Atuagagdliutit - 11.12.1985, Qupperneq 78

78
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 50 1985
jr
Atassuteqarneq nunatsinni
u k i ut 125-it ingerlaneranni
Pilluangaarit ATUAGAGDLIUTIT ukiunik 125-inik, Ulinuna aallarniisutit.
** All.: Per Danker
1860-imi aasakkut takornartat
umiarsuaat arfineq pingasut ilima-
gineqanngivillutik Nuummut tikip-
put, sikorsuarnillu mattussaallulik.
Tamannalu allaatigineqarpoq
ATUAGAGDLIUTIT-ni Nuummi
januarip 1-ianni 1861 saqqummer-
suni:
» Tuluit umiarssuåt umiarssuaru-
jugssuaK, sorssut sdkutorpagssua-
lik. Nup iriuisa ilait ersiorput sdku-
tut tduko nunamut ikårtut takule-
ramikik, tupigaitdlo sok kalåtdlit
nunånut pingmata. Tuluit tduko
autdlartitaussut imap itissusia ug-
torKuvdlugo, Islandip (Kavdlunåt-
sidt nunåtaj kalåtdlitdlo nunåta a-
kilernuvdlo nunåta erKåt. Imditu-
Ullutsinni radioqarfiit atortorissaaruteqaqaat soorlu qaammataasanit tigooqqaatinik. Una assilisaavoq Iddoq-
qortoormiinit.
/ vore dage har telestationerne moderne hjælpemidler som antenner ti! satellitmodtagelse. Billeder her stammerfra
Scoresbysund.
mik pissuteKartul tdssa: Kangd-
ngorpoK inuit Eurupamitut Ameri-
kamitutdlo navssårigamikik noKa-
rutaussarssuit nalunaerutigssamut
atortugssat. NoKarutaussat tamd-
ko HuleKuteKarput kdngusanik,
imdiputdlo: isuata dipå agtoriardi-
ne isuata dipånit (igdluanit) malugi-
neKartaraoK. Sujugdlermik sana-
vait, noKarutaussat tamdko igdlor-
pait ardlainit ardlainut angumassu-
ngortitdlugit, tdssalo inuit ing-
mingnut oKaloKatigigdlutik nalu-
naeKatigigsuarsinåraut isuata dipå
agtuinariardlugo. tdssa taima ing-
mingnut oKaloKatigigsarput ing-
mingnut takugdldnguarnatik ag-
dlagaKatdldnguarnatigdlo. noKa-
rutaussat tamdko taigusavavut:
»nalunaerasuartautinik«. siårti-
tduput napassunut nunamut kdpu-
tanut igdlorpånguit ardlainit ar-
dlainut apusimassunut. kingorna å-
ma ugtorpait imap narKanut kivi-
sitdlugit nunat ardlainit ardlainit a-
putitdlugit; åma tdssa iluartipåt, i-
nuit KeKertane itut inungnut nuna-
vingmitut oKalugfigingnigsinau-
ngortitdlugit noKarutaussat isue
agtuinardlugit. påsineK ajornara-
luaKaoK KanoK tamdna pissoK, atu-
gaussoK takungikdine ugpernar-
dludsdngikaluarpoK. ilumutdle tai-
mdipoK; tuluit ilåta nalinginaup a-
vangnardlermioK (Danmarkimio,)
nalinginaK aperiumaguniuk nalu-
naerasuartdumik pilik ornigdlugo
OKautsine nalunaiginartariaKarpai.
inuit tduko nalunaerasuartauti-
mingnik nalunaeriarpata, nalunae-
Kutap aku nera nångitsoK ak issut ti-
kiutaraoK inungmit, tdssanga Milit
hundretigdlit ungasigtigissumit. ki-
sidne akisoKaoK nakunaerasuar-
taut atordlugo; oKautsit tamarmik
akiligagssaugamik. taimaingmat
agdlagtarput nalunaerasuartaute-
KaraluartoK.
Igdlorpangne tamane nalunaera-
suartauteKaleramik imarpigssud-
kut Atlantikut Eurupamit Ameri-
kamut peKarumatdlerput. Ukiut
pingasut Kångerput tdssa umiar-
ssuarujugssuit mardluk, ardlai Eu-
rupamit ardlai Amerikamit noKa-
rutaussarssuarnik usivdlutik imar-
ssuarme ingmingnut nåpitsartor-
mata; isue ingmingnut uvigungner-
dlugit noKarulaussardlo kivisitdlu-
go imap narKanut igdluanit igdlua-
nit lamdkerdlugo. Isue igdlugtut a-
pungmata Tuluit nunånut Ameri-
kamutdlo, Tuluit Kungiata arnap
inuvdluarKussutine autdlartipå
A merikarmiut angnertånut sujulig-
taissorssuarmut, Kilaraldnguamig-
dlo akineKarpoK.
InuvdluarKussinerdle tamdna a-
kisoKaoK; Kildnguamik ingerdlå-
ssutå kigaitdlagkame, kfsalo unug-
dluinardlune, noKarutaussardlo
nalunaerasuautaujungnaerdlune.
NoKarutaussardle tamdna akisune-
russoK umiarssuit pajugtut pajugu-
tainit Kalåtdlit nunånut ukiut Kulit.
Tdssa taima nalujungnaerma-
ssuk avKutigssaK ungasigpatdlåKi-
ssok imarssuaK ikårdlugo Tuluit
nunånit Amerikamut, Amerikar-
miut ilåt Schaffnerimik atilik akue-
rissauvoK Tuluit Kungianit arnamit
nalunaerasuartaut iverterKuvdlu-
go, sujugdlermik akilinermut, td-
ssanga kalåtdlit nunånut, tdssanga
Savalingmiunut, tdssdngalo Euru-
pamut. Scaffner KaKortumitoK u-
kidkut 1859 Ortuparime, tdssalo å-
ma Påmiunitdlune 1860 Septembe-
rime umiarssuarmik angutiling-
mik, misilingniauvdlune, sukut na-
lunaerasuartaut ikårutariaKartoK.
Rasmus Berthelsen«
Sinerissami atuartut qanoq eq-
qarsarsimannginnerpat tamanna
atuaramikku 1861-imi! —Tigumi-
arpaammi tupinnartuliatut ittoq
atuagalliut — aviisivik apuunniar-
simasoq pisarioqisumik aqqutiga-
lugit umiarsuaaqqat, qaannat qi-
mussillu, sinerissami inuit atuagas-
saaleqeqisut tusar-lerniarlugit
qaammarsaatissamininnguanik ali-
ikkutassanillu, taavalu aaqqissui-
soq allaatigisamini siullerpaami
aviisip normoruani siullerpaami al-
laleriallartoq uppernanngilluinnar-
tumik »nalunaarasuartoqarsinnaa-
sorooq nalunaaquttap akunnera
DER VAR ENGANG.
TILLYKKE A.G. MED DE 125ÅR
!•••

SMYKKER GRØNla‘NDSKE
ØNSKE 0RTil du matte
^ed,w,ndkø8paet
YELKOMmen TIL
££ASfNET
Jg-Ai-asoo'j.Jf*