Atuagagdliutit - 11.12.1985, Blaðsíða 21

NR. 50 1985
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
21
Aalisagassaqarneq inuia-
qatigiillu ineriartornerat
Kalaallit nunaanni aalisarnerup oqaluttuarisassaata takutippaa qanoq pisassat
inuiaqatigiillu ineriartornerat imminnut attuumassuteqartigisut.
All.: Uumasunut naasunullu ilisimatooq dr. Erik Smidt
Kalaallit nunaanni aalisarnerup
oqaluttuarisassaata nalinginnaaqi-
sumik uppernarsitippaa qanoq pi-
suussutit inuiaqatigiillu ineriartor-
nerat imminnut attuumassuteqarti-
ginersut. Tamannami ersareqaaq,
pissutigalugu Kalaallit Nunaanni i-
nuutissarsiutit pingaarnersarim-
massuk aalisarneq, immallu pi-
suussutaanit ikitsuinnaat pingaar-
nerpaautinneqarlutik ikitsuinnaat
soorlu saarullik, kinguppaat kapi-
sillillu. — Imaanilu piniartarner-
mut aalisartamermullu naleqqiul-
lugu, nunami piniartarneq savaate-
qarnerlu ataatsimut isigalugit anni-
kitsunnguamik sunniuteqaramik,
soorlu aamma pisuussutit uumaat-
sut isertitanut sunniuteqarnerat an-
nikitsunnguusoq.
Eqalussuaq aallarniutaavoq
Piniartuunerup nalaani, puisinni-
artarneq pingaarnerpaajutinneqar-
tarsimavoq, aalisarnerli aamma ka-
laallit inuuniarnerannut pingaaru-
teqarsimasoq aamma nalunanngi-
laq. Eqqaaginnarneqarsinnaap-
pummi ammassanniarnerit, na-
taarnarniartarnerillu ilaannikkullu
saarullinniartarnerit.
Inuutissarsiutitigut aalisartar-
nermut aallarniitaasimasutut taa-
neqarsinnaavoq, kalaallit eqalussu-
aat, immami itisuumi uumasuusoq,
taassuma tingua 1770-sikkunniilli
1962 tikillugu orsussaliarineqartar-
simavoq; nerpialu ullumikkutulli
— panertillugu qimminut nerisas-
satut piniartoqarfinni atorneqar-
tarsimavoq.
Qalerallit eqaluillu
1900-kut aallartinnerani inuttusi-
neruneq puiseqannginneralu pissu-
taallutik, »Den kongelige grøn-
landske Handel« (KGH) aalisakka-
nik avammut tunisassiuisarnissaq
siunertaralugu, 1904-miit KGH Ilu-
lissani qaleralinnik tunisassiuisaler-
poq, kalaallit nunaatalu kangiata
kujataani eqalunnik tunisassiuisa-
lerluni.
1908-09-kunnilu aalisakkanik
misissuititsinerup TJALFE-imit i-
ngerlanneqartup kingunerisaanik,
Adolf Jensen-imit aqunneqarsima-
sumit, 1910-miit avataani nataar-
narniartarneq aallartinneqarpoq,
kangerlunnilu saarullinniarneq aal-
larnerneqarluni, atortorissaarute-
qannginnerulli aalisagakinnerullu
kingunerisaanik pisat annikittarsi-
maqaat. — Taamaattorli inuiaat
kalaallit ulluinnarni inuutissarsiu-
tissatut piniartarsimaneranniit ani-
ngaasarsiornermut ikaarsaariar-
nermi aalisarneq pingaaruteqarsi-
maqaaq, puisip neqaatullimi aali-
sagaq ullut tamaasa inuutissarsiuti-
gissallugu atorneqarsinnaanngim-
mat aningaasarsiornermulli atorne-
qarsinnaalluni. Taamaasillunilu
aningaasat tunngavigalugit inuutis-
sarsiorneq aallartisarneqarsimallu-
ni.
Ikaarsaariarnerit pingaaruteqartut
pingasuupput
Kalaallit nunaanni aalisarnermut
tunngasutigut oqaluttuarisaanermi
ikaarsaariarnerit pingaaruteqarlu-
innartut pingasuupput, tassalu: 1)
Kangerlunni umiatsiaaqqanik aali-
sarneq 1920-kunni 1930-kunnilu i-
neriartortinneqarnerat. Kingusin-
nerusukkullu tassa 1950-kunni
1960-kunnilu aalisariutinik angine-
rusunik aalisalernerit, nunamilu
aalisakkerivinnik sanaartulernerit.
1970-kunni 1980-kunnilu kilisaas-
suarnik avataani kilisassinnaasunik
sanaartulernerit.
