Atuagagdliutit - 05.05.1998, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 5. MAJ 1998 • 9
- Sanaartortut angumerisinnaasaat killeqarpoq
Sanaartorneq inissialiornerlu pillugit kitsitsist taaguutillu
NUUK(KK) - Sanaartomer-
mut aningaasaliissutit.
Piffissat nikerameri.
Aningaasaleeqqissutit.
Missingersuutit amigaate-
qarfiusut.
Millionerpaaluit Sanaar-
tugassanik missingersuutit.
Ukiunut arlalinnut sanaar-
tugassat.
Ukiuunerani sanaartugas-
sat.
Aasaanerani sanaartugas-
sat.
Nunatsinni sanaartugassa-
ni inissialiomissanilu lands-
karsip kisitsisaaterpassui taa-
guuterpassuilu inatsisartut a-
taatsimiittarfianni imaagin-
narput.
Ippassaanikkunni Akulliit
Partiiata siulittaasua oqarpoq
pingaartillit tamakku piviu-
sumik oqassagutta, Inatsi-
sartuni ilaasortaasugut 31-t,
sanaartugassanut aningaa-
saliissutit tamakkiisumik
malinnaaffigisinnaanngila-
gut.
Taamaattumik Bjarne
Kreutzmann siunnersuute-
qarpoq suleqatigiissitalior-
toqassasoq, sanaartornermi
inissialiornermilu misissu-
eqqissaartussanik, landskar-
sip sanaartortullu piginnaa-
saat pitsaanerususmik paa-
sineqarsinnaassammata.
Bjarne Kreutzmann-ip su-
leqatigiissitat sulerissanersut
qularutiginngilaa:
- Sanaartorneq pitsaaner-
paamik pilersaarusiorfigine-
qartariaqarpoq, taamaalilluni
Nunatsinni akikinnerpaamik,
pitsaanerpaamik sulisoqarfi-
unerpaamillu sanaartorfiullu-
ni; aamma ukiuunerani.
Isumalluarnerit
Aningaasaqamermut naalak-
kersuisup Daniel Skifte-p
Bjarne Kreutzmann siomger-
paa.
Ilassutitut aningaasanut
inatsisissap siullermeerne-
qarnerani Daniel Skifte-p
inatsisartunut ilaasortat allat
30-t neriorsorpai 1998-mi
pisortaqarfini landskarsip sa-
naartornermi inissialiorner-
milu allannguutit ulapputigi-
leruttorai.
Suliassat nutarternissaat
neriorsuutigaa, taamaalillut
Inatsisartut aalajangersima-
sunik suliassat ilisimanias-
sammatigit, 1998-imi aallar-
tinneqartussat eqqarsaatiga-
lugit. Nalunaarsuummi ersis-
saaq suliassat sorliit kinguar-
tinneqarsimanersut.
Sanaartugassat maj-ip i-
ngerlanerani nalunaarsome-
qamerini naalakkersuisut tul-
leriaarinerit nakkutigilluas-
savaat, taamaalilluni nalaat-
somerinnaat aalajangiissana-
tik suut suliarineqassanersut,
suullu suliarineqassanngin-
nersut.
Aningaasaqamermut ataat-
simiititaliaq naalakkersuisut
misissukkamik saqqummiif-
figissavaat, taamaalilluni
ilassutitut aningaasanik ta-
piissutitut ukiaru suliarine-
qarsinnaanngorlugu.
Naammaleqaaq
Daniel Skifte-p Bjarne
Kreutzmanna isumaqatigaa
inissialiornermi sanaartor-
nermilu millionerpassuit atu-
garisaraanni mianersortaria-
qartoq.
- Apeqqutaaginnarporli sa-
naartortartut ukiumi ataatsi-
mi angumerisinnaasaat, Da-
niel Skifte oqarpoq.
- Ukiuni sisamani kingul-
lemi sanaartugassat 600 mil-
Uppemarsaatissanik
saqqummiussisoqarli
Landskarsip sanaartornermik suliassaasa
peqqissaartumik pilersaarusiornerisigut millionillit
pingasunik kisitsitallit sipaarutigineqarsinnaapput
NUUK (KK) - Daniel Skif-
tep oqamiamera tunngavis-
saqanngilluinnarpoq!
