Atuagagdliutit - 04.09.1980, Page 20

AG
Taakku eqqissivillutik
Kalaallit atuakkiortut peqatigiiffiat K. A. ataatsime-
ersuarpoq augustip 25-anit 28-anut. Siuluttaasumut
qinigaasoq Hans Anthon Lynge Atuagalliutinissaaq
suleqataasoq ataatsimeersuarsimanermik paasissu-
tissiivoq.
Pinga sunngornermi augustip
27ani nunatsinni atuakkiortut pe-
qatigiiffiat, naalisarlugu K.A., i-
leqquusumik ataatsimeersuar-
poq. Ataatsimeersuarneq peqati-
giiffiup 1975imi aallartittup a-
taatsimeersuartarsimanerinut
siullernut naleqqiullugu peqataaf-
figineqaqaaq, tassa kujataani Na-
nortalimmit avannaani Qasigian-
nguit tikillugit ornigarneqarami.
Peqataasut katillutik 20it 30illu
akornanni amerlassuseqarput.
Ileqquusumik ataatsimeersuar-
nerup siuninnguagut ullut marluk
atorlugit atuakkiortut soqutigi-
saat pillugit inuit qaaqquneqarsi-
masut aaliangersunik atorfinnik
tigummiaqartut oqalugiarteqat-
taarneqarput.
Thue Christiansen
oqalugiartoq.
Naalakkersuisut kulturimut atu-
artitsinermullu pisortaatitaat
Thue Christiansen, ataasinngor-
nermi augustip 25ani ataatsi-
meersuarnermik ammaavoq.
Otto Sandgreen
Thue Christiansen ilaatigut o-
qarpoq: »Oqaatigineqaqqajaasar-
poq ullutsinni anersaakkut inuu-
neq qangamut naleqqiullugu ki-
nguariarsimasoq — maannakkut
inuusugut qallikkut inuunikkut
annertuallaamik aallussilersima-
sugut. Eqqartorneqaqqajaasar-
poq qangaanerusoq inuit immin-
nut annertuumik tunniussaqar-
sinnaasarsimasut taamalu im-
minnut immersoqatigiillutik a-
nersaakkut qallikkullu inuuneq
eqqarsaatigalugu.
Tamanna ilumoortortaqarsin-
naavoq, aammalu tamaat isigalu-
gu ilumoorsinnaalluni, eqqaama-
sariaqarporli ullutsinni inuk inuu-
soq qanga inuusimasutut inuttut
naleqartigimmat, qanga inuusi-
masunit nikanarnerunatalu aki-
manerunngilavut. Inuk ullumik-
kut inuusoq qangatut inuusutut
anersaakkut ilumioqassalluni i-
nissaqartitsivoq — minnerunngit-
sumillu qangatut inuusutut pisa-
riaqartitsivoq.«
Thue Christiansenip kulturik-
kut ullumikkut ingerlaaseq nali-
lersoramiuk ilaatigut TV Radiolu
pillugit ima oqarpoq:
»TVikkut aallakaatittakkat
suussusii allaat soqutigiunnaarlu-
git inuiaqatigiit takusassinneqar-
talersimapput — anersaakkut i-
nuunermut ilapittuutissaagalugit
qalliinnarsiortumik aliikkutaaler-
simapput inuup ilorpiaanut iser-
sinnaanatik takorluugaannartut
tiguneqartarlutik, uffalu avatit-
sinni akunnitsinnilu inuuneq i-
nuuniarnerlu takorluugaannaana-
ni piviusuulluni annertunerujar-
tuinnartumik artornartortalik.
Radiup ingerlanneqarnerani a-
nguniarneqarpoq aallakaatittak-
kat amerlanerpaartaat kalaallisut
ingerlanneqartassasut. Mannali
tikillugu tamanna suli angusin-
naasimanngilarput naak atorto-
rissaarutit kalaallisut ingerlata-
nik aallakaatitsissutaasinnaasut
pigigaluarlugit, tamatumunngalu
ilinniartitaanerup nunatsinnut
naleqquttuunngissimanera patsi-
saasunut ilaasimavoq, tassa ilin-
niarfissat kalaallisuinnaq oqalul-
luni ilinniartitaaffigisinnaasat
manna tikillugu piviusunngortin-
neqarsimanngimmata.
Tamatuma takutippaa inuiaqa-
tigiit oqaasii tunullugit ilinniar-
titsineq utertoorfigitinnartuusoq
annertuumik iliuuseqanngikkaan-
ni iluarsineqarsinnaanngitsoq.
