Atuagagdliutit - 15.01.1998, Blaðsíða 11

Nr. 4-1998
11
7rfCc(.a&a&(/é/’a É/É
------ir—ir—-------
GRØNLANDSPOSTEN

Sinersortaatit »Saqqit Ittuk«, »Sarfaq Ittuk« aamma »Sarpik Ittuk« 1997-imi 11997 rejse 58.265 passagerer med de tre kystpassagerskibe »Saqqit Ittuk«,
58.265-inik ilaasoqarput, nunaqaifiliartaatillu minnerit 30.000-it missaanni »Sarfaq Ittuk« og »Sarpik Ittuk«, og omkring 30.000 passagerer med de
ilaasoqarlutik. mindre bygde- og regionsfartøjerne.
Ilaasut umiarsuamiat amerliartorput
1997-imi ilaasut 90.000-ingajaat umiarsuarput
NUUK(KK) - Toquneragaq
inuunertunerusarpoq
Taama ussatitoqaqaqarpoq,
Nunatsinnilu umiarsuarnut
ilaasartaatinut atuuppoq.
Sineriak sinerlugu taama
angalariaaseq inatsisartunit
arlaleriarluni taamaatinniar-
neqartarpoq ataasiaannarmik
angallasseriaatsimik taarser-
niameqarluni, umiarsuamata
timmisartuinnartalissanerar-
luta.
Oqaassutilli eqquuttuaan-
nanngillat.
Inuit umiarsuarneq nuan-
naraat, soqutiginninnerlu an-
nertusiartorpoq Nuummi su-
ngiussiinnarsimasut ungasilli-
artuaaginnamerani.
- 1997-imi ilaasartaatit ilaa-
sui amerleqqipput, ilaasoqar-
nermut pisortaq Søren Ander-
sen oqarpoq.
1996-imut naleqqiullugu
4,7 procent amerleriaataavoq,
1997-imi ilaasartaatinut pi-
ngasunut, »Saqqit Ittuk«,
»Sarfaq Ittuk« aamma »Sar-
pik Ittuk«, ilaasut 58.265-iul-
lutik, nunaqarfinnullu angal-
latinut 30.000-it missaat ilaal-
lutik.
Umiarsuaatileqatigiit 1994-
imilli ilaasui amerliartuinnar-
put. Amerliartuinnarnerat
aamma maluginiagassaavoq
Grønlandsflyp sioma »Har-
pun-priser« akikitsut atuuti-
lertikkaluarai.
Ilaasartaatit pingasut KNI-p
pisiarai nunap immikkoor-tui-
ni Kujataani, Qeqqani Avan-
naanilu immikkut angallas-
sisussatut. 1994-imili KNI-p
taama angalariaaseq eqartoq
taamaatippaa, taarsiullugu si-
nersortilerlugit. Umiarsuaati-
leqatigiit taamaaliornikkut
Nunatsinni pisariaqartinne-
qarluartoq eqqorluarpaa, nu-
natta isuanit isuanut angala-
nissamut.
1997-imi KNI Rederiet
A/S aamma ilaasoqarluarpoq.
Sinersortaatit kujataanit
avannamut killormulluunniit
aallaraangata ilaasorineqar-
sinnaasut 35 procenti angul-
lugu ilaasarput, ataasiarlunili
marloriarluniluunniit aqqu-
saagaqamerminni ilaasut a-
merlingaatsiartarput, 1997-
imilu illoqarfiit ilaasa akor-
nanni ilaasorisinnaasat 88
procentii angusarlugit.
Allannguuteru j ussuit
Nunatsinni ilaasartaatinut i-
laarusuttut amerliartuinnartil-
lugit aamma allannguuteru-
jussuarnik nalaataqartoqar-
poq.
Inatsisartut 1997-imi uki-
akkut ataatsimiinneranni su-
liffeqarfissuup KNI-p allan-
ngortisarneranut atatillugu
nunaqarfiit siunissami angal-
lavigineqartarnissaat allan-
ngortinniarlugu aalajanger-
neqarpoq.
Inatsisartut aalajangiinerisa
ilaatigut nassataraa KNI Pi-
lersuisoq A/S umiarsuamik
bilitsilerivinnillu ingerlata-
qarunnaamissaa.
Nunaqarfiit siunissami a-
ngallaviginissaat ima aaqqis-
suunneqassaaq, nassiussuineq
ilaasoqamerlu immikkoortin-
neqassallutik.
Inatsisartut aalajangerne-
ranni suliat siullersaraat i-
ngerlatseqatigiiffiup KNI Re-
deriet A/S-ip pilersinneqame-
ra, sioma 1. juli angallassineq
tamaat KNI Pilersuisoq A/S-
imit ingerlatilerlugu.
Suliassat aappaat 1. januar
aallartippoq.
