Atuagagdliutit - 28.09.1999, Blaðsíða 7

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 28. SEPTEMBER 1999 • 7
Peqqinnissaqarfik - navianarluinnartoq
Ukiut arfineq-marluk ingerlaneranni 200 millioner koruunit imaluunniit 40 procentimik
amerlanerusut peqqinnissaqarfimmut pitsaanerulersimanngitsumut atorsimavavut
(EE) - Peqqinnissaqarfimmut
ingerlanerliortumut atuival-
laarsimasumut ukioq maanna
inatsisartut aammaloorlutik
aningaasaliisariaqassapput.
Ilassutitut aningaasaliissu-
lissanut siunnersuummi inat-
sisartunut saqqummiunne-
qarsimasumi takuneqarsin-
naavoq ukioq manna peqqin-
nissaqarfimmut aningaasa-
liissutaasimasut 30 millioner
koruunit sinnerlugit amigaa-
teqartut. Naak sioma inatsi-
sartut piareersimajumallutik
kingullermik ilassutitut ani-
ngaasaliissuteqarnermi 32
millioner koruuninik sania-
ligut atugassanngortitsiga-
luartut, soorlu aamnta taama
pisoqartoq sioma ukiakkut.
Taamanikkut aningaasaliis-
sutigineqarput 42 millioner
koruunit.
Taamaalilluni ukioq man-
na atuinermi aningaasaliissu-
lit 50 aamma 60 millioner
koruunit akornanni amigaa-
teqarput.
Aningaasat
1990-ikkut aallartinneranni
peqqinnissaqarfik naalagaaf-
fimmit tiguneqarmalli peq-
qinnissaqarfimmut aningaa-
saliissutaasartut »tammar-
tuaannarsimapput«. Ukioq
2000-imut aningaasanut inat-
sisissamut naalakkersuisut
inassutaat akuerineqassappat
peqqinnissaqarfimmut ani-
ngaasaliissulit amerleriaru-
jussuassapput. Naalakkersui-
sut aningaasaqarniarnermut
oqaaseqaataat malillugu ta-
kussutissatigut erserpoq uki-
ut kingulliit arfineq-marluk
ingerlaneranni peqqinnissa-
qarfimmut aningaasaliissu-
taasartut 40 procenti sinner-
lugu amerleriarsimasut.
1993-imi peqqinnissaqar-
fimmut atorneqarput 525
millioner koruunit. Ukiut ar-
fineq-marluk qaanngiunne-
ranni atorneqartartut 200
millioner koruunit sinnerlu-
git amerleriarlutik 725 mil-
lioner koruunit sinnerlugit
amerlassuseqalissapput, naa-
lakkersuisut aningaasanut
inatsisissamut siunnersuutaat
akuerineqassappat.
Taamatut siunnersuuteqar-
nermini atorneqartartut ta-
makkerlutik eqqarsaatigine-
qarsimanngillat. Ilassutitut
aningaasaliissuteqarnissamik
siunnersuut suli saqqum-
miunneqanngitsoq aningaa-
sanut inatsissamut siunner-
suut suliarineqarsimavoq.
Kiffartuussineq
Aningaasanut inatsisissamut
naalakkersuisut nalinginnaa-
sumik oqaaseqaateqameran-
ni erserpoq, ukiuni kinguller-
ni peqqinnissaqarfimmut 200
millioner koruunit atorneqar-
tartut amerleriaataasa peq-
qinnissaqarfik pitsaaneruler-
sissimanngikkaat.
- Peqqinnissaqarfimmi na-
linginnaasumik ajornartor-
siutaavoq sulisussarsiortar-
neq, peqqinnissaqarfiullu
ingerlanneqarnera ima an-
nertutigilersimavoq, unga-
sinngitsukkut pingaarutilim-
mik pingaamersiuinissaq eq-
qarsaatigineqartariaqalerlu-
Katsorsaanerit nutaat amerligaluttuinnartut
akitsoraluttuinnartullu, annertuunik nappaatillit, soorlu
uummatip taqaasigut nappaatit kraftilu, peqqinnissaqarfiup
aningaasartuutaasa annertuseriartuinnamerannut ilaatigut
pissutaapput.