Kalaaliussuserput ataqqiniarutsi-
gu inuusuttut perorsarneqarne-
rat ilinniartitaanerallu oqaatsit
allanertat atorlugit ingerlanne-
qarsinnaanngilaq, taamalu inuu-
suttut anersaakkut inuunerat ki-
meqartumik piorsarneqarsinnaa-
nani.«
Oqalunnermini eqqartorpaa i-
nuiaqatigiittut siuarsimasutut o-
qaatigineqarsinnaalersimasugut,
tamannali ajoraluartumik aner-
saakkut inuunerup qanga inger-
lalluarsimagaluartup tammarsi-
maneranik akeqarsimasoq tekni-
kikkut ineriartoqqinnikkut aaq-
qinneqarsinnaanngitsoq »aatsaal-
li anersaakkut imminut — oqar-
punga imminut — eqeersarnikkut
anigorneqarsinnaasoq, avataanit
illuinnaasiortumik sunnerniarne-
qarnata immitsinnulli piumaffi-
galuta inuiaqatigiissusermi toq-
qavissamik tunngaviliorluta«. I-
ngerlaqqilluni oqarpoq:
»Suliniarnermi eqqumiitsulior-
tut, ileqqulersuutitoqqatsinnik
suli atuisartuusut, taalliortut, isi-
ginnaartitsisartut atuakkiortullu
suliassaqarput mikinngitsumik,
taakkuugamik: taariikkattut i-
nuiaqatigiinnik maani najugaqar-
tunik nutaamik tunngaviliisussat
siumullu aallavissamik nutaamik
takutitsisussat«.
Thue Christiansen nunatsinni
naalakkersuisut kulturimut atu-
artitsinermullu aallartitaattut o-
qarpoq inatsisiliornermi atuakki-
ortut assigisaallu puigorneqarsi-
manngitsut nammineq tungimi-
nit. Atuakkiortut atuakkanik a-
torniartarfinni atuakkiaminnik i-
nunnut atugassaateqartut
1981/82imi tapiissummik tunine-
qartalernissaat aningaasartuutis-
sanut ilanngunniarneqarnerar-
paa.
Thue Christiansenip oqalugia-
reernerani oqallinnerup takutip-
paa atuakkiortut tungaannit o-
qaasii isumalluarfigineqartut ne-
riulluarfigineqarlutillu.
Oqaatsinik katersuisut
suliaat
Ataasinngornerup ingerlanerani
oqaatsinik katersuisut aallarti-
taat ittorisaallu ilisimatooq Ro-
bert Petersen suliartik pillugu o-
qalugiarpoq.
Oqalugiarnermini ersersinniar-
paa ukiut ingerlanerini oqaatsinik
katersuilluni oqaasersiorfiliaasar-
simasut oqaatsitsinnut tunnga-
tinneqarsimasut oqaluttuassar-
taat. Oqarpoq Kleinschmidtip o-
qaatsitta allanneqartarnissaan-
nik iluarsaanera allattaaseqarner-
mut aallaqqaataasimanngitsoq,
siornagullu Poul Egedekkut Hans
Egedekkullu aallarniisuusimasut
allaat oqaatsit sorliit atorneqar-
nissaat aaliangiivigisimallugu,
tassa oqaluttarneq Nuummiut a-
tugaat tunaartarisimagamikku.
Kingorna allaasiliortoq tusaa-
masaq alla tassaavoq Otho Fabri-
cius. Taassuma allaasiliaamini o-
qalugiartup oqarnera naapertor-
lugu kukkunagit allagaralui
Kleinschmidtip kukkullugit allat-
tarsimavai, aammalu Kleinsch-
midt nagguissiorniarpallaarluni
kukkusaannarsimasoq ersarissu-
nik. Robert Petersen Kleinsch-
midtip allagarisarsimasaanik is-
suaagami taakku atuarpai:
»dl assigiinngitsunik allanne-
qarsinnaasoq europamiunut kuk-
kunannginnerusutut ippoq«. Oqa-
lugiartullu taavaa Kleinschmidt
allattaasiliorami qallunaat atui-
sussat annertuumik eqqarsaati-
galugit pisimasoq, tassamigooq
allammat: »Aappassaanik: i e-lu,
u o-lu ersiutit taakkua marloqiu-
sanngorlugit allanneqartarnerat
pisariaqanngikkaluarpoq europa-
miut piumagaluarpata, taakkuli
pillugit taanna aaliangersumik
malittarisalimmik pisariaqar-
poq«.
