Atuagagdliutit - 16.09.1987, Side 4

4
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 38 1987
Sisimiuni ajunaarneq:
Helikopterit ajutooqat-
taarnerinik alianartunik
unitsitsisoq
Motoriarnerit pingasut Kalaallit-Nunaanni, Norgimi Hollan dimilu qaammatit aap-
paa qeqqata ingerlanerinnaani pisartut aallaaviulluarsinnaapput tallimanngormat
unnukkut Sisimiuni timmisartup ajunaarneranut — Grønlandsflyp sikorskit pillugit
immikkut ilisimasalimmik tikisitsinialerpoq motorip gearboxianik misissueqqissaar-
tussamik — Naalagaaffiullu silaannakkut angallannermut pisortaqarfiata silarsuar-
mi skorskit atorlugit angallassisut attaviginialerpai.
Sikorskip S 61-N helikopteriini mo-
toril gearboxii arlaatigut ajoquteqar-
put. Taamatut eqqoriaasoqarpoq
tallimanngormat unnukkut Sisimi-
uni helikopterip ajunaarneranut
ataatillugu. Nakkarneq Knut.A. Sol-
bakkenip, timmisartumik ingerlatit-
sisuusup toquneranik kinguneqar-
poq, Peter Steneborgilu, pilotip aap-
paa, inuunerminik navianartorsior-
tinneqarluni — tamatumunnga aal-
laaviussangatinneqarpoq maskinap
ajoquteqarnera — qaammatimmi
aappata affaata qaangiuttup ingerla-
nerani ‘ajutoornerit« Kalaallit Nu-
naanni, Norgimi Hoilandimilu pisar-
simapput. Ilimanarluinnarpoq Sisi-
miuni ajunaarneq toqumik kingune-
qartoq killiffiliissasoq ajutooqat-
taarnernut, maannamut helikopterit
sisamat ajutoorsimanerannik kingu-
neqareersumut.
Ajutoornerit taakku aallaaviunn-
gitsuunngillat Grønlandsfly ataa-
sinngormat aalajangermat helikop-
terit allat pingasut S-61 -N-it angallas-
sisinneqarunnaassasut.
Ajutoornerit allat
pingasut
Timmisartuutileqatigiit kikkul-
Iuunniit ajutoortoqartillugu paasis-
sutissiisarnerat nalinginnaasuu-
voq, taamatullumi iliuuseqarnerup
kinguneranik Grønlandsflyp paa-
sivaa »ajunaarnerit« S 61-N-
ineersut allat marluusut Skandina-
viami Europamilu pereersimasut.
Grønlandsflymit nalunaarutigiu-
maneqanngilaq ajunaarnerit taak-
kua allat marluusut sorpiami pisi-
manersut, kisianni AGip tutsuigi-
nartunit paasisai malillugit Norgimi
Hoilandimilu pisimapput.
Grønlandsflylu nammineq unga-
sinngitsukkut pisimasumik assersu-
utissaqarpoq Sisimiuni pisimasu-
mut assingusumik: Augustusip naa-
lernerani timmisartortitseqatigiit
helikopteriutaa S 61-N Kangilinn-
guanut mittariaqarsimavoq moto-
rip aappaata ajutoornera pissutiga-
lugu. Timmisartumik ingerlatitsi-
sup iluatsippaa helikopterip tinit-
tarnerata killinganut mitsinnissaa
inunnik atortussanillu ajoqusii-
nani. Kingusinnerusukkut helikop-
teri mittarfimmut oqqunneqarpoq
aallaqqaam mullu teknikerit motori
ajoquteqarsoralugu misissuiffi-
gaat. Kingusinnerusukkulli paasi-
narsivoq motorimi ajoquteqaanna-
rani aammali maskinami eqqumii-
kajaanngitsuunngitsumi, tassalu
gearboximi ajoquteqartoq.
Silarsuarmi aalassassimaarneq
S 61 -N-it ajoquteqarnerinik paasisa-
qarnerup kinguneraa silarsuaq ta-
makkerlugu aalassassimaalerneq.
Kalaallit Nunaat aallartiffigissagut-
sigu imatut pisoqarpoq: Sisimiuni
ajunaarnerup kingunitsianngua
Grønlandsflyp S-61 N-it atorlugit as-
sartuilluni timmisartuussineq unit-
sippaa. Assartuussineq imminermini
helikopterimut kigaalaaqutaareer-
poq nalinginnaasumik ingerlanissa-
raluaq akornusertarmagu., taman-
nalu pillugu kissaatigineqarpoq suut
tamarmik paasiniaqqissaarneqarnis-
saat, telep timmisartuutaa assersuu-
titut atorlugu utaqqisoq sinerissami
VHF-imik attaveqaatit malittaralu-
git aallartitsinnagu.
Sapaatip akunnerata naanerata in-
gerlanerani pasitsaanneqarpoq mo-
torip gearbox-eqarfia ajoquteqar-
toq, ataasinngormallu nalunaaqutaq
13 Grønlandsflyp S-61 -N -it pingasut
allat atorlugit timmisartuussinissaa-
galuaq tamaat unitsippaa. Tamatu-
mani pisortat piumasaqaataat malil-
lugit iliuuseqartoqanngilaq Grøn-
landsflyli nammineq piumasani
tunngavigalugit taamatut aalajangi-
illuni — aningaasatigut kinguneriu-
maagai eqqarsaatiginagit ilaasulli su-
lisullu eqqarsaatiginerullugit.