Flere og flere nye og dyrere behandlinger sammen med
stigende antal tunge patienter med hjertekarsygdomme og
kræft er blandt årsagerne til den kraftige accelerering i
sundhedsvæsenets udgifter.
ni, soorlu nunap immikkoor-
luini napparsimmaveqarfiit
inissinneqarnissaat, peqqin-
nissaqarfiullu kiffartuussine-
ra qanoq annertutigissaner-
soq. Naalakkersuisut taama
allapput.
Nunap immikkoortui
Naalakkersuisut nassueruli-
gaat Danmark-imut, Norge-
mut, Island-imut Savalint-
miunullu naleqqiullugu Ka-
laallit Nunaanni innuttaasu-
mut ataatsimut peqqinnissa-
qarfimmi aningaasat atome-
qartartut amerlanerusut. As-
sersuutigalugu Danmark-imi
qitiusumik napparsimmave-
qarfimmi inuit tunngaviusut
55.000-inik amerlassuseqar-
put, nunallu immikkoortuini
napparsimmavinni tunnga-
viullutik 2.000-iniit 3.000-
inut.
Peqqinnissaqarfimmi su-
liaminnik nalunngisallit qi-
tiusumik napparsimmavis-
suaqarnissamik siunnersuu-
teqaraluartut, naalakkersui-
sut anguniarpaat nunap im-
mikkoortuinut siammaanis-
saq. Tassalu qitiusumik nap-
parsimmavik, nunallu im-
mikkoortuini napparsimma-
viit marlussuit avannaani,
kujataani tunumilu.
Naalakkersuisut neriuuti-
gaat nunap immikkoortuini
napparsimmavinnut nakorsat
amerlanerit suliartorumasin-
naalissasut, naak nunap im-
mikkoortuani napparsimma-
vimmi siullermi Ilulissaniit-
tumi nakorsanik aalajanger-
simasumik atorfinittussanik
pissarsiortarneq ajornartor-
siutaagaluartoq.
Peqqissaasunut
assistentit
Suliaminnik ilisimasalinnik
amigaateqarneq pissutaagu-
narpoq peqqinnissaqarfimmi
aningaasat atorneqartartut
annertuseriarujussuarneran-
nut.
Nakorsat tallimaagaangata
marluk aalajangersimasumik
atorfeqartarput, tassalu 40
procentit, 38 procentillu sin-
neqalaartut taartaasarlunik
inuttaqartinneqarlutik. Taa-
maalilluni atorfiit tallimaat
nakorsamik inuttaqartinne-
qanngilaq. Aamma peqqis-
saasulut atorfiit taamaappul,
naak siornagumut naleqqiul-
lugu aalajangersimasumik
atorfinitsinneqartartut amer-
leriarsimagaluartut.
Sundhedsmedhjælperitullu
atorfiit tallimaat inuttaqan-
ngilaq. Tamatumani naalak-
kersuisut siunnersuutigaat
STI-mi peqqinnissamut ilin-
niagaqarneq annertusineqas-
sasoq, peqqissaasut ilinniar-
fianni peqqissaasunut assi-
stentitut ilinniartitaanermik
ukiunik marlunnik sivisus-
susilimmik. Pilersaarutaavoq
ukioq 2000-imi 18-it ilinnia-
lernissaat.
Tassalu ukiunut qaninner-
nut naalakkersuisut peqqin-
nissaqarfimmut pilersaaru-
taat. Itisilerutaasumik oqaa-
seqaateqarnermi pingaarner-
siuinissaq eqqaaneqarsiman-
ngilaq. Peqqinnissaqarfimmi
kiffartuussinerit sut pingaar-
nersiorneqassanersut siun-
nersuutigineqanngilaq, taa-
maallaat naalakkersuisut
siunnersuutinik ujartuillutik.
