsisartutigut atassuteqaqatiginiartussaavai qallunaat inatsisartuini, Folketingi, namminersornerulerne-
rullu, Landstingi.
Det dansk-grønlandske parlamentariske udvalg, som er etableret efter hjemmestyrets indførelse, har haft sit første møde.
Mødet fandt sted i Grønland, og det startede med, at formanden for Folketinget, K. B. Andersen, overrakte hjemmestyret to
billeder af den danske maler Bodil Kaalund. Billederne har hængt på Christiansborg, og Siumuts Preben Lange kan nu se på
en bar plet på væggen. Her har et af billederne nemlig hængt.
På det ene billede ses K. B. Andersen overrække billederne til Jonathan Motzfeldt i landstingssalen.
På det andet billede ses udvalgets medlemmer samt dets to sekretariatsledere. Fra venstre: Konrad Steenholdt (Atassut),
Erik Ninn Hansen (de konservative), Ebba Strange (SF), Preben Lange (Siumut), Peter Ostermann (Atassut), Knud Enggård
(Venstre), Lars Chemnitz (Atassut), Ove Jensen (Fremskridtspartiet), K. B. Andersen (Socialdemokratiet), Bendt Frederik-
sen (Siumut), Karl Hjertdal (Folketingets bureau), Jonathan Motzfeldt (Siumut), Otto Steenholdt (Atassut) og Gunnar Mår-
tens (Landsstyrets sekretariat).
Udvalget skal stå for den parlamentariske kontakt mellem det danske parlament, Folketinget, og hjemmestyrets, Lands-
tinget.
narlugu aalisartartunit pisarine-
qartarput.
Kalaailit Nunaanni
»kapisiliuteqarfiit«
Angalaaqatigiissut siunertaasa
ilagaat kapisillit nungunnginnis-
saat anguniarlugu Kalaailit Nu-
naat »kapisileqarfittut« ittunik
sanaffigineqarsinnaanersoq.
Peqataasut taamatut misiliiso-
qarsimanera ilisimareerpaat.
— Kisianni isumassarsiaqarpu-
gut Kalaailit Nunaat kapisillit su-
aannik ineriartulerumaartitassa-
nik pilerneqarsinnaasoq, dr. De-
rek Mills Edinburghimi Skotland-
imiittumi ilinniagartuunngorsar-
fimmeersoq oqarpoq.
— Tamanna cementimik kuer-
samik »tukertitsiviliarsuarmi« pi-
sinnaavoq, isumaqarpugullu taa-
maattuliornissamut Kalaailit Nu-
naat EFimit tapiiffigineqarsin-
naasoq.
Kalaailit Nunaanni Aalisakka-
nik Misissuiveqarfik isumassarsi-
amik takutitsivigineqarsimavoq,
kisiannili iluatsinnissaa ilimagi-
vallaanngilaat.
Angalaqatigiissut Kalaailit
Nunaanni angalanerat qallunaat
kalaallillu oqartussaasa isumaqa-
tigiilluinnarnerat tunaartaralugu
pilersaarusiugaasimavoq, Henrik
Kreilbergilu oqarpoq inussiarner-
neq, ikiuukkumatuneq qanilaar-
nerlu misigilluarneqarsimaqisut.
Angalaqatigiissut AGmut neri-
orsuutigaat angerlarunik nuna-
minni paasisitsiniaaniarlutik
oqarlutik Kalaailit Nunaanni nak-
kutilliineq nunat taakku pingasut
ilimagisaannit pitsaanerujussuu-
soq. -lip
11