Oqalugiartoq oqarpoq nalunan-
ngitsumik allaaseq Kleinschmid-
tip sanaava ukiuni arlalinni ator-
neqariartuinnarluni naggataagut
sungiunneqarsimasoq, tassami
taamanikut allattaasitoqqamik
allatat »nutaamut« allaqqeqqaar-
lugit imaluunniit iluarseqqaarlu-
git Atuagagdliutinut allanneqar-
tarsimammata, aatsaallu Atuai-
niutit biibilimilu nutsikkat atua-
gassaalermata allattaasiliaq
taanna inunnut siaruarluarsima-
soq.
Ullumikkut oqaatsinik katersa-
nik oqaasersiorfeqarneq eqqarto-
ramiuk oqarpoq »ordbogeeqqap«
195limi saqqummersup Samuel
Kleinschmidtip allaasiliaa eqqor-
nerpaamik tunngavigigaa, ajora-
luartumilli naqeqqinneqarami
»nalinginnaliorfigineqarsimasoq«
oqaatsit allanngoriartornerinik
paatsuuinikkut oqaatsillu nag-
guiisa oqaatsit katitertarnerini
pingaaruteqassusiannik paasin-
ninngitsut suliarisimagaat oqa-
luutit susallit sukassusersorneri-
sigut nagguiisa suunerat apeqqu-
taatinnagu.
Taavaali ordbogeeqqap san-
ngeequtigigaa oqaatsit ujagassat
aaliangerniarneranni immikkut i-
sumaqarnera qanoq allariarnis-
saanit tunorliutinneqarsimam-
mat. Assersuutigaalu oqaaseq
»allattooq« — oqaatsip »allak«p
uiggiusersorneranut assersuuti-
tuinnaq ilanngussimasoq uuma-
sup allaqarnera uumasup suune-
ranit pingaarnerutillugu, ersarin-
nerusumillu assersuuserpaa o-
qaatsip »atuarfik«up pineqarsi-
manera.
Oqaatsit katersugassat naat-
sorsorneqarsimanerat oqaatige-
reerlugu ullumikkut ordbogilior-
nermi periaasissaq tikippaa. Ro-
bert Petersen oqarpoq oqaatsit i-
lanngutassat tassaassasut oqaat-
sit ullumikut atorneqartut, aam-
malu oqaatsit siornatigut oqaat-
sitsinni iluamik atorsimasut.
Nangipporlu »taamaalilluta o-
AKigssiaK Møller
qaatsit qanganisaalersuttaaq i-
lanngunniartillugit sianigisassar-
put unaasoq tunngavissatut aala-
jangiusimaniaratsigu suliassar-
put tassaasoq oqaatsitta iluamik
atorneqartut nalunaarsorneqar-
fiat.«
Allattaatsit
Ataasinngornerup ualinerani al-
lattaatsit tikinneqarput. Tassani
aallarniisussatut siulersuisut tu-
ngaannit tikkuarneqarsimapput
allaattaatsimut pisoqqamut tun-
ngatillugu Otto Sandgreen nutaa-
mullu tunngatillugu Hans A.
Lynge.
Allattaatsimik nutaamik oqal-
lisissiilluni aallarniisup inatsit
1971 mi landsrådimit akuerineqar-
toq 1973milu ministerimit ator-
tussaalersitaasimasoq aallaqqaa-
tigaa. Taanna allaatsip S.
Kleinschmidtimit sanaasup allan-
nguutissaanik imaqarpoq. Oqalu-
giartup taavaa taamanernit inuit
akornanni oqallinneq annertooq
pilersimasoq, allaat inuit kamaat-
tarnerannik, oqqattarnerannik,
tamanut ersitsumik oqallinneru-
jussuannik ilaatigullu ilaqutariit
avissaartuuttarnerannik kingu-
neqartarsimasoq.
Allaattaaseq nutaanngitsoq
pillugu Otto Sandgreen aallaq-
qaasiigami ilaatigut oqarpoq nu-
taaq eqqunniarneqarsimasoq
meeqqanut artornarpallaaqim-
mat. Oqarpoq ineriartornermi o-
qaatsivut nikanarnerusutut isigi-
neqartalersimasut.
Naggueqatigiiussuserlu ta-
maat pigamiuk aperivoq allat-
taatsimik sorlermik atuigutta a-
kilinermiut alaskamiullu allatat-
sinnik atuarnermikkut sorleq
paasinerusassagaat. Kiisalu pi-
ngaartippaa naalakkersuisut ape-
rineqarsinnaannginnersut allat-
taasitoqqap qaqugorpiaq unitsit-
tariaqarneranik.
