Atuagagdliutit - 28.09.1999, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 28. SEPTEMBER 1999 • 9
Akerpiaannik akilersomeqarlik
Inissianik attartornerup aamma innaallagissap erngullu akisunerulernissaat,
Inatsisartut ataatsimiinnerannik ammaanermi naalakkersuisunut siulittaasup
Jonathan Motzfeldt-ip oqariartuutigai
(EE) - »Akit piviusut«, ukiu-
ni makkunani politikkikkut
sammisaqamermi oqaatigis-
sallugit nuannaartorineqarlu-
arput. Aamma tamanna naa-
lakkersuisunut siulittaasup
tallimanngormat Inatsisartut
ataatsimiinnerannik ammaal-
luni oqalugiarnermini oqaati-
gaa.
- Naalakkersuisut anguni-
arpaat sutigut tamatigut akit
piviusut tunngavigineqassa-
sut. Akit piviusut kinguneri-
sariaqanngilaat, inuiaqati-
giinni kalaallini annertuumik
nikisiterinerit. Qinikkatut pe-
riarfissaqartuassaagut inger-
latanut aalajangersimasunut
tapiissuteqartarnissatsinnut.
Kisiannili naalakkersuisut
pingaartippaat tapiissutit ta-
marmik ersarissarneqarnis-
saat, tapiissutillu takulertoru-
minarsinissaat, taamaalilluni
toqqaannartumik tunniunne-
qartalersillugit, akitigut aaq-
qissuussinerit takulertorumi-
naatsut naapertuutinngitsullu
aqqutigeqqaarnagit. Nammi-
nersortunut ingerlatassan-
ngortitsinissamik eqqarsaatit
aallartinneqareersimapput, i-
laatigut KNI-mi ingerlatse-
qatigiiffinnut tunngatillugu,
naalakkersuisullu ingerlatse-
qatigiiffiit oqaloqatiginiar-
paat, namminersortunut i-
ngerlatassanngortitsinissaq
qanorpiaq piviusunngortin-
neqarsinnaanersoq pillugu,
oqarpoq.
Ukioq 2000-imi
akitsuinissaq
Ilaatigut aamma inissianik
attartomerit akitsorneqarnis-
saat taava, inuit nammineq i-
nissiamik pisisalernissaannut
aallaaviusussaq.
- Maannakkut ineqarner-
mut akiliutaasartut annikitsu-
innarmik takutittarpaat illut
inissiallu sananeqarnerannut
ingerlanneqarnerannullu tun-
ngasumik aningaasartuuter-
piaat qanorpiaq ittuunersut.
Inatsisartut
siulittaasuat
qigaaqqittoq
(EE) - Inatsisartut siulit-
taasuata allamik taarser-
neqarnissaa pillugu Atas-
sutip Siumumut qujageq-
qusaarnera tallimanngor-
mat itigartinneqarpoq, Siu-
mup IA-llu Johan Lund
Olsen toqqarmassuk. Atas-
sutip siunnersuutigaa Siu-
mukkormioq, tassalu An-
ders Andreassen inatsisar-
tut siulittaasussaattut.
Taasinerit kisinneqartin-
nagit pisarneq malillugu
arlaleriarlutik taasisus-
saapput, taamaattumik taa-
seqattaarput. Johan Lund
Olsen Siumumil IA-millu
taaneqarpoq. Atassummut
ilaasortat arfineq-pingasut
Anders Andreassen taa-
vaat. Kattusseqatigiit kisi-
miillunilu qinigaasoq aker-
liunatillu isumaqalaanngil-
lat.
Taamaattumik naalakkersui-
sut pilersaarutigaat ineqar-
nermut akiliuteqartarnerup
nutartigaanissaannut siun-
nersuuteqamiarlutik.
- Ineqarnermut akiliutit
nutartemeqarneratigut ilaati-
gut kajumissaarneqartussaa-
voq namminerisassamik illu-
liortarnissaq, ilaatigullu nu-
taanik illuliornissamut nu-
taanngorsaanissamullu ani-
ngaasat amerlanerusut pis-
sarsiarineqarnissaat.
