Atuagagdliutit - 04.09.1980, Blaðsíða 19

AG
Silamik nalunaarutit
tatiginarnerulissapput
silasiorfiit nutaat inuttaqanngitsut siullersaat Angi-
sumi Nanortallit eqqaanni inissinneqassaq.
Allattoq assiliisorlu: John Rasmussen
Nunarsuarmiut sakkutuujunngit-
sut silaannarmi angallannermut
suliniuteqartarfiata I.C.A.O.-p
aalajangerneragut Kalaallit Nu-
naanni silasiorfiit tapiissuteqarfi-
gissaarniarlugit silasiornermik
rnisissuiveqarfik Meteorologisk
Institut alla tut ajornartumik
1977/78-imi silasiorfinnik radio-
qarfinnillu matooqqaasariaqarsi-
niavoq. Tamanna pissutigalugu
nusissugassat allaanerusumik ka-
tersorniarneqartalernissaat angu-
niarneqarsimavoq.
Aningaasatigut nalilersuereer-
nerup kingorna silasiorfiit nam-
niinneq ingerlatillit inuttaqartari-
aqanngitsut pitsaanerpaatut isi-
giniarneqarsimapput. Peqatigitil-
lugu siullerpaamik sanaartorfis-
nalinginnaasumik isumaliuti-
gineqartarneri pinngitsoorsimap-
put. Tamanna tikillugu silamik
niisissuisarnermi misissugassa-
pik katersisarfiit illoqarfinnut
imaluunniit umiarsualivitsigut
Periarfissarissaartunut inissinni-
arneqartarsimapput. Maannalu
tamakku piunnaarlugit misissu-
gassat qeqertanit avallernit pisut
allaanerulluinnartunik paasisa-
qartitsisinnaasut misissugassa-
niilu annerusumeersut pissarsia-
riniarneqarsinnaanngorput.
Taamaattumik 1978-imi sila-
niik misissuiveqarfik Metereolo-
gisk Institut namminneq immin-
nut isumagisunik silasiornermut
paasisassarsiorfissanik qinerler-
tualersimavoq. Taamanernit qi-
nerleriarnerit sisamat naammas-
sineqareersimapput, tamarmik
ilitsivissarsiornermik siunerta-
qartut.
Qinerleriartortarnerit pilersaa-
rusiortarnerannut major Paul E.
Ancker akisussaavoq, taannalu
allanit allaanerusunik taamaalior-
nissamut periarfissaqarpoq tassa
ukiuni 25-ni Kalaallit Nunaat tim-
misartukkut qulaavaajuarsima-
gamiuk.
Silasiornermut tunngatillugu
ilisimasaqartutut akisussaavoq
silasiortoq cand. scient. Klaus
Hedegaard, ulluinnarni sulinermi-
ni silasiorfeqarfimmi Metereolo-
gisk Institutimi sulisuusoq, sior-
natigullu Risømi ilisimatusarnik-
kut suleqataasimasoq.
Qinerleriartortarnermi misissu-
iartortartut sikunik misissuisar-
tut qulimiuliutaat Jetranger-heli-
kopter CLACE-p pigisaa atortar-
simavaat Narsarsuarmut anger-
lartarfeqartoq.
Thule
Ukioq manna qinerlertarnerit
Thule Air Basemi augustimi aal-
lartipput. Ancker Hedegaardilu
qeqertap Corey Islandip Qimus-
seriarsuullu avannaata missaani
misissuisarput.
Qinerleriartortarnerminni
CLACE-p qulimiuliutaa Longran-
ger-helikopter Thulep eqqaani
atugassanngorlugu inissinneqar-
simasoq atortarpaat Martin
Lindstrom timmisartortartoralu-
gu. Taamaannera tupiginngitsuu-
gassaanngilaq, tassami nunatta
sinnerani misissuineq timmisar-
tortartumik Birgitta Lindstrom-
imit timmisartuunneqartarmat,
taanna Martinip nuliaraa. Birgit-
ta Lindstrom Kalaallit Nunaata
kujataani maanna tikittarfeqar-
poq, tassa Narsarsuarmi sikunik
misissuisoqarfiup qulimiulianik
Jetranger-helikopterimik inger-
latsisuulluni. Birgitta siornatigut
Marmorilimmi inissisimavoq uki-
amullu Ammassalimmut inissin-
neqarnissaa ilimagaat.