KNI Rederiet A/S-ip nuna-
qarfinnut nassiussanik assar-
tuinera ingerlatseqatigiiffim-
mit nutaamit Royal Arctic
Bygdeservice A/S-imit inger-
lanneqalerpoq, umiarsuaatile-
qatigiit Royal Arctic Line
A/S-imit piginneqataaffigine-
qartoq.
KNI Rederiet A/S 1. januar
suliffeqarfissuarmit KNI-mit
avissaarpoq, maannalu Nam-
minersorsornerullutik Oqar-
tussanit toqqaannartumik pi-
gineqalerluni.
KNI Rederiet A/S, maanna
ilaasartaataannarnik ingerla-
taqalersoq umiarsuamik talli-
manik pigisaqarpoq: Siner-
sortaatit »Saqqit Ittuk«, »Sar-
faq Ittuk« aamma »Sarpik
Ittuk« kiisalu nunap immik-
koortuini angallatit »Aleqa
Ittuk« aamma »Aviaq Ittuk«.
Umiarsuaatileqatigiiffiup
siorna »Tugdlik« tunivaa,
»Tåtéråq« suli tuniniame-qar-
toq.
Suliassat nutaat
KNI-Rederi A/S ukioq manna
Namminersomerullutik Oqar-
tussat kiffartuussinissamik
isumaqatigiissuteqarfigalugu
suliassani ingerlatissavai, u-
miarsuaatileqatigiiffiulu
1998-imut angallassinermut
pilersaarutimini 1997-imut
naleqqiullugu annertunerusu-
mik ingerlatsissaaq.
Kiffartuussinermut isuma-
qatigiissutip ilusilemerata i-
laatigut tunngavigaa 1997-ip
affaani kingullermi Kujataani
angallassinermi misilittagai,
nassiussat ilaasullu immik-
koortillugit isumagineqarsi-
mallutik.
Kiffartuussinermi isumaqa-
tigiissummi aalajangemeqar-
put kiffartuussinerup anner-
tussusia kiisalu atuisut akiliu-
taat, KNI Rederi A/S ani-
ngaasartuutit atuisut akiliu-
taannit matussuserneqarsin-
naanngitsut landskarsimit pis-
sarsiarisarpai.
KNI Rederi A/S-ip aamma
Namminersornerusut kiffar-
tuussinermut isumaqatigiissu-
taat 1998-imuinnaq atuup-
poq, KNI Rederi A/S-ilu
1999-imi suliassaqanngeria-
taarsinnaavoq, umiarsuaatile-
qatigiiffik alla akikinnermik
periarfissiisinnaappat.
Piffissaq sivikitsoq sulia-
mut atomeqassaaq, KNI Re-
deri A/S-ili isumalluarpoq si-
unissamullu pilersaarusiorlu-
ni.
- Umiarsuit ilaasartaataan-
nartut atomissaattut aaqqis-
suunnerisa nassataraat KNI
Rederi A/S umiarsuaatimi al-
lanut atomissaannut nassaar-
niartariaqarluni, ataasiaannar-
mik angallassisamissaq, tim-
misartornerinnarmut nuullu-
gu, piviusunngortinneqassap-
pat, ilaasoqamermut pisortaq
Søren Andersen oqarpoq.
Aasamut umiarsuariarluni
imarpik qulaallugu Køben-
havnimut timmisartortamis-
samik periarfissiinemp taku-
tippaa siunissamut allanngor-
titseriarnissamut piareersi-
maneq.
Atorluaaneruneq
Sinersortaatit pingasut atorlu-
ameranissaat aamma periar-
fissaavoq.
KNI-Rederi A/S-ip ullu-
mikkut umiarsuit pingasut
qaammatini umiarsuarfiusin-
naasuni 24-innami atortarpai.
»Saqqit Ittuk« qaammatini
12-ini angalasartpoq, »Sarfaq
Ittuk« qaammatini qulingilua-
ni kiisalu »Sarpik Ittuk« ukiu-
mut qaammatini pingasuin-
nami ulapeqaluni angalasar-
luni. Taamaaliornikkut siner-
sortaat ataaseq ukioq ataaseq
atomeqartanngilaq.
Taamaattumik KNI Rederi
A/S-ip »Sarpik Ittuk« tunisin-
naavaa, umiarsuarli taamaat-
toq immikkut sanaasoq Nu-
natta avataani tuniuminaas-
sinnaavoq.
Taamaattumik »Sarpik It-
tuk« allanik suliassarsiortin-
neqarsinnaavoq, soorlu Kitaa-
ni nunap immikkoortuini a-
ngallannerit sakkortusameri-
nut, imaluunniit ukiuni tulli-
uttuni aatsitassanik ujarler-
nemi inigitinneqarsinnaallu-
ni.
Periarfissat ammapput.
Isumalluarneq
KNI Rederi A/S allanngorti-
terinemi aporfissaqaraluaqi-
soq umiarsuaatileqatigiinni
isumalluart oqarpoq.
