Atuagagdliutit - 11.02.1987, Síða 11

NR. 7 1987
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
II
Assimi takuneqarsinnaavoq qilalugaq » Valdemar« Kalaallit Nunaat ka-
laallillu pillugit Japanimi iluatsilluartumik saqqummersitsinermi ilanngul-
lugu saqqummersinneqarsimasoq. Saqqummersitat taakkua ukiup inger-
lanerani Japanimi nuuttarlugit ingerlaartinneqartussaapput.
På ovenstående billedeses » Valdemar« efter den i Japan var blevet udstop-
pet og nu indgår i den succesfulde udstilling om Grønland og det grønland-
ske samfund. En udstilling, der i løbet af dette år skal vises andre steder i
Japan.
Greenpeace oqaa-
serisimasaminik
utertitsivoq
Pinngortitamilli illersuiniaqatigiiffiup aalajangiuppaa
kalaallit arfanniarneq pillugu nunat tamat
ataatsimiititaliaata aalajangersagaanik
uniortitsisarsimasut
Kalaallit Nunaat unioqqutitsisu-
mik Japanimut arferit neqaarniar-
tarnerarlugu unnerluutiginninner-
miniit sapaatip akunnera sinnerlu-
gu qaangiuteriannguallartoq
Greenpeacep paasilerartarpaa qila-
lugannguaq »Valdemar« sorsuak-
kiuutissaanngilluinnartuusoq, su-
naaffalumi aamma neqitaqanngit-
soq. Greenpeacep kingusinaareer-
luni paasileratarpaa pipallappal-
laamik misissuisimalluni.
Naalakkersuisuni ilaasortap Mo-
ses Olsenip januarip ulluisa 20-ian-
nili tusagassiutitigut nalunaarute-
qarluni Greenpeace inakkaluarpaa
namminersornerullutik oqartussat
Københavnimi allaffeqarfiannu-
karluni »Valdemar«-ip nassiunne-
qarnera pillugu paasissutissanik ta-
kusaaqqullugu, Greenpacelli japa-
nimiut avammut niuernerat nioq-
qutissanillu nunaminnut eqqussui-
nerat pillugu paasissutissat Sverige-
miittut soqutiginerusimavaat.
AG-ip Københavnimi aaqqissui-
soqarfiata ullualuit qaangiunnerisi-
gut Greenpeace aperisimavaa up-
pernarsaatissat takorusunnginne-
raat, akippullu: Naamik, atorfissa-
qartinngilagut.
Nangaasunnguamik
oqaaserisimasanik utertitsineq
Greenpeaceli kallummakasammi
taamaaliortariaqalerpoq. Greenpe-
acelli oqaaseqartitaa arferit ne-
qaannik unioqqutitsisumik Japani-
mut nioqquteqarsimaneraallutik o-
qaaserisimasaminnik utertitsereer-
lunilu ilanngullugu oqarpoq, Nam-
minersornerullutik Oqartussat »i-
sumaqartut« tassani pineqartoq
tassaasoq qilalugaq kivigaq Japani-
mut nassiunneqarsimasoq, »ta-
mannalumi eqqortuugunarpoq, er-
seqqissumilli uppernarsarneqarsin-
naanngilaq.«
Pissusiviusullu suli qularnarne-
rulersinniarlugit oqaaseqartitaq
Michael Gylling Nielsen naggasii-
voq: »Greenpeacep ajuusaarutigaa
japanimiut kisitsisitigut paasissu-
tissiisartuia siullermeerutaanngit-
sumik kukkunerat pissutaalluni eq-
qunngitsumik unnerluutiginnissi-
magatta, Kalaallit Nunaatali ukiu-
ni kingullerni unioqqutitsisumik
arferit neqaannik nioqquteqartar-
simanera pissutaalluni pasillernis-
satsinnut tunngavissaqarsorisima-
vugut. Taamaattumik Kalaallit Nu-
naata siunissami arferit neqaannik
nioqquteqartaratarsinnaanera a-
lartaasertuassavarput, kalaallillu
Nunat tamat arfanniarneq pillugu
Ataatsimiititaliaata aalajangersa-
gaanik uniortitsisarsimanerannik i-
sornartorsiuinerput aalajangiup-
parput.«
Greenpeacep taamatut oqaase-
qaateqarnermini ilanngullugu nas-
suerutigaa siusinnerusukkut japa-
nimiut kisitsisitigut paasissutissiaat
tunngavigalugit »pututitaareerni-
kuusimallutik«. Tamannali ilinniu-
tigalugu aperisassavimminik aperi-
saqaqqaangivillutik pasinapilus-
saaniarlutik aallartikkaluarput Ka-
laallit Nunaatalu niuernikkut a-
kimmisaartinneqalernissaa kaju-
missaarutigigaluarlugu.
Sioorasaarutit nutaat
Moses Olsen oqareermat Greenpe-
acep pasinapilussaaniarsimanera
pissutigalugu Kalaallit Nunaanni
namminersornerullutik oqartussat
taarsiivigineqaqqunissartik isuma-
liutigisinnaagaat, taava Greenpea-
ce nalunaarpoq tamanna anni-
laanngatiginngilluaasaritsik:
— Namminersornerullutik O-
qartussat taarsiivigeqqussagaluar-
pata tamanna soqutiginarluinnar-
tuussagaluarpoq, Greenpeace tusa-
gassiorfitsigut nalunaarpoq, taa-
maaliornikkut eqqartuussivitsigut
uppernarsarsinnaalissagatsigu Ka-
laallit Nunaata IWC-ip pisassat a-
merlassusissaat unioqqutitsisumil-
lu avammut nioqquteqannginnis-
saq pillugu aalajangersagai ataasi-
aannarani unioqqutittarsimagai,
aappassaanillu aamma uppernar-
sarsinnaalissagatsigu Danmarkip
Kalaallit Nunaannut ministereqar-
fik aqqutigalugu nunanut tamanut
pisussaaffini uniortittarsimagai.
