Atuagagdliutit - 09.12.1997, Blaðsíða 13

Nr. 95 • 1997
13
y^Ccca^ap'(/^/cL £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Ruslandimi eskimuut
atugarliorluinnarput
Sibiriami Chukotka-mi inuit ilungersornerat pillugu oqallitsitsineq
ICC Ruslandimi siulittaasup tuilia Tatiana Archgina usser-
sorpoq, Inuit Chukotkamiut atugarliuutaat oqaluttuarinerani.
Vicepræsidenten i ICC Rusland Tatiana Archigina
gestikulerer, mens hun fortæller om de vanskelige forhold,
Inuit har i Chukotka.
All. Chr. Schultz-Lorentzen
- Angut kaattoq aalisakkamik
tunineqassanngilaq. Aalisaa-
tissaanik tunineqassaaq.
Paasinartoq piviusunngor-
sinnaagunanngitsorli. Taa-
maattorli Ruslandimi ICC-p
siulittaasuata tuilia Tatiana
Archigana taama maalaarute-
qarpoq, eskimuut pingasut
Sibiriap kangiani inuit Yupik-
miut ilagalugit Københavni-
nti Kalaallit Illuanni pulaara-
mik, tassani sapaatit akunne-
risa pingajussaani Chukotka-
mi eskimuut inuunerminni
atugarliornerujussuat sammi-
sitsisoq.
Oqallitsitsinermi eskimuut
sis'amaallutik naggueqatigiit
nungunnginnissaanni ilunger-
suutit oqaluttuarivaat. Naggu-
eqatigiittut kulturi ukiorpas-
suarni naqisimaneqarpoq. Ta-
matuma siuninngua eskimuut
taakku Københavnip qeqqani
pisinarfiit piisaaqalutik juulli-
mut pinnersarsimasut saneq-
qutaannut oqaluttuat akerle-
rilluinnagaat.
Chukotkami eskimuunut a-
peqqutaalersimavoq naggue-
qatigiittut ataatsimut oqalut-
tuassaqarlutik kultureqarlutil-
lu inuuinnarsinnaanerlutik.
Kinguaariit ikittuinnaat inger-
laneranni inooriaasitoqaat
ukiunik tusinterpaalunnik pi-
soqaassusilik isasuulivippoq.
Kommunismip eqqunnerani
sinerissami nunaqarfiit 70-t
matuneqarput, pinngitsaaliis-
summillu nutsertiterinerup
kingorna eskimuut amerla-
nersaat ullumikkut illoqarfin-
ni anginerumaani pingasuni
najugaqarput, naggueqatigiit-
tut immikkoorutaat piuneeru-
tilerluni.
N ungukkiartorneq
Eskimuut nungukkiartuaame-
rannut peqqutit amerlapput.
Radioqannginnera peqqutaal-
luni illoqarfinni pingasuni
inuiaqatigiit naggueqatigiittut
ataqatigiinnertut misigissuseq
amigaataavoq - kiisalu ani-
ngaasaqarniarnikkut ajorluin-
nartumik atugaqartitaanerat
imminut ikiulernissaannut
ikiomeqarsinnaanngillat.
Kalaallit Illuanni naggue-
qatit inissisimanerat pillugu
tusarnaariat 15-iinnaapput,
ullulli marlussuit kingorna
ikiuiniafnermi takkuttut illu
ulikkaavippaat, Yupik-mmiut
kiisami eqqumiitsuliatik tuni-
niarsinnaalerlugit.
- Sovjet-eqarnerup nalaani
inuppassuit nunaqarfioqqaar-
tunit illoqarfinnut pingasunut
kattutsinneqarmata naggue-
qatigiittut kulturi piuneerup-
poq, Tatiana Archigina oqa-
luttuarpoq, nangillunilu:
- Nutsertinerujussuaq pit-
saasumik siunertaqaraluar-
poq, tamatumali nassataraa
ilisamaatitta ilarpassuisa tam-
marnera. Ajorluinnarpoq,
naggueqatigiiukkaat piunee-
rummata.
- Taamaalluni upperisato-
qarput inerteqqutigilerpaat.
Nammineq oqaatsigut atorlu-
git oqaloqqusaanngilagut.
