Atuagagdliutit - 16.09.1987, Blaðsíða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 38 1987
Inuussutissarsiut
pingaarutilik
Piniarneq inuussutissarsiutaavoq nalinginnaasoq. Aalisarneq inuus-
sutissarsiutaavoq nutaajusoq. Aamma takornariartitsitsineq siunis-
sami inuussutissarsiutinngorsinnaalluarpoq.
Imaluunniit siunissami inuussutissarsiutit pingaarnersaannut
akuulersinnaavoq.
Amerlasuut takornariartitsineq nuannarivallaarneq ajorpaat. Ta-
matumani eqqarsaatigineqalersarpoq qeqertaasat takornarianut ne-
ruussat inuiaqatigiinnut attaveqarpianngitsut, immikkoortitsinerit
takornarianik nunaqavissunillu naammaginanngitsut, kulturitoqqa-
mik misigititseqqittuusaarneq piviusorpalaanngitsoq, sulisunik ator-
nerluineq nalinginnaasoq kiisalu uumasuusivissuarmisut isiginnaa-
gassiatut saqqummersinneqarneq sorpajuttut misigititaalluni, takor-
narianit assiliissusisartunit isigineqarluni
T akornariartitsineq taamaassinnaavoq. Kisianni taamaattariaqar-
nani takornariartitsinerlu pillugu politik Inatsisartut aalajangiussi-
masaat tunngavigalugu taamaaleqqajarnaviarnani.
Takornariartitsineq kalaallit piumasaat naapertorlugit ingerlan-
niarneqarpoq kalaallillu soqutigisaat tunaartariniarneqassallutik.
Aammali aningaasarsiutaalluarsinnaavoq. Kalaallit Nunaat amerla-
soorpassuit sinnattoriinnarsimallugu ukiuni kingullerni aatsaat tikis-
sinnaanngorsimavaat. Takornariat amerliartorput periarfissaqa-
qaarlu annertuunik. Nunat ikittuinnaat kusanartuupput, pissanga-
nartuullutik immikkullu ittuullutik.
Aningaasatigut periarfissat annertujaarput. Ilikkaannariaavarput
— aqullugulu. Nuummi takornariartitsineq pillugu naapeqatigiinneq
aallaaviulluarsinnaavoq pingaarutilik. Apeqqutaaginnalerpoq pisor-
tat inuussutissarsiortullu periarfissaq iluatigissaneraat.
Periarfissatsialaavoq. Kisianni Kalaallit Nunaat inuussutissarsior-
nikkut periarfissaqarpallaanngilaq aamma aningaasarsiornikkut kif-
faanngissuseqalernissamut aallaviussaaq periarfissaareersut peqqis-
saartumik ineriartortinneqarnissaat. Takornariartitsineq assersuu-
tigalugu aalisarnertut periarfissaqartigaaq.
Takornariartitsinerup pinngitsoornani inuiaqatigiinni arlaatigut
allannguineq kingunerinngitsoornavianngilaa. Aalisarnerup ta-
manna aamma kingunerisimavaa, pingaarnerusoq tassaavoq inuus-
sutissarsiornerup ineriartortinnissaa aqunneqarnissaalu kalaallit piu-
masarisaat naapertorlugit.
Palasit pikkorissut
Kalaallit Nunaata nutaamik ilisimatusarfittaarnerani pilluaritsi. 14
millionit atorluarneqarsimapput Nuup alianaannerpaartariguna-
gaani kusanartumik illuliornikkut. Ilisimatusarfiup kiisami sanane-
qarneraimminermini pisimasuuvoq pingaartoq. Soorlu Naalakker-
suisut siulittaasuata piorsarsimassutsimut llinniartitaanermullu naa-
lakkersuisullu oqarnerisut: Ilisimasaqarneq Kalaallit Nunaata siunis-
saraa — tamatumalu taarserumaarpai akademikerit qallunaat Dan-
markimiit tikisitat.
Kisianni... tipaatsukkaluartilluta anersaaruluutissaqarpugut: Soo-
runa palasit pitsaanerpaanik sulinerminni atugassaqartitaajuaannar-
tut? Ukiunili akullerni Europami ilagiit qitiullutik inissisimapput,
massakkumullu atugarissaartinneqarnerpaajullutik (ilinniartut pe-
qatigalugit). Palasinngorniartuuneri pillugit aningaasat taama amer-
latigisut tunniunneqarpat? Ilinniartut ilinniarfinni allaneersut taku-
sinnaalerpaat ilinniarnermi atugarititaasut namminneq atukkamin-
nit siuarsimanerujussuit. Eqqarsarnartoqannginnerluni atuagarsor-
nikkut kakkattut inuiaqatigiinnit immikkoortillugit eqqissimatitaa-
sunut kusassakkanut inississallugit? Ilinniarnissamut eqqissilluni pe-
riarfissaqarnissaq pingaartuuvoq. Immikkoortitaanerli ulorianar-
tuulluni.