Kalaallinut inuiannut pingaaru-
teqarluinnartumik pisoqarpoq
1920-kut missaanni, tassa silap ki-
atsinnerata kingunerisaanik aam-
ma imaq kissarnerulermat, saarul-
liit kalaallit nunaata kangiata kuja-
taanut avannarpartersimammata.
Piffissallu taassuma siuliani 1845-
49-kunni aamma tamaani saarulle-
qarluarsimasoq naluneqanngilaq.
Ukiuni taakkunani tuluit aalisariu-
taat kalaallit nunaata kitaani saa-
rulleqarfissuarni aalisarluavissi-
mapput, KGH-llu akiligaanik misi-
leraalluni sineriammi saarullinniar-
neq ingerlatinneqarsimavoq. Ta-
matumali kingunerani tassan-
ngaannartumik saarulleerussima-
voq, tuluillu aalisariutaat saarullin-
niarnerminnik taamaatitsisimap-
put, aatsaallu 1920-kunni annertu-
nerusumik saarulleqaleqqissima-
voq.
Sisimiut 1924-mi
aalisakkerivitaarpoq
1920-kut kingorna puisinniarneq
inuutissarsiornermi pingaaruteqar-
nerpaajusimagaluartoq, nunatta
kujasinnerusuani, saarullinniar-
nermut saatinneqarsimavoq, taa-
maasillunilu kalaallit nunaanni i-
nuutissarsiutit pingaarnersarilersi-
mavaat saarullinniarneq, tarajor-
terlugillu panertillugillu avammut
tunisassiarineqartartut. Silaan-
naap kiannerulersimanerata nalaa-
ni saarullinniarneq ingerlalluavissi-
mavoq, paasinarsivorli silaannap
kissarnerata allanngorarneranut
attuumassuteqartorujussuusoq qa-
noq ilinerani saarulleqarnerusar-
neq.
Imaani misissuisitsinerit paasi-
narsitippaat, immap kissassusaa
nillissusaalu naapertorlugu qanoq
ilinerani saarulleqarnerusarnera-
nut. — Saarullinniarnermullu ilan-
ngullugu ukiuni taakkunani na-
taarnarniartoqartalerpoq, 1924-
milu Sisimiuni aalisakkerivitaar-
poq nataarnanik uutsisarfilimmik.
Avataaneersut aalisartut
amerlaqaat
Kalaallinut aalisartunut ineriartor-
fiulernerup nalaani, Davidsstræde-
mi aalisartut nunanit allaneersut
amerlalluinnarsimapput, 1924-mi
siulliullutik tassa norsket, tamatu-
malu kingorna savalimiormiut, tu-
luit, portugiit il.il. — Aalisartut nu-
nanit allaneersut tamarmik saarul-
linniartuupput, saarulliillu amer-
langaarmata tamanut naammap-
put.
Kisiannili ukiuni 1924-34-kunni
norsket tuluillu ikioqatigiillutik an-
nertuumik nataarnaqarfiusuni aali-
sarrassimapput, taamanilu umiat-
siaaqqanik motorilinnik aalisartar-
simapput, tulaatsivissalerlutik im-
mikkut umiarsuarmik qerititsivi-
limmik, aalisarnerullu annertussu-
sianut takussutaasinnaasumik o-
qaatigineqarsinnaavoq, 1928-mi
ningittakkat atorneqarsimasut a-
taatsimut takissuserisimasaasa nu-
narsuarput ækvatorip nalaasigut
pingasoriarlugu kaajallassinnaasi-
magaluaraat.
Tamatumalu kingunerisaanik
1930-kut eqqata missaani nataar-
naarulluinnarsimavoq, aalisarner-
lu taamaatinneqarsimavoq. Tassa-
nilu kalaallit nataarnarniarnerat
aammattaaq eqqorneqarpoq, taa-
maatumillu nataarnanik uutsitseri-
sarneq 1935-mi taamaatinneqarsi-
mavoq. Tamannali ajunngitsumik
kinguneqarpoq, tassami Sisimiut
eqqaani kinguppanni misiliilluni
qaloorinerup kingunerisaanik,
paasineqarmat Sisimiut eqqaanni
kinguppaqarluartoq, aalisakkeri-
vimmi suliassaqartitsilluarsinnaa-
sumik. Tamannalu aallaqqaataa-
voq kinguppanniarnermut, ullu-
mikkullu kalaallit nunaanni aali-
sarnermut atatillugu kinguppanni-
arneq inuutissarsiutini pingaarner-
paajuvoq.
Sorsunnerup nalaani kalaallit aa-
lisarneq ingerlatiinnarsimavaat, al-
lannguuteqanngingajattumik, pif-
fissamili tassani nunat allamiut aa-
lisartuinik takkuttoqarneq ajor-
poq.
Kalaallilli!
