Atuagagdliutit - 09.12.1997, Page 10

10
Nr. 95 • 1997
GRØNLANDSPOSTEN
Atuagaq: Inuutersuaq Ulloriaq
Atuakkamik naliliisoq Otto Sandgreen
Atuagaq taanna pisiaralugu
qupperarukku takussavat
anginersaa Hans L. Larsenip
atuakkiarinngikkaa, inuilli ar-
laqartut aammalu pingaame-
rusumik inuk pineqartoq
nammineq atuakkoqataasi-
masut. Taamaakkaluartoq
atuakkiortuanik taaneqartoq
pissusissamisoortumik pivoq,
soqutiginninnermigut eqia-
suissutsimigullu atuagaq
taanna qiimmaammemartoq
naammassisinnaasimamma-
gu. Angutip atuakkiarineqar-
tup Inuutersuup atuakkiassaq
taanna aallamerpaa, Hans L.
Larsen siulequtsiussamini
Inuutersuaq pillugu ima al-
lammat: »1982-imi Knud
Rasmussenip Højskoliani
utoqqaat ataatsimeersuarne-
ranni peqataatilluni inigisat-
sinnut omippaanga. Pappia-
raatini nassarsimasani saq-
qummiuppai, qimerloorte-
reerlugillu imatut oqarfigaa-
nga: »Maanna uanga utoq-
qarsuanngorpunga, siunerta-
risimagaluarpara makku ka-
tersugaatiminikka atuagan-
ngorterusukkaluarlugit, illit
ilisarisimagakkit saaffigaak-
kit qaqugu inuujunnaaruma
saqqummersinniajaaritit...«
Tamannalu tassa Hans L.
Larsenip isumaga malillugu
torrallavillugu naammassi-
vaa. Ingerlatiinnarluguli oqar-
tariaqarpunga: Atuakkiaq na-
lileruminaappoq, inuttaasoq
inunnit arlaqartunit naatsun-
nguakkuutaartunik assigiin-
ngitsutigut qanorissusilerne-
qarmat. Kisianni tamanna so-
qutaanngilaq, una pingaartin-
narnerulluni: Atuakkiortua
Hansi inuttaasumut nerior-
suisimanini eqquutikkumallu-
gu angisuupilorujussuarmik
suliaqarsimavoq, inuit Inuu-
tersuarmut atassuteqartarsi-
masut saaffigisarsimavai
angut taanna pillugu misigi-
saminnik allaaserinnitsillugit,
tamannalu imminermini suli-
aavoq aamma mikinngitsoq.
Nuannaarutiginngitsuugas-
saanngilaq qujassutiginngit-
suugassaananilu avanersuar-
miut ilaannik imaqartumik
atuagaateqalemerput - Oo-
daaq kisimiikkunnaarpoq.
Immikkullu atuagaq »qano-
rissusilernagu« innersuussuti-
giinnassavara pisiareqqullu-
gu, ilumut soqutiginartuuvoq.
Kisianniaasiit amigaateqa-
laarpoq, atuakkiarisaasup atu-
akkiortuatalu tamarmik pi-
suussutigisaannik oqaatigine-
qarsinnaasumik - tassa Inuu-
tersuup soorlu Kangerluar-
summiinnerminni piniartutut
inuunermi misigisat ilaat oqa-
luttuarisimanngilaa, tassa
1938-p ukiaani nuliani aappa-
ralugu eqalupparujussuarnik
pisaqamertik - ilaatigut unga-
sikkaluarlutigik inuulluutigil-
luarsimasatsinnik. Taamatul-
lu isumaga malillugu Fanger-
rådep ataatsimiissutaani allas-
simasunik ilaqarnerusariaqa-
raluarpoq.