Pingaarnersiuineq
Naalakkersuisullu ilassutitut
aningaasaliissuteqarnissamut
siunnersuuleqarnerminni pi-
ngaarnersiuinngillat. Aker-
lianilli.
Rigshospital-imi katsor-
saasarnermut 16,5 millioner
koruuninik qinnuteqarnermi
naalakkersuisut pingaarner-
siuinissamik inassuteqan-
ngillat.
- Naalakkersuisut naliliip-
put napparsimasunik aallar-
titsisarnerup annertuumik
killilerneqarnissaani, ani-
ngaasanik atuinerup naatsor-
suutigineqartup annikillinis-
saa eqqarsaatigalugu, nap-
parsimasunut ullumikkut
Danmark-imi katsorsarne-
qarnissaminnik utaqqisunul
inutlul annertuumik sunniu-
teqarnissaa eqqarsaatigalugu
pingaamersiuinissaq inassu-
tigineqarsinnaanngitsoq.
Aningaasanik atuineruner-
mut naalakkersuisut pissu-
taanerarpaat Dronning Ing-
rid-ip Napparsimmavissuani
katsorsaasarnerup ajornera,
nakorsallu immikkut ilisima-
sallit sinerissami sulillutik
angalasarnerminni napparsi-
masunik amerlasoorpassuar-
nik nassaartarnerat.
Tamatumunnga ilaavoq
isimikkut, siutimikkut, qin-
ngamikkut toqqusaamikkullu
nappaatillit katsorsarneqar-
tarnissaannik Rigshospital-
imik isumaqatigiissuteqar-
neq. Aamma kræfleqartartut
amerliartornerat.
Aamma Dronning Ingrid-
ip Napparsimmavissuata ani-
ngaasaliiffigineqarnissaq pi-
sariaqartippaa, aningaasallu
atugassanngortinneqareersi-
masut allamut nuutinneqar-
nissaat, naak katsorsarneqar-
tartut amerleriarsimanngik-
kaluartut. Ilaatigut tamatu-
munnga pissutaavoq nakor-
saanertut atorfiit marlussuit
inuttaqartinneqanngimmata,
taamalu napparsimasut Rigs-
hospital-imi katsorsarneqar-
nissamut innersuunneqartar-
lutik. Taamaalilluni ukiup
sinneranut 4,5 millioner ko-
ruunit pisariaqartinneqarput.
Atuinerunermut aningaasallu
allamut nuunneqarnerannut
pissutaaqqippoq sulisunik
amigaateqarneq. Assersuuti-
galugu napparsimasunik tua-
viortumik angallanneqarta-
riaqartunut bilitsinullu ani-
ngaasat amerlanerit atorne-
qarsimapput, taartaasartoqar-
finnullu 9 millioner koruuni-
nit amerlanerusut saniatigut
atorneqartariaqarsimapput.
Nuna tamakkerlugu taar-
taasartoqarfinnut ^^millio-
ner koruunit atorneqarsimap-
put. Aningaasaqarnermut
ataatsimiititamut qinnuteqar-
nermi naalakkersuisut allap-
put, nakorsaq taartaasarto-
qarfimmil sulisussarsiarine-
qarloq nakorsamit aalaja-
ngersimasumik atorfeqartin-
neqartumit pingasoriaammik
akissaateqarnerusoq.
Aningaasat amerlanerit
Peqqinnissaqarfiup ingerlan-
nerani naatsorsuutigineqan-
ngitsumik aningaasartuutis-
sanut naalakkersuisut aap-
paagumut 20 millioner ko-
ruunit atugassanngortippaat.
Naalakkersuisut allapput ani-
ngaasartuutit annertusiartor-
nerat pissutaasoq.