Taama oqarpoq Sulisitsi-
sut Peqatigiiffiat, tupigusuk-
kaluttuinnarluni paasisimal-
lugu aningaasaqamermut
naalakkersuisoq Daniel Skif-
te ukioq manna ilassutitut a-
ningaasaliissutissat siuller-
meerlugit Inatsisartuni oqal-
lisigineqarneranni oqarsi-
mammat, Kalaallit Nunaanni
sanaartornermik ingerlatsisut
ukiumut taamaallaat suliari-
sinnaagaat 600 millioner ko-
munit immaqalu 650 millio-
ner koruunit nalingi.
Sanaartorneqartartut nali-
ngisa taamatut killilemeqar-
neratigut Daniels Skiftep pi-
sortat sanaartortitsineranni
millionit untritillit arlalissuit
aningaasanut inatsimmut i-
lannguppai, sanaartornermi
kvadratmeterimut akigitinne-
qartut qaffaqqunagit aamma-
lu sulisunik avataanit tikisit-
sinissaq pinaveersaamiarlu-
gu-
- Sanaartomeqarsinnaasut
600 millioniniit 650 millio-
ner koruuninut annertussuse-
qamerat ilumoomerarsinnaa-
nagulu ilumuunnginnerarsin-
naanngilarput, tassami sa-
naartornermik ingerlatsisut
suliaqarsinnaanerat pillugu
paasissutissanik katersiso-
qarsimanngimmat, Sulisitsi-
sut Peqatigiiffianni direktøri
Ole Rud AG-mut oqarpoq.
- Naalakkersuisunut ilaa-
sortap piumaffigisimanngi-
saannarpaatigut Sulisitsisut
Peqatigiiffiannut ilaasortat
sanaartornermi qanoq anner-
tutigisumik suliaqarsinnaa-
nerat pillugu nalunaarusia-
mik. Nalunaarusiamik taa-
maattumik allat Daniel Skif-
te-mut suliaqarsimassappata,
tamanna uagut siulliulluta
paasisimassagaluarparput,
tassami Kalaallit Nunaanni
entreprenørit sanasullu naa-
lagaat amerlanerit Sulisitsi-
sut Peqatigiiffiannut ilaasor-
taammata.
- Taamaattumik eqqoriaa-
nerit arlaat arlaat eqqorluar-
sinnaavoq, kisiannili 600
millioniniit 650 millioner
koruunit tikillugit suliaqar-
sinnaaneq eqqoriaanerinnaa-
voq, oqaatigineqareersutum-
mi suliaqarsinnaaneq pillugu
nalunaarusiortoqarsiman-
ngimmat.
Pilersaarusiomerliomeq
AG: - Kisiannili sooq lands -
karsip sanaartornermut atu-
gassai taama allanngorar-
tinneqartigippat, soorlu uki-
oq manna ilassutitut ani-
ngaasaliissutissat siuller-
meerlugit oqallisigineqame-
ranni?
Ole Rud: - Isumaqarpunga
tamatumunnga pissutaasoq
namminersomerullutik oqar-
tussani pilersaarusiomerlior-
simaneq. Aningaasaqarner-
mut pisortaqarfiup aningaa-
sanut pilersaarusiortarfia pif-
fissaagallartillugu sanaartor-
nermut atugassanik sulias-
sinneqartarsimanngilaq. Pi-
ngaaruteqarpormi aasaanera-
ni suliassat aasaanerani suli-
arineqartamissaat, illut matu-
neqarsinnaaqqullugit ukiun-
nginnerani. Piffissaq iluamik
atomeqarsimanngippat ukiu-
unerani betonilerisariaqartar-
pugut, tamannalu akitsorsaa-
taallunilu pitsaassutsimut an-
nikillisaataasarpoq.
- Ukiumut aggersumut sa-
naartugassanut atugassan-
ngortitassat Inatsisartuni ani-
ngaasanut inatsimmi ukiak-
kut akuersissutigineqartar-
put, tamatumalu kingorna
aatsaat aningaasanut piler-
saarusiortarfik aammalu su-
liffeqarfiit siunnersuisarfiu-
sut ukiukkut upemaakkullu
sanaartornermi suliassanik
ingerlatseqqittarput.
