Atuagagdliutit - 04.09.1980, Blaðsíða 21

AG
rnaginarnerusumik aaqqinneqar-
sinnaassagaluarput.
Ullumikut naatsorsorneqarsi-
fnanngilaq atuakkiortut suliaat
numikkoortiterlugit, aammalu
qanoq atorneqarsimatigineri ta-
kussutissaqanngillat.
Oqalagiaatip oqallisigineqarne-
rani taaneqarpoq radiup atulerne-
ratigut inuit pisinnaasaqartut pe-
narfissaqalersimasut saqqum-
jriersinnaanermut, kisiannili u-
kmt ingerlanerini atuakkiortut
sanaamik akissarsissutaasinnaa-
aerinik tamanut aaqqissuussa-
tunineqartarsimanngillat.
Taaneqarpoq aallakaateqqitani a-
kuersuineq atorneqanngitsoq, al-
jaallu ilaatigut aqaguani aalla-
kaateqqitat atuipilunnertut taa-
sariaqartinneqarlutik. Aningaa-
sjinut tunngasut pineqarmata
Kalaallit nunaata Radioata tu-
ngaanit tikkuarneqarpoq radio a-
qutsisoqarmat namminneq suli-
suinnaallutik periuseqarsinnaa-
natik taakkununngalu isumaqati-
gnnniutissamik nassitsisoqarta-
r>aqartoq peqatigiiffiup tungaa-
nit.
Oqaluttut ilaannit radiup ul-
iuinnarni ingerlanera tikkuartor-
neqarpoq, soorlu aallakaatitat i-
^aqarniliorneri peqataasunik
taaguinertalik, aallakaatitseqqii-
nermi kikkut peqataanerinik taa-
guinertalik, oqatsit atugaasartut,
utuakkiat issuarneqartut taane-
qartarnissaat akilerneqartarnis-
saallu, erinarssutit kukkusunik
taalliortulersukkat erinniortuler-
sukkallu kiisalu radioqarnermut
ukiliutaasartup atugaalersinnaa-
uissaanik isumalioqqinneq.
Oqaaserineqartut imaqarnilior-
uissaannut oqaaseqaasiorfiginis-
saannullu sulisussarsineqarpoq.
TV atuakkiortullu
Oqalugiartussanngorlugu agger-
sarneqarsimavoq Nuummi TVimi
pisortaasoq Hans Hansen. Taas-
suma oqalugiarnermini aallarniu-
tigaa inuit isiginnaakkaminnik
Paasinnittarnerat sunnertittarne-
rallu. Eqqartorpaa nuaannarisal-
luartup taassuma atortiminit pis-
suseqarfigineqarnera pingaartu-
mik nuannarisaalluartunut alla-
nut naleqqiullugu. Oqarpoq radio-
ffiik naalaartoq tappiitsuusoq, a-
viisimik atuartoq tusilartuusoq
TVmillu isiginnaartoq iseqarluni-
lu siuteqartuusoq.
TVip atorsinnaanera tikikka-
uiiuk oqarpoq assigiinngitsunut
sisamanut tunngatillugu atorne-
qarsinnaasoq, tassa oqaluttuar-
fittut, aliikkusersorfittut, ilinni-
artitsiffittut aammalu tusagas-
siorfittut.
Atuakkiortut TV suleqatigis-
sagunikku isiginnaagassiornermi
paaseqatigiinnissaq anguniarlu-
gu tunngavissaliissapput.
Nunatsinni TVeqarnermut tun-
ngatillugu isumaliutit suli inertu-
tut oqaatigineqarsinnaanngillat.
Tassaassanerluni naalagaaffik ki-
simi TVimik ingerlatsisuusoq i-
nialuunniit kommunit suleqatigii-
sitanik pilersitsiortorlutik inger-
latsissanerlutik. Kisiannili pisa-
riaqassagunarpoq atuakkiortut
peqatigiiffiata siunissami ungasi-
gunnaartuni pisussanut eqquma-
niarnissaa, aammalu TV nammi-
neq periaatsinik aallartinneqartu-
nik eqqumaffiginnittariaqarpoq,
soorlu isiginnaartitsinermik su-
ngiusarsimasunik kajumissutsi-
n>ik piginniinnarsitsisinnaaner-
niigut.