Timmisartortarnerit
Augustip 12-ianit 17-ianut Birgit-
ta Lindstrom kitaani asseqan-
ngitsumik timmisartuussivoq.
Taamanikkut silasiorfiup misis-
suisitai avannaani Nuussuarmit
kujataani Kap Desolationimut
ingerlassimavai. Timmisartuussi-
nermini timmisartortartutut pik-
korissusiata siumullu isigeriarsin-
naanerata kiisalu piumassuseqar-
luarluni suliamullu tunniusimal-
luarluni pinerata aatsaat taama
pilertortigisumik angalaneq pi-
sippaa misissukkat pissarsiarisat
100%-imik inaarsimallugit.
Maanna Hedegaard Anckerilu
Qallunaat Nunaannut aallarsima-
lerput suliartik naammassisimal-
lugu. Tamatuma kingorna silasi-
orfeqarfiup Metereologisk Insti-
tutip silamik nalunaarsuiffissat
inissititernissaat aalajangersoru-
maarpai. 1980-ikkut ingerlane-
ranni taakku »utoqqaaqatigiit
aappaattut« taaneqarlutik ator-
tuulersussaapput tassaallutik si-
lasiorfiit inuttaqanngitsut. Ator-
toraat paasissutissanik katersis-
sut qaammataasanillu nalunaaru-
tinik ingerlatsitseqqiissut. Ki-
ngulliup akunnerit pingasunngor-
neri tamaasa qaammataasanik
atassuteqaqatigiissutip ARGOS-
ip atortui aqqutigalugit nalunaar-
sinnaanissaq pisinnaalersippaa.
Katersukkat
Katersukkat taakku silasiorfe-
qarfiup Kangerlussuarmi qaam-
mataasanit nalunaarutinik tigusi-
sarfianit tiguneqartassapput.
Immaqa ilaat tuoigusussapput Angisumi silasiorfimmik imminut isumagisumik inissiiniartoqarpat. Angisoq Nanortalimmit ungasin-
n9ilaq, Nanortalimmilu ulluinnaq qasseeriarluni silamik misissuineqartarpoq. Kisianni sinerissami kippasissumi sila unerisimajuaan-
narneq ajorpoq. Angisoq Nanortalimmiinnerup nalaani putsuarissuuvoq kangisimmillu anorlerluni immannguaannaq kialluni. Tama-
tuma nalerpiaani Nanortalik sakkortuumik avannerpoq kiaa annerulluni seqinnarillunilu. Silasiutit namminneq ingerlasut sinerissa-
mut ivertiterneqarneri mikinngitsumik umiarsuit angallannerinut kiisalu aalisariutinut ajunngilluinnartumik sunniuteqartussaapput si-
lallu qanoq innissaanik nalunaarutit eqqornerulissagunarput. (ass.: Narsaq Foto).
Det kan måske undre, at man vil opstille en automatisk vejrstation på Angissoq, som jo kun ligger få kilometer fra Nanortalik, når
der i Nanortalik bliver taget manuelle vejrobservationer hver dag flere gange. Men det er almindeligt, at vejret skifter meget ved
Vderkysten. På øen Angissoq var der total tåget den dag, da AGs medarbejder besøgte øen, og vinden var østlig med kun et par gra-
ders varme. Samtidig havde Nanortalik kraftig nordlig vind med en højere temperatur og strålende solskin. Når de nye automatiske
stationer bliver stillet op langs vestkysten på de yderste skær og øer vil det for skibsfarten og ikke mindst for fiskerflåden være mu-
ligt at få bedre oplysninger om vejret og det vil være muligt at lave mere nøjagtige vejrforudsigelser. (Foto: Narssaq Foto).
Misissuiartortitat silasiorfissanik naleqquttunik ujarlertut inuttaqarput tassaasunik
cand. scient. Klaus Hedegaard, timmisartortartoq Birgitta Sundqvist-Lindstrom majo-
rilu Paul E. Ancker. (ass.: Narsaq Foto).
Rekognosceringsholdet, som finder de egnede steder for de ubemandede observati-
onsstationer, består af cand. scient. Klaus Hedegaard, luftkaptajn Birgitta Sundqvist-
Lindstrom og major Paul E. Ancker. (Foto: Narssaq Foto).
Atorneqartartussaappullu Ka-
laallit Nunaanni timmisartortitsi-
sarfiup aallaaviata timmisartumi-
nik ingerlaartitsineranut iluaqu-
tissatut.