ILLIT isummat AG-imi oqallinnermut ilanngutassiariuk
— naatsukullannj>orlugu nukingiullugulu. Aaqqissuiso-
qarfimmi naliliisinnaarusuppugut, suut tamaasanaqissin-
naajumallugil. Kinaassutsit isertuussinnaaviat, oqallin-
nermulli aaqqissuisorisatta atit sumilu najuj>aqarnerit
nalunngittariaqarpaa.
Illussanik titartaasartut
ingeniørillu naammat-
tunik suliassaqarput
GTO-p direktøria Gunnar P. Rosendahl
GTO-mi aqutsineq pillugu Kate Han-
senip soraarummeerusiaata pisoqa-
lilereersup ilaanik AG ilanngussa-
qaqqippoq.
Tamatumuuna Kate Hansenip
oqaloqatigisimavaa illussanik titar-
taasarfiup Sanatip ittua, Elias Lar-
sen. Taannalu oqaluttuarpoq GTO
suliffeqarfinnik siunnersuisussarsi-
ornialeraangami Danmarkimi suli-
sussarsiorumanerusartoq. Oqar-
porlu »qallunaat suliffeqarfiutaat
Danmarkimiittut atorumaneqarne-
rujuassappata, siunnersuisoqarfiit
allat suliassakinnerujussuassapput.
— Tamatumunngaluaasiit GTO-p
aqutsisoqarfia pisuutinneqaqqip-
poq.
Erseqqissaqqillara siunnersuisus-
sanik qinersineq pisarmat GTO-p pi-
sortaqarfiani Nuummiittumi. Ta-
manna erseqqissarumallugu — siun-
nersuisartullu paatsiveerusimaalersi-
magunartut paasitilluarumallugit —
oqaatigilara qaammatini kingullerni
marlussunni nutaamik periaaseqa-
lersimagatta. Siunnersuisartut, suli-
assami aalajangersimasumi suleqati-
gisassagut, pisortaqarfimmut ataat-
simiigiartittarpagut. Tassani sulias-
sat tunniuttarpagut, erseqqissaatigi-
sarlugit suliassap teknikimut tunnga-
sortai paasitisissutigisarlugulu ani-
ngaasanik piffissamillu nakkutillii-
nermut tunngasortai — tassa sulias-
samik aqutsinermik taaneqartartut
— ingerlanneqartartut GTO-p Dan-
markimi immikkoortortaqarfianit
imaluunniit illoqarfinni GTO-qar-
finnit.
GTO-p nunaqavissut
sulisoriumaneruvai
GTO-p anguniagaraa, siunnersuisar-
tut suliassaat ajornartinnagu suliffe-
qarfinnit Kalaallit Nunaanniittunit
suliarineqartassasut. Aammalumi
GTO-p tungaaniit tapersersorsima-
varput Siunnersuisartut Kalaallit Nu-
naanniitut Peqatigiiffiata pilersinne-
qarnissaa, tamarmiullutami soquti-
gisarigatsigu siunnersuisoqarfinnik
pisinnaalluartunik nunatsinni piler-
sitsisoqarnissaa.
Isumaqarluinnarpunga Elias Lar-
senip illussanik titartaasarfiutaa
naammattorsuarniksuliassaqartoq.
Piffissammi killiliutassatut isumaqa-
tigiissutigisagut eqqortippiarneq sa-
pertarpai.
Elias Larsenip siunnersuisoqati-
minik Bigum & Steenfos-ikkunnik
appiussinera akuleruffigissanngi-
lara. Isumaqarpungami isumaqati-
giinngissutitik qaangerniarsinnaa-
gaat Siunnersuisartut Kalaallit Nu-
naanniittut Peqatigiiffiat tamarmik
ilaasortaaffigisartik aqqutigalugu.
Aaqqissuisoqarfiup akissutaa:
Nuannaarutigaarput Gunnar P.
Rosendahl atuartartutut allagaqal-
lattaaleralutluinnarmat. Tamanna
GTO pillugu oqallinnermut mikin-
ngitsumik iluaqutaavoq. GTO-p
utaqqitsisarnersui eqqaallugit tupi-
gusuutigaarput allaaserisavut piso-
qalisimanerarlugit isornartorsiorma-
git, nuannaarutigaarpulli allaaserisa-
tigut ujartorneqartutuut nutaamik
periaaseqalersimammata. Uissuum-
minarpoq Elias Larsen isornartorsi-
orneqarmat piffissaqpillugu GTO-
mik isumaqatiginnissutiminik »eq-
quivallaartannginnerarlugu«. Inga-
saginanngila — GTO-rsuarmik isor-
nartorsiunera pissutigiinnarlugu aki-
niassallugu ? GTO piffissamik eqqu-
illuartaqigami? A G-mik atuartartor-
passuit eqqaamalluarunarpaat soor-
lu kilisaat taanna ingerlasinnaan-
ngitsoq qanga inerneqarsimasussaa-
galuarnersoq? GTO-p allanik isor-
nartorsiunermini utaqqitsisarneq
kinguaattoortarnerlusakkugisussaa-
nerlugit?
Aaq.