1940-kkunni 1950-ikkunnilu
atuakkagut ikuallanneqaiput.
Tuttuutillit aamma kattus-
suutsinneqarput. 1949-imi ta-
manna pikitsitsinermik ki-
nguneqarpoq, tuttuutilinnilli
24-usunit akerliusunit arfineq
pingasuinnaat ingerlaqqinnis-
samut akuerineqarput.
- Eskimuut illoqarfinnut pi-
ngasunut katersuutsinneqar-
nerata kinguneraa meerarpas-
suit eskimuutut oqaatsitik na-
lulerpaat. Ileqqutoqqaminnit
peerneqarput. Naggueqati-
giissummik toqoraanertut taa-
neqarsinnaavoq, Tatiana
Archigina isumaqarpoq.
Sunniinerit nutaat
Kommunismip piuneerunne-
rata kingorna sunniinerit nu-
taat takkussuupput. Niuertor-
palaartumik kiffaanngissuse-
qarluni niuerneq pingaartin-
neqalerpoq. Iluarsiiniarnerli
ilungersunaqaaq, sulilu taa-
maalluni.
- Kinguaariit marlussuit
kommunismip nalaani ki-
naassutitik annaavaat. Timik-
kut annassagunarpugut, nag-
gueqatigiittulli inuiaqatigiin-
nermik misigissuseqarluta an-
nassinnaassanerpugut, Tatia-
na Archigina aperaaq, nam-
minerlu akissuteqamiarluni.
- Kommunismeerunnerani
suut suli pigiinnarnerlugit eq-
qartuinissatsinnut pieriarfis-
sinneqarpugut, qanorlu ilius-
sanerluta. Tamatuma nassata-
raa avannaani kangianilu nu-
nap inuii peqatigiiffiliortiter-
nerat. Nakorsat, tuttuutillit al-
lallu suleqatigalugit suleqati-
giissitaliorpugut. Eqqarsaa-
taavoq oqartussaaqatigiinne-
rup eqqukkiartomerani qulak-
keerniaratsigut suliniutissat
inuit atuisussat piginissaat.
- Ajoraluartumilli pilersaa-
rutit eqqarsaatigilluagaanngi-
tsut aningaasaqamikkut ajor-
nartorsiornermik nassataqar-
nerat. Ajornartorsiorneq Rus-
landimi aningaasaqamikkut
ajornartorsiornermit anner-
tusivoq.
Taartissaqanngillat
- Ullumikkut ilaatigut nunagi-
satsinni inuussutissarsiorner-
mut immikkut tapiissuteqar-
sinnaanermut inatsisinik ami-
gaateqarpugut. Assartuineq
nukissiomerlu akitsorsimaqi-
sut ajornartorsiutigingaatsia-
reerpagut. Kikkut tamarmik
siumoorlutik aningaasanik
pissarsisussaapput. Aningaa-
saqanngingajapporli. Allaat
timmisartut uninngaannaiput.
Aqqusernit atortorissaarutillu
allat aserorsimapput. Ani-
ngaasaqarnikkut ajomartorsi-
orneq iluarsiartortinneqan-
ngilaq, inuinnaallu pigissaan-
ngereersut pingaartumik eq-
qorneqarput, piareersimana-
tik pituttorsimanani niuerner-
mut ilanngutsinneqaramik.
- Nunaleriffiit naalagaaf-
fimmit aqunneqartut atorun-
naartinnissaannut isumaqa-
taasunut ilaavunga, pilertor-
pallaamilli allanngoriarnissa-
mullu naammattumik periar-
fissaqartitsisoqarnani inger-
lanneqarpoq. Nunaleriffiit
namminersortut piginneqa-
taaffiusullu ingerlajunnaar-
put. Nioqqutissat assartomeri
iluarsartuunneqarsinnaanngil-
lat. Ilaatigut tuttut neqaatigut
tunisinnaanngilagut, nalun-
ngikkaluarlutigu tuttut neqaat
illoqarfissuami anginemi a-
merlaqisuni mamarisatut im-
mikkut isigineqartut.