Jonathan Motzfeldt erseq-
qissaavoq, ineqarnermut aki-
liutit iluarsartuunnerisigut i-
nuiaqatigiinni sanngiinner-
paat ajornerusunik atugaqa-
lersinneqassanngitsut.
Aamma sulisartunut oqari-
artuuteqarnermini innaalla-
gissap erngullu akitsornissaa
ilimasaarutigaa.
- Naalakkersuisut sulissu-
tiginiarpaat aningaasartuutit
unitsisimaartuarnissaat, ta-
matumali peqatigisaanik aki-
tigut aaqqissuusseriaaseq ilu-
arsiivigisariaqarpoq. Pi-
ngaartumik innaallagissamut
imermullu akit iluarsiivigisa-
riaqarput, aammalu ineqar-
nermut akiliutit naleqqussar-
tariaqarlutik.
- Taaneqartunut tamanut a-
kiliutigisartakkat qanorpiaq
akeqarnerinit appasinnerusi-
mapput, maannalu pisariaqa-
lerpoq akerpiaanik akeqartit-
sinissaq sulissutigissallugu,
taama neriorsuivoq.
Nammineq
inissialiortiternissaq
Naalakkersuisunut siulittaa-
sup nassuerutigaa, initaarnis-
samut utaqqisutut allattorsi-
maffiit takeqisut inuiaqati-
giinnut inuulluarfiusunut
sunniuteqarnerluttarmata, a-
ningaasaleeriaatsimillu nu-
taamik, naalakkersuisut inis-
sianut aningaasaliissutis-
saannik upernaamut saqqum-
mertoqarnissaa ilimasaaruti-
galugu.
- Inissaaleqineq inuiattut i-
neriartornitsinni akimmisaa-
rutaavoq. Siullermik ilaquta-
riit inissaaleqisut atugaris-
saarnissaat inerititaqarluar-
nissaallu killilersugaavoq.
Aappassaanik inissarsiorlu-
tik utaqqisut suliffeqamermi
eqqaannemsumik ingerlasin-
naanerugaluaq akornuseqqa-
vaat, pissutigalugu utaqqi-
sorpassuit patsisaallutik inuit
nunap ilaanut sulisussaale-
qiffiugaluartunut nuussin-
naasanngimmata.
- Taamaattumik naalakker-
suisut 2000-imi upernaakkut
ataatsimiinnissamut inissiali-
ortiternermik aningaasaler-
suisarnerup nutartigaanissaa
pillugu siunnersuummik saq-
qummiussiniarput.
- Piginneqatigiilluni inissi-
aatileqatigiiffinnik amerlane-
rusunik pilersitsinissaq suli-
niutigineqarpoq - ilaatigut
taamatut illuliortarnerup ani-
ngaasaliiffigineqartarnerata
annertusinissaanik siunner-
suuteqarnikkut. Sulissutigi-
neqalersimavoq misissorni-
arlugu, inissiat maanna attar-
tortittagaasut piginneqatigiil-
luni illuutitut imaluunniil
namminerpiaq pigisatut pigi-
lerneqarsinnaanersut, Jonat-
han Motzfeldt oqarpoq.
Inuussutissarsiutinut
tapiisarneq
Aamma pisortat inuussutis-
sarsiutinut, pingaartumik
Namminersornerullutik O-
qartussat aktiaatileqatigiiffi-
utaannut tapiisarnerisa iluar-
sartuunnissaat ilimasaaruti-
gaa.
Naalakkersuisunut ani-
ngaasanut inatsimmut siun-
nersuutaanni, inuussutissar-
siutit tapiiffigineqartartut 15-
it annerit allassimaffigisaan-
ni amerlanerpaat tassaapput
Namminersornerullutik O-
qartussat aktiaatileqatigiiffii.
Naalakkersuisunut siulit-
taasup ammaalluni oqalugi-
arnermini inuussutissarsiuti-
nut tapiissuterpiaat tassaane-
rarpai uatsinnut, pisiniartar-
tunut angalasartunullu aki-
killisaataasut.
- Naalakkersuisut suliniu-
tigaat nunatta karsiata inuus-
sutissarsiutinut tapiissutinut
aningaasartuutaasa ataatsi-
mut isigalugu annikillilernis-
saat. Ukiuni kingullerni
Namminersornerullutik O-
qartussanit pigineqartut a-
merlasuut aktiaateqarluni i-
ngerlatseqatigiiffinngortittar
simavaat. Taamatut allan-
ngortitsinermi siunertaasi-
mavoq inuussutissarsiorneq
nalinginnaasumik niuerner-
mik tunngavilik tunngavissi-
orniarlugu.