Robert Petersen
Oqallinnertaani erseqqissarne-
qarpoq naggueqatigut allattaase-
qarniarnerminni aamma sorsu-
gassaqartut, ilaatigut »Saamuali-
kasimmik« amigaateqarsimaga-
mik ajoqersuiartortitalli uppeqa-
tigiinnianit arlariinnit pisut pis-
sutaallutik allattaaseqarniarneq
assigiinngiiaartumik ineriartorti-
taasimasoq, ilimagisallu naaper-
torlugit misigisallu tunngavigalu-
git kiisalu allattaasiliorniarnerit
nutaat pissutigalugit allattaaseq
nutaaq taakkununnga ilisarnar-
nerusutut misinnartuusimavoq.
Allattaatsip nutaap eqqunniar-
neqarnerani inuit ilisimatinneqar-
simannginnerat tikkuartorneqar-
poq allattaasitoqqamillu oqilisaa-
niarneq atorneqarsimasariaqar-
tutut taagorneqarluni. Allattaasi-
toqqami naqinnerit ataasiakkaat
pigiinnarneqarsimasinnaagaluar-
neri tikkuartorneqarput, apeqqu-
taatinneqartullu ilagaat ilisima-
tuussuseq atorlugu oqaatsit an-
naanneqarsinnaanersut, inuiaallu
kukkuneqanngilluinnartumik al-
lattartut anguneqarsinnaaneri ili-
magineqaratik.
Erseqqissaateqarlutik oqaase-
qartut taavaat allattaaseq pillu-
gu oqallinneq ukiuni 50ini ingerla-
simagaluarluni taamaattoq suli
pitsannguutaasumik inerneqarsi-
manngitsoq. 50ikkunnilu oqallit-
tarnerni periarfissat marluk tik-
kuartorneqarsimapput tassaasut:
allanngortilaarlugu aammalu al-
larluinnarmik.
Allanngortitsilaarniarneq al-
lattaasitoqqami Kleinschmidtip
sanaavani ajoquteqassaaq taas-
suma ileqqoreqqusai aaliangersi-
malluinnartut pissutigalugit, a-
taaseq allanngortikkaanni kisian-
ni sinneri aamma tamaasa allan-
ngortillugit. Taamaattumik pit-
saanerusimavoq allarluinnarmik
sananissaq. Oqaatigineqarpoq al-
laatsip oqaatsit annaassinnaan-
ngikkai, oqaatsillu annaanneqar-
tussaasut eqaatsumik atorneqar-
tarnermikkut.
Kiisalu oqaasilerinerinnaq ilik-
karsaataanngitsutut taaneqar-
poq.
Apeqqummut allattaasitoqqap
killilerneqarnissaanut pitsaaneru-
tinneqarpoq tamanna killilerne-
qanngippat, tassa atuakkiortoq
kinaluunniit allattaatsimit sumil-
luunniit qilersorneqarani allassin-
naaqqullugu
Tikkuarneqarpoq atuarfeqar-
fiup allattaaseq nutaaq kisiat piu-
magaa, atuakkallu allaattaatsi-
mik nutaamik naqitat kisiisa pi-
siarisarusukkai, tamatumunnga
akissutigineqarpoq atuarfimmi
meeqqat annerit aamma allattaa-
sitoqaq ilisimassagaat, atuakki-
ortullu ataatsimiittut isumaqati-
giipput atuakkiortut allattaatsi-
mik pisoqqamik atuisut annertu-
nerusumik periarfissaqartinne-
qassasut.
Marlunngorneq 26. august
1980
Ulloq taanna aallartinneqarpoq
Kalaallit nunaata Radioata tu-
ngaanit oqalugiartoqarneranik.
Oqalugiartoq Johan Abeisen ilaa-
tigut oqarpoq nunatta radioata a-
tuakkiortut kalaallit iluaqutigil-
luartarsimagai annertuumillu pis-
sarsivigisarlugit. Atuakkiortut u-
kiut ingerlanerini naalaartunit
qutsavigineqartarsimapput. Taa-
maakkaluartorli radiup atuak-
kiortullu akornanni isumaqati-
giissummik atsiugaqartoqarsi-
manngilaq.
Oqalugiarnermini nunatsinni
radiup ineriartorsimanera eqqar-
toreerlugu atuakkiortut kajumis-
saarpai isumaqatigiissutaasin-
naasumik pilersitsinissamut aal-
lariuteqaqqullugit, aamma qaa-
ngerniarlugu sanaaminnik radiu-
mut atugassanngortitsisut assi-
giinngiiaartunik akilersorneqar-
neri qaangerniarlugu. Taamaali-
ornikkut pissutsit tamanut naam-
20