- Pitsaanerulinngilaq nuna-
gisatsinni tunisassiassagut
nammineq suliarisinnaan-
nginnatsigit. Teknik pisaria-
qartinneqartoq amigaatigaar-
put. Pingaartumik nunap im-
mikkoortuini najukkatsinni
arfineq pingasuni.
Akissarsiaqanngillat
Tatiana Archigina aamma tu-
sagassiortutut sulisoq oqar-
poq aningaasaqamikkut inis-
sisimanerup eskimuut akor-
nanni isumaginninnikkut aju-
naarnersuarmik kinguneqar-
toq. Piginneqatigiiffinni suli-
sut 1994-imilli iluamik ani-
ngaasarsisimanngillat.
- Aningaasamininnguanik
inuussutigilaarsinnaasaminnik
tunineqalaailarput. Inussiaati-
tut sulisutut taaneqarsinnaap-
put, Tatiana Archigina oqa-
luttuarpoq.
- Aningaasat nerisassarsiu-
tissat pissarsiarisinnaanngin-
neri kisimik ajornartorsiu-
taanngillat. Atisassarsiutissa-
nik, nakorsaatinik ilaquttat-
sinnullu tikeraamissamut ani-
ngaasassaqanngilagut. Naju-
gaqarfitsinnilu iluamik nakor-
saataarniarfeeruppoq. Nakor-
sat ilinniartitsisullu amigaati-
gaagut. Nunaqarilnni illoqar-
finnilu toqujaartartut amerla-
qaat - pingaartumik meeqqat
akornanni. Imigassamik ajor-
nartorsiuteqartoqaqaaq, im-
minomerpassuamut pisuussu-
taasoq.
Tamakku qaavatigut
naammagittaqaagul. Eqqissil-
luta akaareqatigiillutalu inoo-
rusuppugut. Pissaaneqartut
akerlilersomissaat soqutigisa-
rinngilarput. Naammagittar-
nerpulli atomerlunneqarpoq,
tamatumalu nassataraa inuu-
suttut ilinniarluarsimasullu
aallagarnerat. Taamaalillutik
oqaluttuarisaanikkut naggue-
qatigiinnikkullu sorlatik qi-
magarpaat.
Chukotkami inuit
nungussapput
- Aappariilersartut akuleriit a-
merlaqaat. Siorna eskimuut
1200-t akornanni meeqqat
16-iinnaat inunngorput. Iner-
simasunngomnik kinguaariit
amerlavallaanngitsut inger-
lateqqissinnaanngilaat, taa-
maattumik Chukotkami eski-
muut qularnanngitsumik
maanna iliuuseqartoqanngip-
pat nungussapput, Tatiana
Archigina oqaluttuarpoq,
aammali suliniutit isumallu-
arnalaartutut ittut oqaluttua-
rai.
1992-imi Chukotkamiut
Moskva toqqaannartumik at-
tavigilersinnaalerpaat, nunap
immikkoortuani aqutsisoq aq-
qutigalugu isumaqatigiinni-
artarunnaarlutik. Naalakker-
suisut eskimuut arfattassip-
paat, qularnanngitsumik inis-
siat ajorluinnartut pitsanngor-
samissaannut aningaasalersu-
eqataasinnaasut. Ammalu
Moskva-mit aalajangerneqar-
poq Ruslandimi inuiit pillugit
suliniutinik pilersaarusiorto-
qassasoq, aningaasalli nerior-
suutaasut malinnaatinneqar-
nissaat apeqqutaassaaq. Sior-
natigut ikiuiniarnermi ani-
ngaasat neriorsuutaasut 25
procentiinnaat lunniunneqar-
put. Taamaattumik suliniutit
atorsinnaanerat qularutigine-
qarpoq, naak aningaasat eski-
muunut toqqaannartumik
maanna tunniunneqartalersut,
siornatigutut nunap immik-
koortuani pisortaanut tunniut-
tarunnaarlugit.
Piginnaatitaanngillat
Tamakku qaavatigut Chukot-
kami eskimuut inatsisitigut
tunngavissaqanngillat nam-
minneq nunagisaminni sulini-
utinik aallartinneqartunul pi-
ginnaatitaasinnaaffissaannut
sunniuteqarfigisinnaanissaan-
nullu. Ukiut ingerlanerini
eskimuut pinngortitamik mi-
ngutsitsineq eqqarsaatigalugu
atugarliortinneqareeqaat.
