Atuagagdliutit - 06.01.1998, Blaðsíða 11

Nr. 01 • 1998
11
7^t£acig'ags(/é/'a
GRØNLANDSPOSTEN
Uaquttakka ilassilluarsimagassigit
assorujussuaq qujassutigaara
Dronning Margrethep ukiortaami oqalugiaataa aamma Kalaallit Nunaannut
qamannga pisumik inuulluaqqussutaavoq
Pisamertut ukioq manna AG-p
normuani siullemii dronningip
ukiortaami oqalugiaataa ta-
makkerlugu ilanngupparput.
Ukiup piffissallu ingerlane-
ri arlalitsigut isigineqarsin-
naapput: Soorlu uuttuut siaa-
riartortoq: Ulloq ullormut al-
lamut ilannguttuartarpoq, pi-
simasumit nutaanngitsumit
nutaamut. Imaluunniit isigi-
neqarsinnaasarluni imminut
ilaartuartutut:Aasaq ukiun-
ngoraraaq, decemberi januari-
mit taarserneqartarpoq, ukioq
manna soorlu siorna taamatut
pisoqarsimasoq, ukiut tusin-
tillit ingerlaneranni. Kisianni
qanorluunniit isiginninniara-
luarutta pisimasut ingerlane-
rat uatsinnut inunnut pisaria-
qarpoq ajunngitsumik isuma-
qarfigineqamissaa. Uuttuutip
ilaani nalunaaqqutsiisariaqar-
pugut. Kisiannili tamatigut
aalajangersimasuunngitsumi;
piffissamiit piffissamut allan-
ngorartuartarpoq, kultureqar-
fimmiit kultureqarfimmut al-
lamut. Killiffik maannakkut
nallerparput; unnuaq manna,
ukiup nutaap aallamerfissaa.
Tassa killiffik, nutaamut aal-
larniutaasussaq.
Taamaattumik ukiutoqqap
unnukkua periarfissaalluar-
poq kingumut qiviamissamut,
ukioq qaangiuttoq kisiat eq-
qarsaatiginagu, aammali uki-
ut siulii eqqarsaatigalugit.
Soorlumi ilaqutariit assiiu-
taannik isiginnaarneq. Assini
saqqummertuarput ilaquta-
riikkuutaat, ikinngutit ilisari-
simasallu, ulluinnami nalliut-
torsiorfmnilu, sulifftmmi feri-
arfimmilu. Pisimasut assigiin-
ngitsut takusarpavut, angisuut
mikisullu. Ilaat inummut
namminermut tunngassute-
qarluinnarput, ataasiakkaanili
annertunernut tunngassutillit
saqqummertarlutik: Nalaat-
somikkut tunuliaqutaasoq ua-
tsinnut tikkuussisinnaavoq,
assip qanoq ilineratigut assi-
lineqarsimanera paasineqar-
sinnaalluni, piffissap ingerla-
simanerani pissutsinik erser-
sitsisuulluni. Ilaanni tassan-
ngaannaq saqqummertarput
aviisimi assilineqarsimasut;
taakku ilaqutariit assiutaasa
akomanni sussagamik? Tako-
riarsiuk, assip teqeqqorpiaa-
niippoq aataa, illooraq; ilu-
mut aamma uagut ilaavugut
oqaluttuarisaanermi pisima-
sunut.
Oqaluttuassaq uatsinnut
tunngassuteqartoq pisunut
annernut ilaavoq. Tamanna
ersertarpoq piffissaq ingerla-
reersoq ataatsimut eqqarsaati-
gitillugu. Taava takusinnaa-
lersarparput uagut kisitta al-
lanngoriartorsimanngitsugut;
inuiaqatigiilli aamma allan-
ngoriartort arput.
Siuteqqup qaleruaa
Kinguaariit kingulliit ingerla-
neranni Danmark pisoqarfiu-
sorujussuusimavoq. Killi-
ngusaaq annerulersimavoq,
pissutsit erseqqinnerulersi-
mallutik. Siuteqqup qaleruaa-
ni inissisimanitsinnit aniniar-
sarilerpugut. Ukiut untritillit
matuma siorna immitsinnuin-
naq eqqarsaatigaluta pissusi-
lersortarsimalluta avatitsinni
pisut isiginnaaginnartarsima-
vavut.
Pisoqarfiusuni pingaarutil-
inni Danmark akulikilligalut-
tuinnartumik peqataasalersi-
mavoq, isiginnaaginnarani,
tamakkiisumilli peqataalluni,
nammineq isummertarluni
namminerlu suliniuteqarluni.
Nunarsuaq avatangiiserput
ersigisutut isumaqarfigiun-
naarparput. Uanga nammineq
isiginnittamera naapertorlugu
ukiuni kingullerni tamanna
Danmark-imi allannguutit an-
nersaraat. Naalagaaffittut inu-
iaqatigiittullu nutaamik im-
mitsinnut isigilersimavugut,
imminut ilaarutigisutut pis-
suseqarunnaarluta. Paasilersi-
mavarput naalagaaffittut mi-
kisutut pissuseqarunnaarluta,
qanorlu isumaqamerput er-
seqqissumik oqaatigigaangat-
sigu tusaaniarneqartalersi-
malluta. Paasinerulersimavar-
put suliniuteqamivut kingu-
neqamerusalersut. Paasineqa-
lerpoq Danmark peqataasoq -
tamannalu pingaartinneqar-
poq.