- Tamatumunnga pissu-
taapput sulisussarsiortarne-
rup annertuumik ajornartor-
siutaanera, katsorsaasarnerit
nutaat akisunerulersimasul-
lu, annertuunik nappaatillit
amerliartornerat soorlu uum-
matip taqaatigut nappaatit
kræfteqarnerlu, kiisalu utoq-
qaat amerliartornerat, innut-
taasunut allanut naleqqiullu-
gu akulikinnerusumik unin-
ngatinneqartarnerat agguaqa-
tigiissillugulu sivisunerusu-
mik uninngatinneqartarnerat,
naalakkersuisut allapput,
ilassutitut aningaasaliissute-
qarnissamik qinnuteqaat suli
saqqummiunneqanngitsoq.
Ukioq 2000-imi peqqin-
nissaqarfimmi 724 millioner
koruunit atorneqartussat naa-
lakkersuisut inatsisartunut
qinnuteqaatigaat. 1993-imi
atugassanngortinneqartunit
200 millioner koruuninik
amerlanerupput, sanaartor-
nissamut missingersuusiat
ingerlatsinermi missinger-
suusianit peerneqannginne-
ranni.
AG nr. 73-ip
saqqaa
NUUK - Tamanna pisaria-
qassanngikkaluaq, ilaquta-
riit ataatsit ajuallaatigim-
rnassuk taamaaliorpugut.
Erseqqissaatigissavarput,
Per Andreassen, AG normu
73-imi Nuup Kommuneani
atorfillit pingasut poliliinut
unnerluutigineqartut allaa-
serineqarmata, aviisip saq-
qaani assimiittoq suliamut
minnerpaamilluunniit at-
tuumassuteqanngimmat.
Aamma Per Andreassen
Nuup Kommuneani atorfe-
qanngilaq.
AG's forside
nr. 73
NUUK - Det skulle ikke
være nødvendigt, men vi
gør det alligevel, fordi en
familie føler sig trådt over
tæerne.
Vi skal præsisere, at Per
Andreassen, som optræder
på billedet af Nuup Kom-
munea på forsiden af AG
nr. 73 i forbindelse med
omtalen af tre ansatte, som
er anmeldt til politiet, ikke
har det mindste med sagen
at gøre.
Per Andreassen arbejder
end ikke i Nuup Kommu-
nea.
Naqqiut
lLULISSAT(LRH) - Uu-
masut nakorsaata Nina
Jansen-ip erseqqissaaqqul-
luta qinnuigaatigut, inat-
sisit malillugit qimmiaqqat
sisamanik qaammatcqalc-
raangamik akiuussutissa-
mik kapineqartussaasut,
ki&iannili najukkanik nta-
tusisoqartillugu, soorlu
massakkul llulissani taa-
maaliortoqartoq, marlun-
nik qaammateqalersima-
sussaasut.
Perlerortoqarneranik
paasisaqartoqarsimatillugu
qimmiaqqat qaammatit
marluk sinnerlugit utoq-
qaassusillit angalaannaq-
qusaajunnaartarput.
Aamma nalinginnaasuu-
voq qimmiutillit qimmi-
minnik pitusseqquneqar-
nerini taamaaliornissamut
ullunik marlussunnik pif-
fissalemeqartamerat, kisi-
annili najugaqarfiit matu-
neqarnerini sakkortuneru-
sunik iliuuseqartoqartar-
poq.
Rettelse
ILULISSAT(LRH) - Dyr-
læge Nina Jansen beder os
gøre klart, at det er lov-
pligtigt at få hunde vacci-
neret, når de er fire måne-
der, ved afspræingsdistrik-
ter, som Ilulissat i øjeblik-
ket er, er det dog to måne-
der.
Når rabies er konstateret
er det ikke længere lovligt
at lade sin hvalpe over to
måneder rende frit rundt.
Og så er del iøvrigt nor-
malt, at man giver folk et
par dage til at få deres hun-
de bundet, men når det er
et afspæringsdistrikt går
man hårdere til værks.