Ukioq 1938 Inuutersuaq
ilasseqqaarpara, tassa umi-
arsuarmik Siorapalummut
pilluta suliassanik akunnat-
tuutsiamitsinni piniartoq ajo-
qersuiartortitaq taamani sora-
arninngoreersimasoq Enok
Kristiansen oqaloqatigitsia-
rakku. Tuperminnut aggersar-
manga iseriartorlunga mat-
tammik inororsaarmannga as-
sut mamarsalersunga silatit-
sinni qatittuarpalaamik illar-
palaariartoq alakkaleriarpoq
piniartoq. Enukkut aalaniullu-
arpaat - utoqqatserlunili er-
ngerluni aniniara'mi palasis-
sartinngooq ilassitsiarusun-
nermik puttukkiartulaartoq...
angut mikisukullak sillajaaq,
nalunarani imaannaq uppiti-
tassaanngitsoq...sunaaffalu-
mi.
Tassami ilassiinnarlunga a-
nimmat - ilassinnikkiartorne-
ralu ulloq mannamut puiun-
ngisaannarpara qungujuum-
missutigisarlugulu - taava
Enok pilerpoq: »Inuutersuaq
inuit eqqaamallaqqissut eq-
qaamallaqqissortaraat. Tassa
sammisarilluartarpaa Ittus-
saarsuat - taamanilu arnaq
taanna aamma takuara - atu-
akkiaani Amandus Petrussen-
ip aaqqissugaani »Qillarsuak-
kunnik oqaluttuaq«-mi atuar-
sinnaavat - oqaluttuartillugu,
sumillu allattugaqanngilluin-
narluni tusakkani tamaasa eq-
qaamalluartarpai.«
Tamatuma kingoma ukiuni
arfinilinni avanersuarmiin-
ninni soorunami naapisimaar-
luartarpara Fangerrådimilu
ataatsimeeqatigisarlugu, kii-
naa anginerusumik qunguju-
laamermik ilisamaatilik pui-
ortussaajunnaarsimallugu,
Kangerluarsummilu illuanni
nulianillu angisuumik unner-
siutigisariaqartumik pineqar-
tarsimallunga qujassutissa-
qarfigilersimallugit, - taa-
maattumik atuagaq una
angummut tassunga nulianul-
lu qujassutitut isumaqarfigi-
tigu - tamanna atuakkiortuata
Hans L. Larsenip ajorissasi-
manngilaa.
Aaqqissuisoq Hans L.
Larsen
Atuakkiorfik 1997
Quppernerit: 139
Akia: kr. 148,00
Atuagaq Ejnar Mår Gudmundsson: Silarsuup inngilii
Allattoq, Otto Sandgreen
Atuakkiorfik 1997,
252-inik quppemilik,
akia 252,00 kroner.
Atuakkiortua islandimiuu-
voq, atuakkiaalu taanna qallu-
naatuunngortinneqarsimasoq
Peter Fr. Rosingimit kalaalli-
suunngortitaavoq.
Atuakkiortua arlalinnik
atuakkiaqarsimavoq, unalu
»Silarsuup inngilii« torralla-
gaasimaqinermat Nunat avan-
narliit Siunnersuisoqatigiivisa
atuakkiomermut nersomaasi-
uttagaannik nersornaaseme-
qarsimavoq.
Quppemerisa siulliit ilaan-
ni, atuakkap aallarteriamera-
ni, allassimavoq atuagaq
taanna atuakkiortup qatan-
ngutaanut 43-nik ukioqarluni
toqusimasumut eqqaaneqaa-
tissiissutaasoq, nalunarlunili
suna pillugu, erseqqissumik
oqaatigineqannginnami. Ta-
manna pillugu oqartariaqar-
poq: Atuagaq islandimiunut
tunngavoq, inunnik taakku-
ninnga, atuakkiortumik qa-
tanngutaanillu ilaqutaannillu
ilisarisimannittuinillu ima-
qartoq.
Ataguli! Atuakkiaq taanna
oqaluttualiaasumik oqaatigi-
neqarpoq, tassanilu inuttaasut
pingaamersaat skizofrenimik
taaneqartartumik nappaate-
qartoq. Uggomarpoq nappaa-
tip taassuma sunarpiaanera
tamatuminngalu nappaateqa-
lersumut qanoq sunniuteqar-
tamera ilisimasaqarluartumit
nassuiaatigineqarsimanngim-
mat. Oqaatigineqartarporli
nappaat taanna isummakkut
nappaataasoq, kinaassutsip
allanngomera, avinneqarnera
- immaqa isumaarunneq, tsu-
makillineq, sianilluanngin-
neq. Aamma allamik nassui-
ameqartarpoq, tassa inuusut-
tup utersigisaqannginneruju-
suanik (ungdomssløvsind).