»Amaroq aggerpoq«
Tamatta piumaffigineqarpu-
gut. Uagut inuiattut siunissar-
put inuunitsinnilu atugarisa-
vut qanoq ilusilersomeqassa-
nersut peqataaffigissagutsigit
sunniuteqarfigissagutsigillu,
taava soqutigisariaqarparput
nunariiuup sinnerani qanoq
pisoqarnersoq. Ullutinni a-
peqqutit pingaaruteqartut a-
merlasoorpassuit paasiumi-
naatsutut pissuseqarsinnaa-
sarput: nunarsuarmi pisuussu-
tit agguataameqamerat, ava-
tangiisit mingutsinneqanngin-
nissaat atorneqarpallaarne-
rannullu illersomeqarnissaat,
C02-mik mingutsitsineq
ozon-illu putoqarnera. Pissut-
sit ilungersunarnerulerput ili-
simasaqarluartulluunniit ajor-
nartorsiutit iluamik paasisin-
naanngimmatigik, imaluun-
niit isumaqatigiillutik isum-
merfigisinnaanngimmatigik.
Taamaattumik nunarsuup a-
serulernissaanik siulittuute-
qartut oqameri tamaasa uu-
masutut ataatsimoortutut
ungalusap illuaniit illuanut
qimaasariaqanngilagut, ima
suaartoqartillugu: »Amaroq
aggerpoq«, tassami kinguaa-
riinnut aggersunut akisussaaf-
fimmik qimatsiniarneruvoq
pissutsit soqutiginngitsuu-
saameqartarnerat. Ullutsinni
unamminartut angisuut soqu-
tiginngitsuusaarsinnaanngila-
vut. Ineriartornermut peqataa-
sariaqarpugut oqallinnermul-
lu peqataalluta. Tassami ua-
gut nammitsinnik isummer-
tarnerput aalajangiisuusus-
saammat Danmark-ip qanoq
iliuuseqamissaanut.
Qallunaat
ersissuteqanngitsut
Danmark arlalippassuariarlu-
ni tunuarsimaartutut pissuse-
qartaraluartoq appaatigut inu-
it ataasiakkaat piumassuse-
qartarsimapput qanoq iliuuse-
qamissaminnut. Qallunaat er-
sissuteqanngitsunik ilaqartu-
arsimapput. Taakku qutsavi-
gissavavut, ukiortaamilu i-
nuulluaqqussutiga taakku-
nunnga ingerlatinniarpara.
Ilanngullugit pivakka eqqissi-
nissamik isumannaatsuunis-
samillu sullissisut, OSCE-
mut, NATO-mut imaluunniit
FN-imut kiffartuussisut; ilan-
ngullugillu pivakka nunani
assigiinngitsuni ikiuiniartut,
atukkanik oqilisaasut ikiuut-
tullu, qiimmassaasut taperser-
suisullu. Taakku ilaqutaallu
kissaappakka ukiortaamut
iserluarumaartut.
Ilanngullugit ukiortaami
pilluaqqujumavakka qallu-
naat nunanut allanut nunas-
sissimasut, qallunaallu Dan-
mark-ip killeqarfiata kujataa-
nut nunassissimasut, allallu
nunaminni innuttaalluaraluar-
lutik suli qallunaat oqaasiinik
erfalasuannillu pingaartitsi-
sut.
Ukiortaallu nalaani pisar-
nittut eqqarsaatikka avan-
namut Savalimmiunut Ka-
laallit Nunaannullu ingerlap-
put, pingaartumik ukiumi
qaangiuttumi tikeraarsima-
nikka eqqarsaatigalugit.
Kunngissaq Frederik ui-ga-
lu Henrik ilagalugit Tors-
havn-imut sivikitsumik tike-
raarpugut. Tikeraarnitsinni
imaqaqisumi tikilluaqqune-
qamerput puigussanngilarput.
Kunngissaq Savalimmiuniin-
nermini angisoorujussuarmik
misigisaqarpoq, taassumalu
nammineerluni misigaa sava-
limmiormiut inuiaat isumal-
luarneq inuunermillu nuanna-
risaqameq atoqqilersimagaat.
Savalimmiut inuiallu sava-
limmiormiut ukiortaami pil-
luarnartumik atugaqarnis-
saannik kissaappakka.
Kalaallit Nunaat
Aamma Kalaallit Nunaannut
tikeraarpugut, assullu qila-
naarisimavara siornagut ta-
kusareersimasama takoqqin-
nissaat, pingaartumik qilanaa-
risimallugit uanga Prinsellu
nunaqarfiit siornagut takusi-
- Kalaallit Nunaanni siornagut tikittarsimasama lakoqqin-
nissaat qilanaarisimavara, dronning Margrethe ukiortaami
oqalugiarnermini oqarpoq. Kunngikkormiut Kalaallit
Nunaanni 1997-imi angalanerat Ammassalimmi
aallartippoq, arfminngornermi 2. august Sermiliup
kangerlua orninneqarluni, kunngikkormiullu
siullermeerlutik tassunga tikeraarput 1970-imi.
