Atuagagdliutit - 06.01.1998, Blaðsíða 12

12
Nr. 01 • 1998
GRØNLANDSPOSTEN
Nammineisomeruneq
niviarsiaavoq 18-inik
ukiulik siunissaqarluartoq
Isumalluarnerput annertunerulersinngikkaluarlugu uuliamik nassaartoqar-
nissaanut arpanneqarluta suujunnaarsitaassanngikkutta piareersassaagut
Asasakka nunaqqatikka
Ukiortaami uummammit
pisumik pilluaritsi. Ukiortaap
ulluisa siullianni periarfissak-
kut matumuuna nunatta asa-
satta ineriartortinneqarnera-
nut tamassi immikkut peqa-
taanissinnut qutsavigerusup-
passi. Tassami inuit iliuusaat
tamatumani apeqqutaapput.
Suliassimi naammassineqar-
sinnaanerannik upperinnin-
nikkut, neriuuteqarnikkut su-
liassinnullu tunniusimanissi-
gut siunissaq piviusunngor-
tipparsi. Ukiumi qaangiuttu-
mi taamaakkassi aamma uki-
umi nutaammi taamaakku-
maarnersi qularinngilara.
Ukiortaami kingumut qivi-
arumasarpugut isumaliutigin-
ninniartarlutalu. Toqukkut qi-
maguttortavut aamma eqqaa-
niartarpavut. Ikinngutit, ila-
quttat, suleqatit nunaqatillu:
Eqaamassavarput toqu akior-
sinnaannginnatsigu inuunerli
ingerlaqqippoq aliasunnitsin-
nilu tuppallersarneqarnitsin-
nilu ataatsimoortariaqartarpu-
gut. Uanga ikinngutinnaara,
Ilinniarfissuarmi rektori
Aqigssiaq Møller, aamma to-
qukkut qimaguppoq. Ila ma-
qaaseqaara. Toqukkut qima-
guttup kialuunniit qimatami
namminerminut qanittut taa-
matorpiaq uummammit pisu-
mik maqaasisaqartilertarpai.
Namminersomerulernitsin-
niit ukiut 18-il qaangiupput.
Uagut tamatuma naammassi-
neqamissaanik suliaqartugut
nunatta oqaluttuarisaanerani
ulloq pingaartoq taanna nuan-
naarluta qilanaarlutalu naller-
sersimavarput. Nuup Timer-
sortarfissuani oqalugiaatinni
oqaatsima ilaat ippassaq pisi-
masutut eqqaamalluartigisak-
ka ukuupput: »Pilluarit nuna-
ga, pilluaritsi inuiaqatikka.
Pilluaritsi siunissassinni«.
Tamatuma matuminnga as-
sersuutissarsisippaanga:
N iviarsiannguaq
Namminersomerunerput nivi-
arsiannguuvoq silarsuarmi
nutaaliaasumi tamatumalu
nassataanik tamanik nassata-
qartumi inunngortoq. Mee-
raammat asanartoq ataataaju-
masorpassuupput. Ukiuni
naalakkersuinikkut, kulturik-
kut, inuttut aningaasarsiomik-
kullu allanngoriartorfiit na-
laani nunatsinni angerlarsi-
maffinnut iserporlusooq. Ni-
viarsiaq taanna tassaavoq a-
ngajoqqaavisa sivisuumik qi-
lanaarisimassaat aammalu al-
lanngoriartornissaminik kis-
saateqarfigineqartaraluarluni
silarsuillusooq marluk - tassa
silarsuarmi pilerfimmini Inuit
silarsuaanni kiisalu silarsu-
armi inuiaqatigiit nutaaliaasut
ilinniartitaanikkut, eqqueq-
qissaamissatigut, il. il. nalim-
massarnissanut piumasaqaa-
taasa, tassa danskit silarsuaata
- akornanni oqimaaqatigiissu-
mik ajomakusoortumik inger-
lasoq.
Niviarsissap 18-iliinerani
pilluaqqunissaanut amerlaqi-
sunik pissutissaqarpoq, isu-
maqarpungalu kulturikkut,
aningaasarsiornikkut naalak-
kersuinikkullu allanngorar-
nerit inerikkiartornermini aq-
qusaagai eqqarsaatigalugit
ajunngitsunik periarfissaqa-
lersimasoq.