Katersukkallu taamatut ato-
reernerisigut nunarsuarmi tamar-
mi atuisussanut atugassanngor-
lugit nassiunneqartassapput, taa-
maalillunilu silasiorfeqarfiup aki-
sussaaffia naammassineqartus-
saavoq. Kisiannili eqqaamasaria-
qarpoq misissuisarnerit atorneri-
ni silasiorfeqarfiup pitsaanerusu-
mik periarfissaqalernerata nali-
nginnaasutigut inuiaqatigiit ka-
laaliusut pingaartumillu aalisar-
tut ikiorserneqartussaammata.
Silamik nalunaarutit tatiginarne-
rulerlutillu mikisualuunerulissap-
put tassa siornatigumut naleqqi-
ullutik pitsaanerujussuanngus-
sallutik.
Angisoq
Atuagalliutit suleqataata misis-
suisut augustip 19-iani timmisar-
tumik ingerlaqatigisinnaasimavai
sulinerallu malittaralugu. Timmi-
nerminni Angisumukarput Na-
nortallip eqqaaniittumut. Tassa-
nilu suleqatitta Klaus Hedegaard
aperisimavaa sooq Angisoq silasi-
orfeqarfimmik inissiivissatut pi-
ukkunneqarnersoq naak inoqaree-
raluartoq.
Hedegaardip nassuiaanermini
oqaatigaa Angisup inissiivigini-
arneqarneranut pisuusoq »utoq-
qaaqatigiit aappaat« silasiorner-
mut misissuut inissami piviussu-
seqarpaluttumi nakkutigineqar-
sinnaasumilu inissinniarneqartoq
aamma iluarsarneqarsinnaanera
pissutigalugu. Nunap isuata eq-
qaa aamma imarsiornermut tun-
ngatillugu pingaarutilerujussuu-
voq. Angisumut inissiinikkut mi-
sileeqattaariinnarani aammat-
taaq inissami sila eqqarsaatigalu-
gu allanngoraqisumi silasiortar-
nissaq anguneqarsinnaassaaq.
Tamaani misissuisarnerit akuttu-
simaqaat.
naitsumemit
■ Ilaasortaq nutaaq: — Aasami
sulinngiffeqarallarsimanerup ki-
ngorna Aasianni kommunalbes-
tyrelsep Marie Brandt, Siumut
ilaasortatut nutaatut tikilluaq-
quaa. Taassuma Magnus Larsen
kujataani palasit nakkutilliisuat-
tut atornitsitaasimasoq taarser-
paa. Illoqarfiup illersortaata
Knud Sørensen-ip Atassummeer-
sup Marie Brandt suleqatigilluar-
nissaanik neriuuteqarfigalugu
oqaaseqarpoq.
Magnus Larsen-ip ataatsimiiti-
taliani ilaasortaaffii imatut ag-
guaanneqarput: Aningaasanut
tunngasunut ataatsimiititanut
Jens Geisler, Inuit Ataqatigiit,
Piorsarsimassutsimut atuartitsi-
nermullu tunngatillugu ataatsi-
miititaliat Kununguan Kleist-Jo-
hansen, Siumut, komuunip inuu-
suttunut angerlarsimaffiutaanut
Marie Brandt, komuunip ulluune-
rani meeqqanik paaqqinnittaarfii-
nut Marie Brandt, sunngiffimmi
susassaqarniartarfimmut Jens
Geisler utoqqaallu illuannut Ma-
rie Brandt. Assimi takuneqarsin-
naapput illoqarfiup illersortaa
Knud Sørensen ilaasortarlu nu-
taaq Marie Brandt.
ho.
■ Timersornikkut nersornaat
tunniunneqartoq: — Aasiaat
kommuniata timersornikkut ner-
sornaasiuttagaa 1979-imi tun-
niunneqartussaq sisorartartut
peqatigiiffiata ASP-ip pissarsia-
raa. Oqaaserpassuit kus^nartut
atorlugit illoqarfiup illersortaata
Knud Sørensen-ip nersornaat
Lars Olsen-imut Jørgen Sethsen-
imullu ASP-meersunut tunniup-
paa. Tamanna kommunalbesty-
relsep aasami sulinngiffeqarne-
rup kingorna ataatsimeeqqaar-
nermini pitippaa. Tunniussinerup
kingorna imeruersaatit atorlugit
ilasseqatigiinneqarpoq.
ho.
19