Tamatuma saniatigut naa-
lakkersuisut siunnersuute-
qarniarput, sullissinerit i-
ngerlatsinikkut aningaasarsi-
ornermik tunngaveqanngit-
sut suliariumannittussarsi-
uunneqartassasut.
Killiffissaq
anguneqarsimavoq
Jonathan Motzfeldt isuma-
qarpoq ukioq manna inuiaqa-
tigiinni peqqinnissamut ani-
ngaasartuutissanut killiffis-
saq anguneqarsimasoq, tas-
sami peqqinnissaqarfik 700
millioner koruuninik atuiffi-
usimavoq. Aningaasartuutil-
lu amerlanersaat inuunermik
ingerlatsinerput peqqutaallu-
ni atorneqarsimasut.
- Nalunngilarput patsisaa-
sut pingaarnerit pingasuusut:
innuttaasut nalinginnaasu-
mik inuuniarnikkut atugari-
saat, nunatsinni inooriaaser-
put, innuttaasut qanoq utoq-
qaassuseqartiternerat aam-
malu peqqinnissaqarfimmi
aaqqissugaanermut tunnga-
sut.
- Innuttaasut inooriaasiat i-
nuunerminnilu atugassarisaat
peqqinnissaqarfiup aningaa-
sartuutaanut toqqaannartu-
mik sunniuteqartarput.
Peqqissuunissamut tun-
ngavissat naammassineqan-
nginnerat peqqinnisaqarfiup
aningaasartuutaanut toq-
qaannanngikkaluartumik
sunniuttarput.
- Amerlanerusunik ani-
ngaasaliisariaqarnerup uki-
akkut ilassutitut aningaasa-
liissutinul inatsisissamut ata-
tillugu saqqummiunneqartup
ersarissumik takutippaa pi-
ngaamersiuilluni tulleriiaari-
sariaqartoq - tamatumani pi-
ngaarnerutillugit eqqarsaati-
gaakka Dronning Ingridip
Napparsimavissuanut Rigs-
hospitalimullu inissiisarner-
nut aningaasartuutit. Tama-
tumanissaaq eqqarsaatigisa-
riaqarput peqqissaasunut na-
korsanullu taartaasarfinneer-
sunut aningaasartuutaasartut
annikillineqamissaat.
Jonathan Motzfeldt erseq-
qissaavoq, peqqinnissaqar-
fimmut saaffiginniltarnerit a-
merlanersaat imigassamik
tupamillu atornerluinermik
peqqutcqartartut.
- Imigassartorneq annertu-
siartoqqilersimavoq, tupator-
tarnerlu suli annertuallaar-
poq. Tamakkuupput nammi-
neq inuunermut peqqissutsi-
mullu isumalioriartaatsit al-
lanngortinnerisigut sunner-
neqarsinnaasut. Inuuneq taa-
maallaat naleqarnerulersin-
naavoq inuit ataasiakkaat
namminneq ilaquttamillu
peqqinnissaannut akisussaa-
neq tiguppassuk.
Tamatuma saniatigut tulle-
riiaarinissamut ammasumik
oqallinnissaq tamanut kaju-
missaamtigaa.
- Naalakkersuisut nassue-
rutigaat peqqinnissaqarfim-
mi aningaasartuutit annertu-
siartornerat ataatsimoorullu-
gu akisussaaffiummt, pisari-
aqarporlu ilungersuuteqarne-
rulernissaq. Imminut isumas-
sornissamut akisussaasut tas-
saapput naalakkersuisut inat-
sisartullu, kisianni aamma
kommunit, aammalu kingul-
lertut minnerunngitsumillu
innuttaasut ataasiakkaat.
Isumaginninnermi
iluarsartuusseqqinneq
Isumaginninnermi iluarsar-
tuusseqqinnermi anguniak-
kat i laat, isumaginninnikkut
pisartakkanut tunngasoq naa-
lakkersuisut piviusunngor-
tinnialerpaat.