AIDS nappaatipalaatut
isigineqalersariaqarpoq
Nakorsaq Niels R Broberg, Nuuk, allappoq AIDS siunissami nappaatipalaatut
nappaatitullu tuniluuttartutut isigineqalersariaqartoq
Nappaatip AIDS-ip pingaartumik
virus-it assigiinngitsut marluk pissu-
tigalugit katsorsarneqarsinnaanani
toqussutaasaqalunilu 1981-imiilli si-
larsuarmi tamarmi siaruaakkaluttu-
innarsimanera pissutigalugu nunanit
tamanccrsut ataatsimeersuaqqam-
merput oqaluuseralugu, nappaat
taanna qanoq iliornikkut pitsaaner-
paamik siaruaatitsaaliorneqarsin-
naanersoq. Inuinnaallu suliniarne-
risa saniatigut nunat nappaateqarfi-
usut 100-it missaanniittut assigiingit-
sunik siunnersuuteqartarlutillu inas-
suteqartarsimapput.
1987-imi juni qaammataagaasilar-
suarmit tamarmeersut AIDS pillugu
pingajussaannik ataatsimersuarput
Washingtonimi ilisimatoorpassuit si-
larsuarmit tamarmeersut peqataaffi-
gisaannik. Paasinarsivoq nappaatip
taassumap katsorsarneqarsinnaan-
ngorsinnaanera qanilleriarneqarsi-
manngitsoq, Afrikamilu ækvatorip
eqqaani nappaateqarfiusumi nap-
paalasut ukiumut marloriaatiminnik
amerleriartartut, nappaallu siaru-
aannerpaasimasoq Haitimi maan-
nalu aamma Amerikami kujallermi
pingaartumillu Brasiliap eqqaani.
Maannakkut naatsorsuutigineqaler-
poqinuit lOmilliuuninitamerlaneru-
sut AIDS-ip tunillannartuinik peqa-
lersimassasut. Ukiut qulit missingi
qaangiuppata 100 milliuuninngorsi-
massallutik, taakkualu ilaat 35 — 40
milliuunit toqujumaarput.
50 procentit napparsimalertarput
Peqqinnissaq pillugu silarsuarmi su-
liniaqatigiiffik WHO AIDS pillugu
ataatsimeersuartitsivoq 1987-imi
majimi. Naatsorsuutigineqarpoq
nappaammik tunillanneqartut af-
faasa missingi nappaateqalivissartut,
sinnerili nappaateqalersarlutik
AIDS-imut assingusunik. Naatsor-
suutigineqarpoq nappaatip paasini-
arneqarnissaanut 63 millioner dollar-
sit atorneqarumaartut. Peqatigitillu-
gulu aalajangiunneqarpoq AIDS-ip
silarsuarmi tamarmi akiorneqarnis-
saanut suliniaqatigiittoqassasoq.
Belgia siuttuuvoq
Europami Belgia nappaalaffiuner-
paavoq, Danmark tullersortaalluni
15.000-it missiliorlugit napparsima-
soqarlutli, naak annertuumik iliuuse-
qartoqaraluartoq AIDS pillugu paa-
sisitsiniaasartunik ilinniartitsisoqar-
simalluni, meeqqanik inersimasu-
nillu sutigut tamatigut paasisitsiniaa-
juartunik. Naatsorsuutigineqarpoq
Danmarkimi naalagaaffiup kommu-
nillu AIDS pillugu qanoq iliuuseqar-
nermut 1987-imi atorumaaraat 120
millioner kr-it missaanniittut. Was-
hingtonimiliataatsimeersuaqataasut
AIDS-imik ilisimasaqarluartut oqar-
put, AIDS Danmarkimi killilersima-
kannerneqalissappat qallunaat nap-
paat pillugu ilisimatusarnerannut a-
ningaasaliissutigineqartartut amerle-
rujussuarneqartariaqartut.
Inatsisiliuullugu
Qallunaat peqqinnissakkut qullersa-
qarfiata AIDS pillugu qanoq iliuuse-
qarnini ingerlappai aqqutigalugit
paasisitsiaaneq, akisussaassuseqar-
neq, saqqumilaannginneq piumassu-
seqarnerlu. Nakorsaaneq Michael
von Magnus isumaqarpoq AIDS
unitsinneqarsinnaanngitsoqinatsisi-
liornikkut, AIDS-imik tunillannar-
toqalersimasut nalunaarsorneqarnis-
saat akuersaarsinnaanngilluinnara-
miuk.
Tamanna Canserregisterimi Kø-
benhavnimiittumi pisortaasimasup
nakorsaanerup Johs. Clemmensenip
akuersaarsinnaanngilluinnarpaa.
Clemmensenip tunngavilersuiner-
mini Kalaallit Nunaanni pissutsit aal-
laavigai, maanimi syfilis killilerne-
qarsinnaanngitsumik tuniluuttutut
kiisa atugaalersimammat.
Uanga nammineerlunga Clem-
mensen isumaqatigaara taamalu ka-
laallit naalakkersuinermik suliaqar-
tut kajumissaarumavakka nappaati-
palaat pillugit inatsit tuniluuttunillu
nappaalanermut inatsit piaarnerpaa-
mik isumaliutigeqqeqqullugit.
Niels P. Broberg,
Nuuk.