Imaassinnaavoq atuakkiortup
qatanngutaa toqujaartoq taan-
na tamatuminnga nappaate-
qarsimasoq, taamalu nappaa-
tip taassuma qanorissusia atu-
akkiortuata »qanillugu« atu-
akkiarisimallugu.
Atuakkap sianilluanngin-
nermik (oqaaseq taanna na-
leqqulluinnanngitsoq nalun-
ngikkaluarpara) imaqamera
qaavata assiliartaatigut erser-
sinniameqarsimavoq - inuusi-
magunaraluartut titartomer-
passuamik paasissaalluanngi-
tsut.
Naluara nappaat qulaani
taaneqartoq Nunatsinni qanoq
atugaatiginersoq. Sianigin-
ngilluinnarpara. Atuakkap
taassuma kalaallisuunngortin-
neqarnissaanik pingaartitsil-
lutik sulissutiginnittut nalusi-
massanngilaat atuakkamik
taama ittumik atuagaateqar-
nissaq kalaalitsinnut qanoq
pingaaruteqartigissasoq - siu-
mut ilisimareemeqamiassam-
mat taassuminnga nappaate-
qalemeq inummut pineqartu-
mut avatangiisaanullu qanoq
sunniuteqartartoq. Aammami
imaassinnaavoq nersomeqar-
simanerinnaa pillugu nutser-
neqarsimasoq.
Nappaatip taassuma qano-
rittuussusianik nalusutsinnut
atuagaq peqqissaarullugu atu-
araanni ilinniarfissaavoq, -
sunaaffa taamaattumik nap-
paatilik assigiinngitsorpassu-
amik atugaqarsinnaasoq.
Atuagaq taamaannermigut
uannut assut nalileruminaap-
poq, taamaattumik quppeme-
rit ilaanni allassimasunik eq-
qarsaatersorfissaqqitsitannik
issuaatsiaannassaanga, soorlu
qupp. 47-mi: »Nukappiaran-
nguugallarama ilisimatuussu-
seq tassaaginnarpoq nammi-
neq iluarisannguamik isumas-
sarsiat: Unnuaq tassaavoq
malik nunakkut qaariartortoq,
ullut tassaallutik orpiit sorla-
qaratik immatigut sarfaatitit-
tut, immatigut kiserliorlutik
isummakkut ingerlaarlutik
taamerinnarmut aniasutut it-
tutigut«.
Qupp. 65: »Nalunaaqutaq
marlunngorpoq. Taamaakka-
luartoq paasisinnaanngilara
aqqusinermi quasartumi,
inuunermik taaneqartartumi,
sooq iluamik napaniarsin-
naannginnerlunga, sooq inuit
ilaat aqqusinertigut narlullu-
innartutigut ingerlannartar-
nersut, massa allat aqqusinee-
rannguani nerukitsuni tarra-
juttuinnarni ingerlaniarusaa-
palaaginnartartut...«
Qupp. 246: »Qaqqat kittili-
tik qaqortut peerpatigit tim-
missat tikerarlutik takkutis-
sapput. Nakorsap taaq tigus-
savaa tiitorfimmullu kuillugu,
taavalu allaffimmi ukiup taar-
neranut tammarluni.
Taqqama silataani piffissaq
sululerluni aarsaarpoq, tungu-
jortumit akimut ersitsumiit
sinerissamut taarmit poorne-
qartumut. Sivinganermi aput
sinimminit iterpoq. Timmis-
sat aallarpata taamerup tiitor-
fimmi amiakkui kuineqassap-
put...«
Kalaaq meeraqataalu
joiianni: pi „\ ror
Ml VKKiORI IK
4;
w
Meeqqat
nunaqar-
fimmiut
Jullikkunni atuffassissutigissallugu
piukkunnartoq
(PM) - Johanne Platou-p
meeqqanut atuakkiaa »Ka-
laaq meeraqataalu« nunatta
avannaarpiaani nunaqarfimmi
inuuneq pillugu oqaluttuartoq
assut meeqqanut jullimut
tunissutissaqqippoq.