Oqallinneqarmat TV malunnar-
tumik ilaatigut iternga tikivillu-
gu isummerfigineqarsimanngilaq
nutaajuallaarnera pissutigalugu
aammalu atoriarsinnaaneranut
qaammaasat ikinnerat pissutiga-
lugu. Oqaluttulli ilaata tikkuar-
paa Tvp nunatsinnut eqqunne-
qarsimanerata ajoqutaanera, o-
qaatsitsinnut, inooqatigiissutsi-
niut, kulturitsinnut kiisalu sun-
niipilussutsimigut. Oqaluttunillu
allanit takutitassat iluameersu-
mik misissuiffigeqqaartarnissaat
piumasarineqarpoq, tassa nunani
inuttoorsuarni soqutaalluanngit-
suusaat inuiannguanut ikittunut
sunniinerlussinnaammata.
Atuartitsineq
Atuakkiortut atuakkiaasa atuar-
titsissutaaneri pillugit Carl Chr.
Olsen (Puju) oqaaseqarami erseq-
qissarniarpaa sapinngisamik ka-
laallit atuakkiornikkut, taallior-
nikkut, tussiusiornikkut isigin-
naartitsissusiortarnikkullu pissu-
sii atuartunut annerpaanut, tassa
HFimi ilinniartitsisunngorniani-
lu, paasisinniarneqartartut. O-
qaatigaa atuakkiaateqarnitsinni
atuakkiaateqartugut atuakkior-
taatsitigut arlalinnik assigiinnge-
qutilinnik.
Atuakkiat pillugit atuartitsi-
nermi periaatsit arlallit atorne-
qartarput, atuakkiarli imaluun-
niit taalliaq paasiniarniaraanni al-
lassimanera kisiat paasiniartaria-
qanngilaq qanillattusarneqarsin-
naavorli oqaasertaasa kiisalu
taallap atuakkialluunniit aaqqis-
suunnera najoqqutaralugit. Ilin-
niartitsisut taalliortup inaannut
pillutik paasisitsiniaasinnaanerat
atuakkiortut tungaannit oqallisi-
gineqartariaqaraluarpoq tassa
taallat allassimasullu allat najoq-
qutassaqartinnani paasiuminaas-
sinnaasarmata.
Ole Brandt
Oqarpoq atuakkiaateqarnitsin-
ni nunatta oqaluttuassartaa ta-
matigut suli ilisimaneqalersiman-
ngitsoq, taamaattumik ilinniar-
titsisutut imminut aperinartar-
poq nunap ilaa ilisimanerusaq i-
maluunniit nuna tamaat isiginia-
lullugu atuartitsineqassanersoq.
Eqqaamasariaqarporlu nunatta
oqaluttuassartaata ilarujussua
qallunaatut allagaammat tak-
kuitsuugaqarnarsinnaasartoq.
Tikippaa sinerissatsinni qeqqa-
nimiut oqaasiisa allassimasuni a-
tugaanerunerisa ilinniartut o-
qaatsit sorliit atussanerlugit ilu-
arsiniaqqaartaraat. Kiisalu ullut-
sinni qanga pisimasunik atuak-
kiat pisillugit ilinniartut apereq-
qajaasarput angakkut ileqquler-
suutaat' toornallu pisinnaasaat i-
lumut ilumoornersut.
Naggataatigut oqalugiartoq
Carl Chr. Olsen aperivoq »kalaal-
lisut eqqarsariaseq sunaava?« a-
peqqut nammineq akissutissaqar-
tinnagu ataatsimiittunut eqqar-
saatissiissutigaa.
Oqallinnertaani ilumoortorsior-
nermut tunngatillugu taaneqar-
poq nunatsinni pisimasorpassua-
qartoq nassuiarneqarsinnaan-
ngitsunik. Qularnanngitsutut
taaneqarpoq oqaluttuaativut mi-
sissuiffigineqaqqarpallaartut isu-
masiorlugit. Tikkuarneqarpoq a-
tuakkiortut inunnik eqqarsaatis-
siinissaq suliassaasa ilagigaat. A-
nersaakkut piitsunngoriartussaa-
gut allanniartut allaatigisassaan-
nik killilersuiffigineqarpata.