Uagut, niviarsissap »inun-
ngorneraaniit« malinnaasima-
sugut ukiuni qaangiuttuni
inuuvissioraangat tunissute-
qarfigisaannarparput, soorlu
suliffissuamik, pisiniarfmnik,
inissianik, inunnik isumagin-
niffmnik, innaallagissap sar-
faasa aqqutaanik, il. il. Suk-
kulluunniit ilisimajuarparput
niviarsiaatinnguarput, nam-
minersomerulemerput, tama-
tigut suliassarpassuaqarlunilu
naammassiniagassarpassua-
qartoq. Tamatumani ilinnia-
gaqarsimanissaq piumasaqaa-
taavoq - massakkut ilinniaga-
qalereerpoq inerikkiartornini-
lu pitsaasunik patajaatsunillu
tunngavissaqarluni ingerla-
teqqissinnaallugu.
Inuusuttut
ilinniarluarsimasut
Inuuvissiornerani tunissutit
pitsaanerpaat ilaagaat nunat-
sinni ilinniamertuunngomiat
atuarfeqalemerat. Ilinniamer-
tuunngorniat atuarfeqalerneri
namminersomerulernermi ili-
uutsit pitsaanerpaat ilagaat.
Inuusuttortatta inerikkiartor-
nerminni pitsaanerpaanik pe-
riarfissinneqamissaat aamma-
lu peqqillutik omiginartumik
siunissaqarnissaat kisaatige-
qaara. Ilinniarluarsimasunik
sunilluunniit, sumiluunniit
qaqugukkulluunniillu inuus-
sutissarsiuteqalemissaminnut
piareersarsimasunik inuusut-
tortaqamitsigut inuiaqatigiin-
ni neriuutissaqalerpugut. Ilin-
niagaqarsinnaaneq neriuutaa-
ginnarunnaarluni inuusuttor-
tatsinnut tamanut piviusumik
periarfissaalerpoq. Tamaattu-
mik asasakka inuusuttortavut
oqarfigerusuppakka ima: Pit-
Naalakkersuisunut siulittaasoq Jonathan Motzfeldt
kissartumik isumalluartumillu ukiortaami oqalugiarpoq.
Tamatumunnga peqatigitillugu innuttaasut qinnuigai
siunissami uuliamik nassaartoqassappat inuulluataarnissaq
isumalluarfigivallaaqqunagu.
Landsstyreformand Jonathan Motzfeldt holdt en varm og
optimistisk nytårstale. Men han beder samtidig borgerne om
ikke at skrue fotyenminger til fremtidens olieeventyr for højt op.
saasumik ilinniagaqamissas-
sinnut periarfissasi ammaan-
narput!
Ullumi ukiortaap ulluisa
siullianni Namminersomerul-
lutik Oqartussani sullivinnilu
allani ullut tamaasa suliuartut
uagullu ulapaarpallaamerput
pissutaalluni uannit allanil-
luunniit suliatik pillugit ner-
sualaarneqartanngitsut suliaat
pillugit qutsavigerusuppakka.
Qasseerpassuartigut angerlar-
simaffinni, suliffissuarni,
napparsimmavinni, atuarfin-
ni, utoqqaat illuini, innarluu-
tillit akornanni aammalu pe-
qatigiiffinni namminneq piu-
massutsimit suliat pingaartin-
ngippallaartarpavut. Innuttaa-
summi sulinerat pinngitsoor-
neqarsinnaanngilaq, taman-
nalu naalakkersuisut sinnerlu-
git massakkut qujassutigeru-
suppara.
Suliffissat amerlanerusut
Ukiortaami suliffissanik a-
merlanerusunik pilersitsisari-
aqarpugul. Aalisarnermik i-
nuussutissarsiuteqamitta ine-
riartortinneqameranut immik-
kut suliniuteqailariaqarpugut
- nunatta tunisassiarisartagas-
sai tunisassiassanik nutaannik
pilersitsiortomertigut pilersit-
tariaqarpavut - tamakku puisit
neqaannit, assassukkanit, su-
liffissuamit, aatsitassanit uu-
liamilluunniit tunisassiaaneri
apeqqutaatinnagit.
Puisit neqaannik tunisassi-
orniameq ilorraap tungaanut
ingerlavoq. Nanortalimmi
misiliilluni puisit neqaannit
tunisassiat Kinami - tunitsi-
verujussuanngorsinnaasumi -
tigulluarneqarsimapput. Ta-
- 1998-imi sulijfinnik nutaanik pilersitsissaagut, Jonathan Motzfeldt oqarpoq. Sanaartorneq - Vi skal skabe nye arbejdspladser i 1998, siger Jonathan Motzfeldt. Byggeri kan ikke klare
kisimi naammanngilaq. det alene.
ASS./FOTO:LOUISE-INGER KORDON ASS./ FOTO: VMR