- Suliariumannittussarsiu-
ussinerillu ingerlanneqaree-
raangata ukioq ima ingerlati-
gereertarpoq, allaat sanasut
naalagaat entreprenørillu su-
lianik ingerlatsinissaminnut
piffissakilliulersarlutik, sa-
naartornermi atortussat pini-
arneqartarnerat suliassallu
aallartinnginneranni sulisus-
sanik atorfinitsitsisameq eq-
qarsaatigalugit, Ole Rud o-
qarpoq.
Piffissarissaameruneq
- Namminersomerullutik o-
qartussani pilersaamsiomer-
mi piffissaq atomeqartartoq
inatsiartut ataatsimiittarfianni imaaginnarput
lioner kronit nalinginut sulia-
rineqartarput; 1997-imi 641
millioner kroner.
- Nunatsinni sanaartorsin-
naasut angumerisinnaasaat
naapertorlugu 600 millioner
kroner sinnerlugu sanaartor-
neq ajornarpoq. Sanaartugas-
sat amerlaninngortinniarlugit
lanskarsi aalajangissappat
nassatariinnassavaa sanaar-
tornerni inissialiornernilu
kvadratmeterimut akit kiisa-
lu sulisartut tikisitat amerli-
nerini.
- Taamaattumi Namminer-
somerullutik Oqartussat sa-
naartugassatut pilersaamtaat
naalakkersuisut misissoqqis-
saartinniarpaat, Daniel Skifte
oqarpoq.
Misissueqqissaarinermi maj-
imi ingerlatinneqartussami
siunertaavoq 1998-imut sa-
naartugassat 180 millioner
kroninik ilanngamissaat. Sa-
naartugassalli taamaatinne-
qassanngillat, kingusinneru-
sukkut suliarineqaannartus-
saallutik.
- Ukioq manna sanaartu-
gassani missingersuutit 180
millioner kroninik ilannga-
raluarlugit 670 millioner kro-
nit sinnerutissapput, Daniel
Skifte oqarpoq.
Sanaartorneq eqqarsaati-
galugu naalakkersuisut ukiu-
mut sanaartugassatut neriuu-
tigisaat 670 millioner kronit
pallillugit sanaartugassatut
aalajangiussat Daniel Skifte-
p isumaa malillugu naalak-
kersuisut pilersaarutaannut
nikisitsiunanngilaq.
1998-imut kinguartitat
Inatsisartut ukiumut aningaa-
sanik inatsisilioraangamik
ukiunut tulliuttunut sanaartu-
gassat aningaasartassaat eq-
qoruminaatsittarpaat.
Assersuutigalugu nammi-
nersornerusut siorna 184
millioner kroner sanaartor-
nermut atugassaraluatik a-
tunngitsoorpaat.
Aningaasat taakku eqqar-
saatigalugit Daniel Skifte
siunenrsuuteqarpoq 162 mil-
lioner kronit aappaagumut
nuunneqassasut.
Aningaasanit taakkunan-
nga 1997-imi atomeqanngit-
soortunit 1998-imi ima ator-
niameqarput:
- 70 millioner kroner mit-
tarfiliassanut,
- 16 millioner kroner pi-
sortat sanaartugassaannuto
sanaartorfigissaaneq,
- 35 millioner kroner inis-
sialiomemut,
- 11 millioner kroner tuni-
sassiorfinnut,
- 9 millioner kroner kultu-
rimut ilinniartitaanermullu
siunertanut,
- 2 millioner kroner isu-
maginninnermut, kiisalu
- 4 millioner kroner peq-
qinnissaqamermut.
Aningaasat 162 millioner
kronit 1998-imi atomeqas-
sapput. 1998 s 670 millioner
kronit nalingannut sanaartor-
fiungaatsiartussaammat sa-
naartugassanut missinger-
suutit Inatsisartut ukiaq aala-
jangiussaat allanngortittaria-
qarput.
Taamaalilluni pilersaaru-
taareersut kinguartinneqartu-
assapput.
Taamaattumik Daniel
Skifte misissuititsissaaq paa-
siniaasussanik 1998-imi uki-
unilu takkuttussani sanaartu-
gassat qanoq amerlatiginer-
sut paasiniaasussanik.