Kalaallisut eqqarsartarneq iti-
nerusoq pillugu tikkuartorneqar-
put siuaasatta inuunerminni tar-
nikkut inuuneq assorsuaq sammi-
sarisimagaat, tamannalu tunnga-
vigalugu ilinniartitsiniarnermi
paasisitsiniaanermilu nassuiaane-
rit pineqartarsinnaassapput. Pile-
rigisassatut taaneqarpoq atuak-
kiortut ilinniartitsisullu ataatsi-
miitinneqarnissaat. Tamannalu
sulissutigeqquneqarluni.
Atuakkanik atorniartarfik
Atuakkanik atorniartarfimmit
aallartitaasup Benny Højerip o-
qalugiaata annertunerusumik a-
tuakkiortut tungaannit tusaatis-
satut tiguneqarpoq.
Pissutsit eqqartorneqartut a-
tuakkanik pisisarnermut, atua-
gaateqarnermut tassungalu tun-
ngasunut peqqussutikkut kaajal-
laasitakkullu maleqquneqartut
eqqartorneqarput.
Oqallinneqarmat paasiumasat
apeqqutigiortorneqarput pi-
ngaartumik avinngarusimasuni
najugallit atuakkanik isumagine-
qarnerat apeqqutigineqarluni kii-
salu oqaluffiit atuarfiuutigisut a-
tuakkanik ulikkaalersimasut pil-
lugit apeqqutilliineqarpoq tamak-
ku qanoq pineqassanersut.
Tamatumunnga tunngatillugu
oqalugiartoq oqarpoq atuakkat i-
gitassaagaluit iginnaveersaarta-
raat taamalu amerliartortiinna-
villugit.
Oqaatigineqarpoq nipilersuk-
kat saqqummersartut aamma ka-
tersorneqartut kisiannili suli a-
torniarneqarsinnaanatik.
IMaqiterisitsisarfik
Atuakkanik naqiterisarneq tuni-
niaasarnerlu pillugit oqalugiartut
Lars Møller Lundip Poul Bay-illu
naqiterisitsisarfiup ilusaa nas-
suiaateqarfigaat.
Taavaat siunertaa tassaasoq a-
tuakkanik kalaallisuunik saq-
qummersitsisarnissaq. Kisiartaa-
nerli ajortortaqarlunilu pitsaaqu-
teqarnerarpaat. Oqarput nunar-
suarmut tamarmut atassuteqar-
tarnissaq suliassaasa ilagigaat.
Aningaasalersueqqittarnissaq su-
liap inerisarnissaanut atortoq su-
liassaraa, kiisalu atuakkiiortunik
kajumissaallunilu kaammattui-
sussaavoq.
Naqiterisitsisarfik oqaatigine-
qartutut imminut pigisuuvoq pi-
sortanillu tapiiffigineqassanani.
Ukiut Hit atasimavoq ineriartu-
aartuullunilu. Ulluinnarnilu i-
ngerlanermini suliarisarpai suli-
sorisanik pikkorissaanerit, tuni-
niaasarnermut tunngasut — taas-
suma ataani KGH aqqutigalugu
tuniniaasarneq sapinngisamik i-
ngerlalluartinniarneqartoq. A-
tuakkiortut allataminnik nassius-
sigaangata ilaatigut oqaloqatigi-
sariaqartarneri aamma naammas-
siniartarpaa. Ajornartorsiuteqar-
tarporli, tassa kalaallit oqaasii ki-
sermiusutut inissisimapput, naqi-
terisitsisarnermilu taakku siulli-
ullugit piniarneqarput.
Siunissaq eqqarsaatigalugu su-
liniutigineqarput pitsaanerusu-
mik pilersaarusiortarnerit, pit-
saanerusumik tuniniaasalerneq,
naqiterniakkap sivikinnerusumik
saqqummersinniarneqarnera
aammalu pitsaanerusumik nalu-
naaruteqarniartarnissaq.
Oqalugiartut piffissaq pissuti-
galugu sivisunerusumik ataatsi-
miiffimmi najuussinnaannginne-
rat ajuusaarutigineqarpoq, a-
tuakkanillu tunniussanik apeqqu-
tilliiniarneq pulaarnissamut toq-
qorneqarpoq.