Taamaattumik taarsiivigeqqus-
summik saqqummiussisoqarsin-
naanera ersissutiginngilluinnarpar-
put. Annilaanngatigaarpulli eqqar-
tuussutissaq taamaattoq nunani ta-
mani soqutigineqarpallaassanaso-
ralugu, tamannami kalaallinut pi-
niartunut, Greenpeacep illersoru-
suttorujussuullugillu paasilluin-
naqqissaagaanut, ajoqutaalluin-
nartussaassammat.«
Jameson Land:
ARCO junimiluunniit
aarlarteqqeriaannaavoq
Jameson Landimi misissuinermi isumaqatigiissutip
ilassutissaa aatsitassat pillugit ataatsimiittartoqatigiit
sisamanngormat akuersissutigaat. Taamalu ARCO
akuerseqataassaguni Jameson Landimi
misissueqqileriaannanngorpoq junimiluunniit
— Misissuisisinnaaneq pillugu isu-
maqatigiissut minnerpaakkulluun-
niit allanngortinneqassanngilaq, i-
lassutissaanilli isumaqatigiissusior-
toqassaaq, taamalu uuliasiortitse-
qatigiit misissuisinnaatitaaffiat
mannakkut 800 km-inik isorartus-
suseqartoq 1500 km-inut annertusi-
neqarsinnaalissaaq, Kalaallit Nu-
naanni aatsitassat pillugit ataatsi-
miittartoqatigiit ataatsimeereersul-
lu naalakkersuisut siulittaasuat Jo-
nathan Motzfeldt oqarpoq.
Sisamanngormat ataatsimiinner-
mi aatsitassat pillugit oqartussaa-
soqarfiup oqallississiarisimasaa ta-
manit akuersaarneqarluinnarpoq.
Qallunaat kalaallillu ilaasortaasut
tamarmik akuersipput.
Taamalu ARCO ukiuni arfinilin-
ni misissuisinnaatitaasoq, ukiunilu
marlunni ingerlatsereersimasoq, i-
summersinnaalerpoq misissuiffigi-
sani annertusiumanerlugu aamma-
lu qillerisarumanerluni.
Ilassutissatut suliarineqarsima-
soq ARCO-mit akuerineqareerpat
aammattaaq folketingip aningaa-
sat pillugit ataatsimiittartuinut saq-
qummiunneqassaaq akuerisas-
sanngorlugu, tamatumalu kingor-
na aamma Kalaallit Nunanni naa-
lakkersuisunit akuersissutigineqas-
saaq.
ARCOp qaqugu aallarteqqissin-
naanera apeqqutigineqarmat siulit-
taasoq oqarpoq naatsorsuutigigini
tamanna junimi pisinnaassasoq, a-
kuersissutissat kingulliit suliarine-
qareerpata, erseqqissaqqippaalu
misissuisinnaatitaaneranut akuer-
sissut minnerpaakkulluunniit al-
lanngortinneqarsimanngitsoq, ilas-
sutissaanilli sanasoqaannarsima-
soq.
NUUK KOMMUNE
Nuuk kommune
pisortamik tullissaanillu
pædagogitut
ilinniarsimasunik
pissarsiorpoq
Kommunep nunaqarfimmi Qeqertarsuatsiaani børnehavea »Amaali-
gaq« pisortassarsiorneqarlunilu pisortaa tullissarsiorneqarpoq pæda-
gogitut ilinniarsimasunik atorfinittussanillu piaartumik imaluunniit isu-
maqatigiinniutigeriarlugu. Qinnuteqartut arlariinnik oqaasillit piumane-
qarnerussapput.
Børnehave naatsorsuussaavoq meeqqanut 30-nut, pisortaqqarpoq, pi-
sortaa tulleqarluni, barnehjælperit sisamat kiffallu sisamat.
Atorfinittussat tamarmik inissaqartinneqanngillat.
Atorfinitsitaaneq aningaasarsiallu aaqqinneqassapput ulluunerani meeq-
qerivinni pædagogit pillugit Pisortat Isumaqatigiinniartartoqatigiivisa
SIK-ilu akunnerminni isumaqatigiissutaat naapertorllugit.
Atorfiit pillugit erseqqinnerusumik paasiniaaffigineqarsinnaapput filial-
kontoret, tlf. I 9092 imaluunniit kommunep sulisoqarnermut aliaffia
tlf. 233 77, lokal 561.
Qinnuteqaat nalunaaqutserlugu atorfik nr. 203/87 nassuiaaserlugulu
ilinniagaqarsimanermik siornatigullu sumi sulisimanermik kiisalu ilan-
ngullugit soraarummeersimanermut allagartap assilinera oqaaseqaata-
sinnaasullu kommunep tigoreersimassavai kingusinnerpaamik 26. fe-
bruar 1987.
NUUKKOMMUNE
PERSONALEKONTORET. BOX 1005.3900 NUUK
Resume:
Nuuk kommune søger leder og stedfortræder til børnehaven i Fiske-
næsset, dobbeltsprogede ansøgere foretrækkes, der kan ikke anvises
bolig, løn i henhold til gældende overenskomst for pædagoger.
neKeroruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
... akilersthauvoK