Pisartakkat taakku kom-
munini assigiinngitsunik a-
merlassuseqartarput.
- Anguniagaapput inatsisit
paasilertoruminartuunissaat
aqukkuminarnissaallu, tigu-
sartakkatsigut ingerlatsine-
rup assigiissarnissaa, isuma-
ginninnikkut pisartagalinnut
minnerpaamik tigusartagas-
sat qulakkeernissaat, kiisalu
tunniuttakkat innuttaasunut
tamanut tunniuttalernissaat i-
laatigut pisariaqartitsinerpaa-
sunut.
Kinguaassiutitigut
atornerluisarneq
Jonathan Motzfeldt oqarpoq,
meeqqat inuusuttullu sullin-
neqarnissaat naalakkersuisu-
nit pingaartinneqartoq.
- Innuttaasut ilarpassuisa
meeqqat atornerlugaasarne-
rannut sakkortuumik qisuari-
arnerat naalakkersuisut isu-
maqatigaat. Inuttut allatigul-
lu sakkussagut tamaasa ator-
tariaqarpagut, taamatut piso-
qartarnera pinngitsoortinni-
Ineqamermut, innaallagissamut imermullu akit aappaagu
qaffassasut, naalakkersuisut siulittaasuata Jonathan
Motzfeldtip naqissuserpaa.
Husleje, el- og vandpriserne kommer til at stige til næste år,
siger landsstyreformand Jonathan Motzfeldt.
arlugu. Ajornartorsiut pin-
ngitsoorata aaqqittariaqar-
parput. Taamaattumik ator-
nerluisarnerit pinaveersima-
tinniarlugit najukkani ataasi-
akkaani suliniutit taperserso-
rusunnarput eqqortumillu su-
linerullutik, oqarpoq.
Oqalugiarneranili aalajan-
gersimasumik tapersiinissaq
erseqqissarneqanngilaq, kisi-
anni naalakkersuisut peqati-
giiffik »Grønlandske Børn«
suleqatigaat, meeqqat inuu-
suttullu pillugit ataatsimeer-
suartitsinissamut.
Inuttut pilliutit
Aamma naalakkersuisunut
siulittaasup oqalugiarnermini
nassuerutigaa, ukiuni 20-ni
namminersorneruneq ake-
qarsimasoq.
- Ukiuni 20-ni qaangiuttu-
ni sulissuteqarsimavugut
nassuerutigisariaqarparpullu
aningaasatigut, inuttut inuu-
nikkut kulturikkullu tamanna
akeqarsimaqisoq.
- Salliutilluguli taasaria-
qarpoq pilersissimagatsigit
innuttaasut oqartussaaqataa-
nerat tunngavigalugu peri-
aatsit sakkussallu inuiaqati-
giit patajaatsumik pitsaasu-
millu ineriartornissaannut a-
torsinnaasagut, naalagaaffe-
qatigiinnermut nunarsuarmi-
oqatitsinnilu attaveqarnitsin-
nut periarfissavut.
Frimærker købes
Har De brugte Grønlandske fri-
mærker på papir er vi købere. Vi
betaler fra ca. 1500-4000 kr. pr.
kg. Klip blot frimærkerne af
konvolutterne og send hvad De
har, og vi sender Dem en check..
SCANPHILA, NYRUPVEJ 13,
DK-7470 KARUP
Proklama
På en ekstraordinær generalforsamling den 15. septem-
ber 1999 V.J. Uummannaq ApS, reg.nr. ApS 230.308, er
det besluttet at nedsætte selskabets anpartskapital med
nominelt kr. 1.600.000,00 til kurs 100 til udbetaling til
anpartshaveren.
I henhold til Anpartsselskabslovens § 47 opfordres sel-
skabets kreditorer til med et varsel på 3 måneder fra
denne bekendtgørelses indrykning, at anmelde deres
krav mod selskabet overfor undertegnede.
Nuuk, den 20. september 1999
Advokat Gert Drews Jensen
Advokatfirmaet Wilhelm Malling & Co.
Aqqusinersuaq 27
Postboks 1046
3900 Nuuk
Tlf. 32 34 00 - telefax 32 38 68
LIL.-FOTO, KNUD JOSEFSEN