Pingasunngorneq 27. august
1980
Ataatsimeersuarneq malittari-
sassat naapertorlugit ingerlavoq.
Siulittaasup nalunaarutaa iluari-
simaarneqarluni akuerineqarpoq,
taamatullu naatsorsuutit akueri-
neqarluarlutik.
Atuakkiortut naqiterisitsisar-
fiullu akornanni isumaqatigiissu-
Hans A. Lynge
tit tusaatissatut tiguneqarput.
Taamatuttaaq piginnittussaaner-
mut tunngasut atuakkiortunillu
angalaartitsisarnerit siulersui-
sunngortussanut suliareqqinne-
qartussatut isummerfigineqar-
put.
Ileqqoreqqusani allanngortitsi-
neqatsiarpoq. Kinguninngualu i-
leqqoreqqusani malittarisassat i-
laat najoqqutaralugu siulersuisut
siunnersuuteqarput ataqqinaam-
mik ilaasortanngortitsineqassa-
soq, toqqarlugulu atuakkiortutta
nuimanerusut ilaat ukiorpaalunni
peqatigiiffitsinnik pingaartitsillu-
nilu suleqataalluarniarsimasoq
Hans Lynge. Tamanna ilaasorta-
nit tamanit isumaqataaffigine-
qarluni akuersissutigineqarpoq.
Qinersineq tikinneqarmat a-
taatsimiinnermik ingerlatsisup
siunnersuutigaa siulersuisuusut
taasinertaqanngitsumik qinerne-
qaqqissasut tamarmiullutik. Ilaa-
sortat tamarmik akuersissuti-
gaat, siulittaasulli Aqissiaq Møl-
lerip ilaasortanut piumasaraa
nammineq assigiinngitsunik naa-
lakkersuisunit atorfinilu tunnga-
vigalugu K.A.mut akerliusumik
periaaseqartarnissani pillugu siu-
littaasutut tunuarumalluni siuler-
suisut iluaniiginnaraluarluni. O-
qaatigaa siulersuisut iluminni ta-
manna eqqartorsimagaat taman-
nalu paasineqarluarsimasoq aam-
malu oqallisigisimagaat malitta-
risassat naapertorlugit qinersine-
qalerpat Hans A. Lynge nammin-
neq tungiminnit toqqarniarlugu,
oqarpoq naggataagut akuersisis-
simallugu. Ilaasortat tamanna a-
kuersissutigaattaaq, akerliusu-
millu oqaaseqartoqanngimmat a-
taatsimiinermik ingerlatsisup
Hans A. Lynge siulittaasumut i-
vertinneqartutut oqaatigaa.
Siulersuisuulersut tassaapput
Hans A. Lynge siulittaasoq, ma-
tumalu allannerani suli inissititin-
ngitsut Aqissiaq Møller, Ole
Brandt, Otto Sandgreen Henriet-
te Kristiansenilu.
Ataatsimeersuarneq pinartu-
mik pisoqarfiunani naavoq, peqa-
tigiiffimmili ullut pingasut ator-
lugit nuannersumik neriulluar-
nartumillu peqatigiissimaneq qu-
jamasuutigineqarluni qaangiup-
poq. -hal
En annonce i
GRØNLANDSPOSTEN
giver kontakt til
mange tusinde kunder
over hele Grønland

Kalatdlitnunanut nalericutuliaK
Mercedes-Benz 1413 A-4x4
Grønlandsversion
agsut ingerdlavigdliornartume Skabt til kørsel under de
åtartordlugo biliutigssiaK. sværeste betingelser.
tunlnlalssoK angneK (Hovedforhandler):
Bohnstedt-Petersen Grønland A/S
- afdeling Godthåb - - afdeling Jacobshavn -
Dr. Ingridsve] 3, Box 33 Noah Molgårdsvej 12, Box 156
3900 Nuuk (Godthåb) 3952 Mulissat (Jabobshavn)
Tlf. 2 13 85, Telex 90609 Tlf. 4 35 85, Telex 91210
Mercedes ®
tamanik agssartutigssiaK
Total transport
tuniniaissoq mingneq
(underforhandler)
Holsteinsborg Auto- og
Maskinværksted ApS
798 Industrikvarteret
3911 Sisimiut
(Holsteinsborg)
Tlf. 14026
21