- Pinngortitatta illersomis-
saa ilutsigut pingaarteqaarput,
Tatiana Archigina oqarpoq.
- llaatigulli nunagisatsinni
nukissiuuteqarpugut atom-
imik ingerlatilik, akuttunngi-
tsunik nillusaatinik radioakti-
viusunik kuunnut maqitsisar-
toq. Mingutsitsineq pisortat
ukiorpassuarni isertuuppaat.
Aatsaat ilisimatuut nunat al-
lamiut nunagisarput tikeraar-
massuk saqqummiunneqar-
poq irneq imertagarput nunap
iluaneersoq radioaktivimik
mingutsinneqartoq. Ajornar-
torsiulli iliuuseqarfiuminaap-
poq. Naalagaaffiummi piaar-
nerpaamik iluanaamissaq pi-
ngaartinneruaa.
- Imartarputtaaq sakkutoo-
qarfinnit mingutsinneqartuar-
poq. Ima ingasatsigaaq aali-
sartut puisinik pisaqartarlutik
meqqoqanngitsunik, uulia-
millu mingutsitsinerup aalisa-
garpassuit timmiarpassuillu
toqorarpai.’Allaat juli-mi uu-
liamik maqitsitserujussuarto-
qarpoq. Aatsaalli oktobarimi
pisortat innuttaasut ilisimatip-
paat.
- Nunat kuultisiorfigineqar-
simasut aserorluinnarsimasut
qimanneqarsimapput. Maan-
na eqqartomeqalerpoq uulia-
siorluni qillerisoqartussan-
ngortoq. Taamaaliortoqassap-
pat eskimuut tusamiartaria-
qarput. Pinngortitaq illersor-
tariaqarparput. Alaska-mi ta-
kuakka uuliasiorfiit eqqan-
nguini tuttuuteqartoqartoq.
Pinngortitaq illersomeqarsin-
naasumik atorluarneqarsin-
naavoq. Chukotkamissaaq
taamaaliussaagut.
Naalagaaffittut
ineriartussaagut
- Iluameerunneqassagutta pi-
ngaartillugu aallamiutigisari-
aqarparput naalagaaffittut nti-
sigissuseqarfiulluta ineriar-
tortinneqamissarput. Maanna
tamanna ajornakusoorpoq.
Assersuutigalugu inuit sine-
rissameersut nalliuttorsiornis-
sanut ataatsimeersuarnissa-
nullu katersuutsinnissaannut
akissaqanngilagut. Radioqan-
ngilagulluunniimmi tamanit
tusameqarsinnaasumik.
- Ikiuinissamut pilersaa-
rammi aningaasat neriorsuu-
tigineqartut tunniunneqassap-
pata meeqqatsinnut atussa-
vagut, nunaateqamermik ine-
riartortitsinermut imaanilu
aalisamermut kiisalu pitsaa-
nerusumik peqqinnissaqar-
nermut atorneqassallutik.
Maannangaarli aningaasaler-
suineq pissusissamisut inger-
lanngilaq, Tatiana Archigina
oqarpoq, namminersorneru-
lemissamulli periarfissat neri-
uutigai.
- Nunarfiit illoqarfiillu
namminersomerusutut taane-
qarsinnaareerput, naggueqati-
giittulli imminut aqutsisoqar-
fimmik amigaateqarpugut.
Tamanna anguniarsaraarput,
paasinarporlu iluatsissinnaa-
soq. Tamannali annertuumik
akisussaaffeqarfiusussaavoq.
Qangaanerusoq Utoqqat Isu-
masioqatigiivinik peqarpu-
gut. Maannali nutaamik nant-
minersornerulluta oqartus-
saaneq anguniarsarissavarput,
Tatiana Archigina oqarpoq.
Meeqqat ikittuinnaat inunngortarput, naggueqatigiiliu nungussinnaapput, Tatiana Archigina
oqaluttuarpoq.
Der produceres meget få børn, og stammen vil næppe overleve, fortæller Tatiana Archigina.
ASS./ FOTO: OLE LYKKE