Sorsunnersuup kingornatigut aat-
saat iluamik kalaallit nunaanni aa-
lisarneq pimoorullugu ineriartor-
tinneqalerpoq, 1920-kunnimi si-
laannaap kissarnerulernera pissuti-
galugu pimoorussisoqalernikuu-
voq, maannakkulli naalakkersui-
nikkut aaliangiussineq missutaallu-
ni pimoorullugu ineriartortitsiso-
qalerpoq, tamannalu naalakkersui-
nikkut aaliangiussineq pisimavoq
1948-mi statsministerip Hans Hed-
toft-ip nunatsinniissimanerata ki-
ngorna. Piffissami tassani allan-
nguisitsineqarpoq, 1953-mi inatsi-
sit allanngortinneratigut Kalaallit
nunaat nunasiaataagunnaarluni
qallunaat nunaanni naligiissitaaler-
mat. Naalakkersuinikkullu inger-
laaseq nutaaq aallartimmat, kalaal-
linit piumasarineqarpoq inuiattut
qallunaatut inooriaaseqalerniarlu-
tik, assigiimmik pisussaaffeqarti-
taalerniarlutik qallunaatullu pisin-
naatitaaffeqalerniarlutik. Aalisar-
neq ineriartortipiloorneqarpoq nu-
taalianik suliffissualiornertigut aa-
lisariutetaartornertigullu, tassa
1950-kunni 1960-kunnilu.
Aallaqqaammut kinguppanniar-
neq aallunneqarnerusimavoq, su-
liffissuarnilu suliassaqartitsinerusi-
malluni, taamani sorsunnersuup
naaneraniilli misissuisitsinermi
paasineqarsimammat ingammik
avannaani Disko-mi kinguppaqar-
fissuaqartoq. — Suliffissuit qeritit-
sivilersorneqarnerata kinguneri-
saanik, tarajorterisarnerit panertu-
liortarnerillu tunisassianik qeritita-
nik taarserneqarput, taamaasilluni-
lu aamma aalisakkat allat tunisassi-
arineqarsinnaanngorlutik, soorlu
qalerallit, qeeqqat, uukkat, sulup-
paakkallu il.il.
Kapisillit pilerngutiginerat
1964-mi kalaallinut kapisilittassari-
.tinneqartut 1.500 tons-inut 500
tons-init qaffanneqarsimapput,
qaffaanerullu kingunerisaanik ka-
pisilinnik qerisunik tunisassiornerit
kalaallit aningaasarsiomeranni
pingaaruteqarnerit pingajorisima-
vaat, saarullinnit kinguppannillu
taamaallaat qaangerneqarnikuul-
luni. Tassuuguli kapisilinniarneq
aalisarnerup tungaatigut ajornar-
torsiutaalerpoq, nalunaaqutsersui-
nikkut paasineqarsimammat, kapi-
sillit Amerikap avannaani kuussu-
arniit kiisalu Europap avannaaniit
ukiakkut Kalaallit Nunaannut i-
ngerlaartartut. Paasisarlu tamanna
tunngavigalugu »kapisilinnik pi-
lerngunnersuaq« aallartippoq, nu-
nat aggerfianiit akerlilersuisoqa-
qaaq, aatsaallu isumaqatiginninni-
arnerit 1971-meersut tunngavigalu-
git kalaallinut pisassarititaasut uki-
umut 1200 tons-iinnanngortinne-
qarput, nunallu allat Kalaallit Nu-
naata kitaani kapisilinniartarnerat
anikillisarneqarluni 1975-llu ki-
ngorna inerteqqutaalersinnaqar-
poq.
Suliffissualiornerit
Aalisarnermut tunngatillugu sulif-
fissualiornerup kinguneranik ka-
laallit inuiattut ingerlaasaat allan-
ngortinneqarpoq. llloqarfiit sulif-
fissuaqarfiusut inunnut katersuiffi-
gineqalerput, nunaqarfiilli inukilli-
sarneqaqaat ilaatigullu inoorul-
luinnartinneqarlutik, minnerusu-
mik annerusumilluunniit pinngit-
saalisaallutik. Tamakkulu inuuni-
arnermut naalakkersuinermullu
tunngatillugu allanngueqaaq, ta-
matigullu kalaallit iluarnerpaaju-
neq ajorluni.
Kalaallit Nunaanni aalisarnikkut
ineriartortitsineq ingerlanneqale-
ruttortoq, annertuumik nunani al-
lamiut avataani aalisartaleqqeqaat.
Ingammik savalimiormiut norskel-
lu ningittakkersortartut portugiit
kiisalu tysket kilisaassui, kisiannili
aalisakkat tamanut naammattutul-
lusooq isikkoqarput, aatsaalli qa-
nittukkut killilersuiffigineqalerni-
kuupput, naak 1960-kunnili inga-
sattumik aalisapilunneqartoq ilisi-
maneqaraluarluni.

KGH - kalaallit tamarmik niuerfiat
KGH - hele Grønlands butik