- Jeg glædede mig til gensynet med de mange kendte steder i
Grønland, sagde dronning Margrethe i sin nytårstale.
Regentparrets store Grønlandsrejse 1997 startede i
Ammassalik, hvor lørdag den 2. august var et gensyn med
Sermilik-fjorden, som dronning Margrethe og prins Henrik
besøgte første gang i 1970.
manngisatta takunissaat. Taa-
maattumik ajuusaarnera a-
ngeqaaq peqqinnissaq pissuti-
galugu angalanera taamaa-
tiinnartariaqarsimagakku.
Uangalu peqataanngikkalu-
artunga Prinsep Prins Joa-
chim aamma Prinsesse Alex-
andra ilagalugit angalaneq
ingerlateqqissinnaasimavaat.
Kalaallit inuiaqatigiit tikillu-
aqqusinerat puigunngisaan-
nassavaat; uangalu Danmark-
imiillunga tulluusimaarlunga
qanoq pisoqarnera tamaat
malinnaaffigisinnaavara. Un-
nuk manna ilaquttakka ta-
maasa ilagalugit Kalaallit Nu-
naanni najugaqartut tamaasa
ukiortaamut iserluarnissaanik
kissaassinnaavakka, ilaquta-
riit ataasiakkaat Kalaallit Nu-
naatalu sineriaani najugaqar-
torpassuit ataatsimut tamaasa
ilanngullugit.
Pigaartuuneq
Uagut amerlanerit eqqissillu-
ta sinitsilluta imaluunniit uki-
ortaarsiortilluta ilaqarpugut
unnuaq manna pigaartuusari-
aqartunik. Eqqarsaatigaakka
politiit pisoqarnissaanullu
piareersimasut napparsim-
mavinnilu sulisut, taakkulu
tamaasa ukiortaarsiorluamis-
saannik kissaappakka.
Ukioq 1997 oqaluttuarine-
qassappat uannut Prinsemullu
pingaaruteqamerpaavoq naa-
lakkersuisuuneq pillugu nalli-
uttorsiorneq. Unnuk manna
periarfissaq atorlugu qutsati-
geqqinniarpakka uatsinnut
ajunngitsumik kissaassisima-
nerit, tunissuterpassuit ukiul-
lu ingerlanerani ajunngitsu-
mik pinnittarsimanerit. Taa-
matullu ajunngitsumik kis-
saassineq anaanama Dron-
ning Ingrid-ip napparsima-
nermi nalaani misigisimavaa,
qinnuigaangalu qamannga pi-
sumik qutsavigeqqullugit.
Ukiumi qaangiuttumi eq-
qaamasassaqarpugut nuan-
nersunik erloqinartunillu, ila-
qassappullu kingullermik taa-
neqartumik misigisaqarsima-
sut. Qanortoq ukiumi nutaami
eqqissinartumik misigisaqa-
rilik, nuannaarutissaqarlutik
ukiumilu nutaami ajunngitsu-
mik atugaqarlutik.
Guutip Danmark semigiliuk
- Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit avannarliit takunissaat assut qilanaarisimavara,
taamaattumik ajuusaarnera angisimaqaaq seeqqulunnera pissutigalugu Kalaallit Nunaanni
angalanera taamaatiinnartariaqalersimagakku, dronning Margrethe ukiortaami
oqalugiaammini oqarpoq. Prins Henrik-ip, prons Joachim-ip aamma prinsesse Alexandrap
angalaneq nangeqqippaat, ilaatigullu tikeraarlugu Kitaani nunaqarfiit avannarlersaat
Kullorsuaq, tassanilu ilaatigut pulaarlugit Kitora aamma Nikolaj Jensen.
- Jeg havde glædet mig meget til at besøge nogle af de nordligste bygder i Grønland, og min
skuffelse over at måtte afbryde turen til Grønland på grund af helbredet var stor, sagde
dronning Margrethe i sin nytårstale. Prins Henrik, prins Joachim og prinsesse Alexandra
forsatte rejsen og besøgte i Vestgrønlands nordligste bygd Kullorsuaq Kitora og Nikolaj
Jensen.
- Unnuk manna ilaquttakka ilagalugit Kalaallit Nunaanni najugaqartut tamaasa ukiortaami
pilluaqqusinnaavakka, dronning Margrethe ukiortaami oqalugiarnermini oqarpoq.
Sumi tamani, soorlu uani Tiniteqilaami kunngikkormiut 1997-imi Kalaallit Nunaanni
angalanerminni qamannga pisumik tikilluaqquneqartarput.
-1 aften har jeg hele min familie med mig, når jeg ønsker et godt nytår for alle i Grønland,
sagde dronning Margrethe i sin nytårstale. Overalt, som her i Tiniteqilaaq, blev dronningen
og hendes familie mødt med stor hjertevarme på den store Grønlandsrejse 1997.
ASS./ FOTO: VMR