- Kalaallit Nunaanni sanaartornermik ingerlatsisut qanoq suliaqarsinnaanerannik upper-
narsaatissanik peqartoqanngilaq, Sulisitsisut Peqatigiiffianni direktøri Ole Rud oqarpoq.
- Der findes inden dokumentation for den kapacitet, som det grønlandske bygge- og
anlægserhverv råder over, siger direktør i Grønlands Arbejdsgiverforening Ole Rud.
sivisuallaaqaaq. Suliffeqar-
finnilu siunnersuisarfiusuni
piffissaq pilersaarusiorner-
mut atomeqartartoq aamma
sivisiuallaarluni. Taamaalil-
luni sanaartornermik inger-
latsisussat tassaapput piffis-
sakinnerpaallutik suliaqarta-
riaqartartut.
AG: - Ajomartorsiut ta-
manna qanoq ililluni qaa-
ngemeqarsinnaava ?
Ole Rud: - Sanaartugassa-
nut missingersuusianut tun-
ngasut aningaasanut inatsi-
sissami ukiakkut akuersissu-
tigineqartartillugit ukiunut
tulliuttunut pilersaarusiortar-
neq ajornakusoortuassaaq.
Taamaattumik namminersor-
nerullutik oqartussat kom-
muneqarfiillu kattuffiat a-
nguniagassatut nalunaarusi-
orsimapput sanaartorneq pil-
lugu ukiuni tulliuttuni pinga-
sunisisamani atuuttussamik,
tamannali anguniagassatut
nalunaarusiornerinnaavoq,
tassami Inatsisartut ukiat ta-
maasa ukiumut tulliuttumut
aningaasanut inatsisissamik
akuersissuteqartarmata.
- Ajomartorsiullu tamanna
naalakkersuisut maluginiar-
luarsimavaat, qularutissaan-
ngilarli 1. januarimi Sanaar-
tornermut Aqutsisoqarfiup
atorunnaarsinneqarnera al-
laffimmi ingerlatsinermi
ajomartorsiortitsilersimasoq,
tamannalu naalakkersuisut
maannakkut iluarsiniarsari-
lerpaat.
Aningaasarpassuit
Pilersaarusiornerliorneq
qaammatisiutinillu iluamik
malinninnginneq Sulisitsisut
Peqatigiiffiannut ilaasortat
suliaqarneranni ajortumik
atugassaqartitsiinnanngilaq,
aammali landskarsimut ani-
ngaasarpassuarnik naleqar-
tarluni.
- Sulisitsisut Peqatigiiffiat
siomagut nalunaaruteqareer-
simavoq landskarsip sanaar-
tortitsinerani pitsaanerusu-
mik pilersaarusiomikkut ani-
ngaasanik millionilinnik pi-
ngasunik kisitsisitalinnik
sipaaruteqartoqarsinnaasoq,
direktør Ole Rud oqarpoq.
- Entreprenørit misilittaga-
qarluartut oqarsimapput peq-
qissaartumik pilersaarusior-
nikkut aningaasartuutit 10-
15 procentii sipaarutigine-
qarsinnaasut. Ukioq manna
landskarsi 670 millioner ko-
ruunit nalinginut sanaartor-
titsissaaq, peqqissaartumillu
pilersaarusiomikkut lands-
karsi 67-100 millioner ko-
muninik sipaamteqarsinnaa-
voq.
- Sulisitsisut Peqatigiiffi-
annit aallartitat 1997-imi Ilu-
lissani ataatsimiinneranni
naalakkersuisunut ilaasortap
siulersuisunngortut ataatsi-
meeqatigai, ajomartorsiullu
tamanna saqqummiunneqar-
poq.
- Ulluni makkunani inissi-
at, atuarfiit aamma emgup
innaallagissallu aqqutaasa
milliardit angullugit iluar-
saanneqartariaqarfigisaanni
aningaasat millionilikkaat pi-
ngasunik aningaasartallit Ka-
laallit Nunaanni peqqissaar-
tumik pilersaarusiomikkut
sipaameqarsinnaasut aamma
aningaasaapput atorluarne-
qarsinnaasut, Sulisitsisut Pe-
qatigiiffianni direktøri Ole
Rud oqarpoq.
ASS7 FOTO-ARKIV: KNUD JOSEFSEN