Atuagagdliutit - 01.05.1991, Blaðsíða 2
2 5. MAJ
1966 - 1991
ATU AG KAT
I
I
■Hl
& må W' Må
; K y '\ , Vi m Må ^"SL. mmm
Atuagaamiameq biilinik sukkaniunnertulli ippoq Inger Hauge Steen Amandusilu oqarput
Sapaatiuppat majip tal-
limaani Nuummi atua-
gaarniarfik Atuagkat
ukiunik 25-inngortor-
siussaaq. Amerlasuut
oqarumassapput angu-
saq kusanartuusoq, eq-
qarsaatigigaanni oqaat-
sinut atugaasunut pisi-
sartullu ikissusiinut
tunngasut, aallartinner-
miilli ukiut 25-it qaan-
giunneranni nalliuttor-
siortoq suli imminut taa-
sinnaavoq »Nunarsuar-
mi issittoqarfimmi atua-
gaarniarfiit anginer-
saat«.
- Atuagaarniarfik Atu-
agkat assersuunneqar-
sinnaavoq Le Man-imi
biilit sukkaniuttarnerat-
tut, piginnittai Inger
Hauge Steen Amandusi-
lu oqarput. Marluulluni
suleqatigiilluni nalunaa-
quttap akunnerini 24-ini
sukkaqaluni ingerlasari-
aqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Naqite-
risitsisarfimmi sulisut nuna
tamakkerlugu bibliotekari
Hans Westermann siuttora-
lugu ukiut 25-it matuma
siorna atuagaarniarfik Atu-
agkat pilersippaat. Atua-
gaarniarfik ukiorpassuarni
kalaallit atuakkiaasa saq-
qummersinneqartartut »er-
niuffigisarpaat«, suulli ta-
marmik killissaqartarput.
Junip aallaqqaataani 1986-
imi Kalaallit Nunaanni Na-
qiterisitsisarfiup atuagaar-
niarfik Atuagkat Inger Hau-
gemut tunivaa, tamatumalu
kingoma atuagaarniarfik
taassuma Steen Amandus
sulliviutaalu Kontorteknik
suleqatigilluinnarlugu in-
gerlassimallugu.
Atuakkat ajugaapput
Inger Hauge Aalborgimi Ny-
borgimilu atuagaarniartut
ilinniagaqarsimavoq, ilinni-
amermili nalaani aviisilior-
nermut tunngasut tipisior-
sinnaasimavai. Hellerupimi
ukiuni 14-ini atuagaamiar-
tooreerluni allamik misilita-
qarusulerpoq. Inger Hauge
decemberip aallaqqaataani
1976-imi Nuummut aallar-
poq, tassanilu Saviminileri-
nermut Ilinniarfimmi atu-
arfiup sanaartornermut
naatsorsuutai aallutarisas-
sanngorlugit ukioq ataaseq
atorfeqartussatut isumaqa-
tigiissuteqarluni. Tasssdu
ukiut 15-it matuma siorna...
Ukiut qulit uninngatere-
erlugu Inger Hauge 1985-
imi atuagaarniartut aallar-
teqqippoq, Kalaallillu Nu-
naanni Naqiterisitsisarfim-
mit 1985-imi Atuagkat-ni pi-
sortatut atorfinitsinneqar-
luni, atuagaarniarfiulli tigu-
neraniit ukioq ataaseq
qaangiutiinnartoq naqiteri-
sitsisarfimmit atuagaarni-
arfik tiguaa.
Massa atuakkat nuanne-
raluaqisut inuunertaaq alla-
nik nerisaqartariaqarpoq.
Inger Hauge 1980-imi eqqu-
miitsuliortut peqatigiiflian-
nik »Simerneq«-mik Nuum-
miittumik aallarneeqataa-
voq, ukiullu tamaasa uper-
naakkut eqqumiitsulianik
saqqummersitsinermi sun-
niuteqaqataasarluni. Maan-
nakkorpiaq Inger Haugep
suliarineruai assilialiat siib-
kimik mersukkat. Aammat-
taaq nerisassiassanut ilit-
sersuusiortutut Inger Hau-
ge ilisimaarivarput, kalaal-
lillu snapsiannut akuukka-
mut tunngasumik, aamma-
lu Kalaallit Nunaanni igaf-
fimminit nerisassiassanut
ilitsersuusiani atuagann-
gorlugit saqqummersissi-
mavai.
Kontorteknik
Steen Amandus finmekani-
keritut ilinniarsimasuuvoq,
junimilu 1977-imi Gøste
Wallerip sulliviutaani,
Nuummi Qaqortumiittumi,
atorfinilluni. Assigiinngit-
sunik sammisaqareerluni
Gøste Waller 1980-imi sulli-
viumminik tunisiumaller-
poq, Steen Amandusilu peri-
arfissaq iluatsillugu nammi-
nersortunngorpoq. Taa-
maalilluni Steen Amandus
teknologiikkut ineriartor-
nermi peqataalluarsimavoq,
ukiullu kingulliup ingerla-
nerani kalaallit allaifiisa ilu-
saannut sunniuteqarsimal-
luni.
Suulli tamarmik teknik-
kimut tunngasuusinnaann-
gillat, taamaattumillu Steen
Amandus piffissaarukkalut-
tuinnartilluni nunatta pinn-
gortitaani, teknikkikkut si-
larsuarmut illuatungiliullu-
artuusumi, atuilluartuu-
voq.
Suleqatigiinneq
Atuagkat junip aallaqqaa-
taani 1986-imi tiguneratigut
sulliviit taakku marluk ka-
tunneqarnissaat periarfis-
saqarlualerpoq, tamannalu
ukiuni tallimani kingullerni
pisimalluni. Pisiniarfiit as-
sigiinngitsut taakku m arluk
pitsaanerpaamik imminnut
ikorfartoqatigiipput.
Atuagkat-ni Kontortek-
nikkimilu ullumikkut kaaja-
lukaartitat katitigaanerat
qiviaraanni imatut aggua-
taartoqarsimavoq: Allaffim-
mi maskiinat 35 procent,
atuakkat 30 procent, allaf-
fimmi atortut 20 procent, al-
laffimmi pequtit 12 procent
aviisiUu 3 procent.
Inuuissiortoq Atuagkat/
Kontorteknik ullumikkut
qulingiluanik sulisoqarpoq,
taakkulu tamarmik sapaa-
tiuppat, atuagaarniarfik
malunnartitsiniarluarluni
inuuissiorpat, sulissapput.