Kujataamiuulluni nunatta
avanaarpiarsuani kaperlattar-
tumi inuuneq tusarfigalugu
assut alutomartoqarpoq. Ka-
laaq meeraqataalu nunaqar-
fmnguami inukitsumi perori-
artorput ulluinnarnilu inuu-
nermut akuliusimalluinnarlu-
tik. Naak meeqqatut allatut
pinnguamermik aallutaqarlu-
artaraluarlutik aamma isuma-
gisassaqartuartarput tamanna-
mi pisariaqarluinnarpoq inui-
aqatigiinnguani piniamermik
inuuniuteqartuni. Kikkut ta-
marmik pisinnaasartik najoq-
qutaralugu ikiuuttarput.
Meeqqat atuakkami naa-
peqqaarpavut atuareersimal-
lutik atuarfiup silataani nipi-
mik aalajangersimasumik tu-
saaniagaqartut. Tassami heli-
kopterimut ilaalluni Angu-
taaluk tikittussaavoq. Angu-
taaluk utoqqaavoq assullu
meeqqanik assannittuulluni.
Meeqqallu utoqqartartik aam-
ma asaqaat.
Angutaaluup tikinngilaar-
nerani piniartut marluk nan-
nussimallutik nunaqarfimmut
tikikkiartorlutik kalerrisaarip-
put. Atuartut paasitinneqarput
taama qimussit tikikkiarto-
raangamik qaammartartumik
ikitseqattaartartut nannussi-
manertik kalleriutigalugu. Pi-
niartup aappa tassaavoq Ka-
laap angutaa, taamalu qaam-
martartumik kalerriineq nilat-
tartillutik takugamikku qiim-
maallaqaat nunaqqatitillu ka-
lerrisaarlugit.
»Naneruarraaq - Naneruar-
raaq«.
Kallaaq perngarpoq
Taamaalluni Kalaaq puisimik
pemarpoq. Tamannalumi nu-
naqarfinnguarmiunut tamanut
nuannersumik tutsinneqar-
poq. Puisitaa amiakkuerullu-
gu sassaalliutigineqareermat
unnukkut katersortarfimmi
nuannattunnguaqarpoq. Ka-
laap angajoqqaavi pingaartor-
siomermik tunniussinnaasatik
tamaasa erligiunnaarlugit pil-
liutigaat. Makku ilaat nannup
amimernganik qarliliassanik
paggattut, ilaat mattassuamik
qaleralinnillu, naggtaatigullu
qitik. Oqaluttuaq atuarlugu
nunaqqatigiit nuannaarnerat
nallittorsiomerallu takorloo-
ruminarluinnarpoq.
Taamatuttaaq ukiup inger-
lanerani piniagassat malitta-
ralugit nunaqqatigiit inuune-
rat oqaluttuarineqarpoq, alu-
tomartunullu ilaalluni avaner-
suarmi appaliarsunniartame-
rup eqqartomeqamera.
Ila qanormi qilanaamarti-
gaa, taama eqqarsarnarpoq
meeqqat malittarisatta ilaata
Bertiliip umiarsuup tikinnis-
saanut qilanaamera atuarlugu.
Nunaqarfik ukiumut ataasia-
annarluni umiarsuaqartarpoq
Bertiliilu cykelinik allatitsisi-
mavoq umiarsuullu tikinnis-
saa pissangagingaaramiuk al-
lamik isumaaruppoq. Berti-
liilli umiarsuup tikinnissaanut
kisiartaalluni qilanaartuun-
ngilaq, tassami taama akuttu-
tigisumik tikinneqartaramik
niuertarfimmi nioqqutissanik
nunguutsingajavissimapput,
nunaqarfimmiullu tamarmik
umiarsuup tikinnissaanut qi-
lanaarput.
Atuagaq Einar Heilmanni-
mit assiliartalersugaavoq.
Kalaaq meeraqataalu 52-
inik quppernilik kr.l 12,-
Atuakkiorfik 1997.