Tamatumunnga ilutigitillugu
Grønlandsflyp qallunaat silaannak-
kut angallannermut pisortaqarfiat
Sikorskillu fabrikkia USA-miittoq
aalassatipai.
Saaffiginninnerit kinguneraat Si-
laannakkut angallannermut pisorta-
qarfiup silarsuaq tamakkerlugu Si-
korskit atorlugit angallassisut attavi-
giniarsarilermatigik.
Sikorskip fabrikkiata immikkut
ilisimasalik Eqalunnukartippaa,
taannalu ippassaq aaqqissuinerup
naalernerani paasisat malillugit
Grønlandsflymit aaneqartussaasi-
mavoq Sisimiuni ajunaarnermik mis-
issuiartortinneqassalluni.
SIUMUT
Partiit annersaat
Det største parti
Folketingimut qinersinermi Siumoqativut
sulilluarsimasut Siumumillu qinersisimasut
qamannga pisumik qutsavigaavut.
De varmeste hilsner til de mange vælgere
som støttede os i forbindelse med
Folketingsvalget.
Kammalaatinnersumik inuulluaqqusilluta
Med venlige hilsner
SIUMUT
Helikopteri qaqqamut nakkarsimasoq Sisimiut eqqaani.
(Ass. Jan Sort-Jensen)
Sapiinneq, periataal-
laqqinneq ilisimasa-
qarnerlu inuunermik
annaassipput
Flyteknikkerip Mogens Thor Danielsen-ip
pikkorilluinnassutsi takutippaa, qulimiguullip
Sikorsky-p aseqqukuini, kammalaatini marluk
toqunngujoortut ilagitillugit
Sapiinneq, periataallaqqinneq ilisi-
masaqarnerlu timmisartortarput
aappaata Peter Steneborg-ip annaan-
neqarneranut pissutaapput. Qulimi-
guulik sapaatip akunnera kingulleq
tallimanngormat unnukkut Sisimiu-
ni nakkarpoq. Naak, annilaarsima-
galuaqaluni flytkenikker Mogens
Thor Danielsen eqqissimalluinnarsi-
mavoq, suliassanilu suliaralugit.
Taassumap nersorneqaatissaraa, aju-
toorneq inuit marluk inuunerannik a-
keqanngimmat.
Qularutissaanngivippoq, timmi-
sartortarput aappaata Peter Stene-
borg-ip inuunera, nakkariitsiamermi
navianartorsiuissimasoq.
Qulimiguullip sarpiisaata, qulimi-
guullip timitaa kittorarsimavaa,
Steneborg-illu talia saamerleq kitto-
qarsimallugu. Taamatut pisoqarnera
qanoq iliallanikkut inuup inuunera-
nik akeqarsinnaavoq, taamaattumil-
lu Steneborg-ip annaasaqarpallaan-
nginnissaa pisariaqarluni.
Drifttekniker
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanut atasu-
mik ingerlatsinermut teknikeritut atorfik inuttassarsiorneqarpoq
piaartumik imaluunniit isumaqatigiissuteqarneq malillugu suliler-
sussamik.
Atorfik Pilersuiffimmut atasumik suliffiussaaq, atorfinittussallu
suleqataaffigissavai radiokkut atuartitsissutissaliorneq, atuffas-
sissutigineqartunik immiussineq assilissanillu TV-kkut aallakaati-
tassiorneq. Kiisalu ingerlatsinermut teknikerinngortussaq assigi-
inngitsunik allanik suliaqartassaaq soorlu atuffassissutigineqar-
tunik assilissanillu aallakaatitassianik nuutiterineq, nalunaarsui-
neq nassiussuinerlu.
Atorfinitsitsineq piumaarpoq driftsteknikerit pillugit isumaqatigi-
issut atortuusoq malillugu.
Suliffigisimasami akissaatitigut maannamut killiffigisimasaq in-
gerlatiinnarneqarsinnaavoq.
Qinnuteqaat ingerlatinneqassaaq Kalaallit Nunaanni Namminer-
sornerullutik Oqartussat nassiunneqassallunilu 3. oktober 1987
nallertinnagu uunga:
Kultureqarnermi Atuartitsinermilu
Pisortaqarfik
Box 1029.3900 Nuuk
Pisumi tassani nalorninartumi,
Mogens Thor Danielsen-ip ikiueq-
qaarnissamik ilinniarsimanera, toqu-
mut ajugaavoq.
Sisorartunut majuartaammik su-
liaqartunit ikiorneqaraluarluni, taa-
maattoq Mogens-ip qulimiguulim-
miittut sumiinneri nalunngilai, nalu-
nagussaaq ikiueqqaarnissaq inuup
inuuneranik annaassisussaq, qanoq
ingerlanneqassasoq.
Mogens-ip nalunngilaa qulimi-
guullip annanniuttaa sumiittoq. Na-
lunagussaaq, taamaallaat imaannar-
mi atortussiaanngitsoq. Pullanne-
qartussaavoq, kammalaatimi marluk
inuunerat annaateriassaguniuk.
Ikiueqqaarnermik atuagarsuin-
narluni ilinniarneq, tassanngaannaq
piviusumik atorfissaqartinneqaler-
mat, Mogens Thor Dnaielsen-ip inut-
sialassuunini takutippaa.
Ruusarpassuit, angummut sapiit-
sumut, periataallaqqissumut pikko-
rissumullu.