Ilaasut 1997-imi amerliar-
tuinnarnerisa takutippaat si-
nersortaatit soqutigineqarlu-
artut, pingaartumik kommu-
nit imaatigut angallavigine-
qamemnissamik piumasaqar-
put - nunaqavissunut takoma-
rissanullu iluaqutaasinnaasu-
mik. Aningaasarsiorniarneq
kommunillu kissaataat ataat-
simut eqquutsinniassallugit
ajomakusoorsinnaavoq, kom-
munilli aamma KNI Rederi
A/S imminnut attaveqatigiil-
luarput.
1997-imi angallassineq
naammaginartumik angusa-
qarfiulluni naammassivoq,
1998-imi suliassaqarfiussa-
qaaq, aammali kiffartuussi-
nissamut Namminersomerul-
lutik Oqartussanut isumaqati-
giissusiorsimaneq isuman-
naarinertut isigineqassaaq.
- KNI Rederi A/S-ip 1998-
imi bilitsit akitsussavai, aki-
kinnerit 5 procentimik, inital-
lillu 3 procentimik, ilaasoqar-
nermut pisortaq Søren Ander-
sen ilimasaarivoq.
Agguaqatigiissillugu umi-
arsuameq 60 kronimik akit-
sussaaq. Taamatuttaaq siner-
sortaatinut nunallu immik-
koortuini ilaasartaatinut akit
assigiissapput.
Umiarsuaqartuassaaq
NUUK(KK) - Timmisartus-
saagut. umiarsuassaagul-
luunniit?
Angallanneq pillugu Kan-
gerlussuarmi isumasioqati-
giinnermi Inatsisartut A-
ngallannermut Ataatsimiiti-
taliaata siulittaasuata Finn
Karlsenip, Atassut apeqqut
avaqqunneqarsinnaanngit-
soq apeqqutigaa, ukiuni ki-
ngulliunerusuni apeqqutigi-
neqartaqisoq.
- 1980-ikkulli naalersut i-
laasunik angallassinermi a-
taasiaannarmik angallasseria-
aseqamissaq eqqartomeqar-
poq, atuutilemissaa periarfis-
saqarluni, Finn Karlsen oqar-
poq. Ilaasoqameq umiarsuar-
nermit timmisaitunut nuun-
neqartariaqassaaq. Siunissaq
ungasinnemsoq eqqarsaati-
galugu ilaasunik angallassi-
neq timmisartunik ingerlan-
neqarnerussaaq, umiarsuit
nassiussanik assartuillutik.
Angallannermulli ataatsi-
miititaliaq isumaqarpoq
timmisartukkut angallassi-
neq umiarsuamik ilaasartaa-
tinik tapertaqartinnissaa pi-
sariaqartoq, pingaartumik
nunaqarfinnut minnerusu-
nut, avinngarusimasunut
kiisalu savaateqarfinnut.
- Taamaattumik pingaa-
ruteqarpoq timmissartuus-
sineq umiarsuaassinerlu ata-
qatigiissaarnissaat, Finn
Karlsen erseqqissaavoq.
Finn Karlsenillu isumasi-
oqatigiinnut maluginngit-
sooqqunngilaa takomarissa-
nik angallassinerup ilaa umi-
arsuakkut ingerlanneqartar-
nissaata iluatinnaateqamera.
Angallannennut Ataatsi-
miititaliap aammattaaq apeq-
qut erseqqissumik »Aap« i-
maluunniit »Nagga«-mik a-
kinngilaat: - Timmisartussaa-
gut, umiarsuassaagulluunniit?
Fortsat skibe i søen
NUUK(KK) - Skal vi flyve,
eller skal vi sejle?
På Trafikseminaret i Ka-
ngerlussuaq i weekenden
kom formanden for Lands-
tingets Trafikudvalg, Finn
Karlsen, Atassut, ind på det-
te afgørende spørgsmål,
som i de senere år har været
stillet rets så mange gange.
- Siden slutningen af
1980’eme har der været fo-
kus på etableringen af et
eenstrenget persontransport-
system, hvor dette system
har været muligt at indføre,
sagde Finn Karlsen. Dette
system indebærer, at passa-
gertrafikken skal rokeres fra
skibe til fly og helikoptere.
På sigt skal passagertrafik-
ken sålede hovedsageligt
foreståes af flysystemet,
mens skibssystemet forestår
godstransporten.
Trafikudvalget finder
imidlertid, at der er behov
for, at den luftbårne passa-
gertransport fortsat supple-
res af passagertransport med
skib til de mindre bygder, til
yderdistrikteme og til fåre-
holderstedeme.
- Det er derfor vigtigt, at
der sker en koordinering
mellem operatørerne inden-
for lufttrafikken og skibstra-
fikken, understregede Finn
Karlsen.
Finn Karlsen undlod heller
ikke at henlede seminarets
opmærksomhed på det turis-
mepotentiale, der ligger i
passageru'ansport med skib.
Så heller ikke Trafikudval-
get svarer et klart »Ja« eller
»Nej« til spørgsmålet: - Skal
vi flyve, eler skal vi sejle? 10