Atuagagdliutit - 11.12.1985, Blaðsíða 14

14
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 50 1985
(Qupp. siul. nangitaq)
— Ajoq!
Tassa maani unnuaanerani tu-
pertorpugut. Tupermi uanga igat
ikumasartorlu nakkutigivakka ul-
lorsi'utinnilu allallunga, ulimaam-
mik puisip neqaa qerisoq aggorne-
qartoq tusarnaajutigalugu. Qimus-
sit pingasut qiloriarnerluunniit
ajorlutik nerisassatik utaqqivaat.
Qimmit nannunniutit nipangersi-
masariaqaramik. Nanormi kilome-
terinik qulinik ungasissuseqaanna-
lersoq tatamisillugu kimaatittus-
saanngilaat.
Arriitsumik paasiartulersimava-
ra Qorfiinni pinngortitap qanoq i-
nissititersimanera: Maani iluliar-
passuit pulaguttarput. Taamaasil-
lutillu sikunik aserorterutitut siku-
mi illutik. Aserortikkat ilaat qale-
riiaallutik portusuunngortarput,
qatsunganerusumilu imaannan-
ngortitsisarlutik. Tamannalu maa-
ni pingortitap uumassuseqarnera-
nut pingaaruteqarluinnarpoq aali-
sakkanut, puisinut taakkunannga-
lu uumassuteqartumut tassa nan-
numut. Aammali tamanna inger-
laffigineqarlersinnaavoq sikunik
aserorterisartunik oliemik angal-
lassuarnik umiarsuarnik.
Qorfiit isertugaatai
Satellittikkut assiliisarnikkut aat-
saat paasineqarnikuuvoq oliemik
assartuisartut umiarsuaasa inger-
laffigisinnaasaat sumiinnersoq, ta-
mannalu ukiut ikittunnguit qaangi-
utilersut aatsaat paasineqarsima-
voq, qangarsuarli Thulemi nan-
nunniartartuniinnaq ilisimaneqar-
tuarsimasoq.
— Qorfiit isertugaataat pingaa-
ruteqarluinnartuusimavoq, nan-
nunniartartorsuit kinguaariikkaar-
lutik nalunngittuarsimasaat. Angu-
tivdluarsuullu århundredit siuliat
tikillugu allaat aterpassuarnik taa-
guisinnaavoq.
Unnulli taanna oqaluttuat pis-
sanganarnerpaataluunniit eqqu-
matissinnaasimanngilaannga. Ki-
gaatsunnguamik tuttut amiisa qi-
piillu akorninut pulavunga, pisar-
nertut atisakka tamaasa atorlugit,
nannup amiinik qarlikka kamikka-
lu tamaasa atorlugit. Sikumi tuper-
figisarput aseroriataarsinnaavoq
nanorluunniit perlilersoq saassus-
seriatarsinnaavoq!
Aqaguani sunaaffa tupaallatsin-
neqarfissatsinnik pisoqarpoq.
Qaerngap tumit unnuaani tammak-
kagut nassaareqqippai! Nanoq im-
maqa peqqissimilersimalluni, uteq-
qissimavoq. Tumit massakkut ka-
ngiata tungaanut ingerlapput.
Ullup ingerlanerani, ila soorlumi
takinersuaq ulloq, arlaleriarlunga
nalornilertaraluarpunga. Nanoq ti-
kissanerparput imaluunniit naa-
mik? Taamaattorli seqineq tarrin-
gajalersorlu pissanganeq kingumut
uteqqippoq. Piniartummi nassaar-
put allumik Ittorsuup qamaffigisi-
masaraluaanik. Allup eqqaa aatta-
qanngilaq, kisianili aputip qallerni-
kuusimasaanik sikuusimasoq ase-
rorneqarsimavoq, taannalu saat-
tunnguamik qillarissuinnarmik ser-
meqqissimavoq. Tassa akunnermik
ataasiinnarmik nanoq siuaqqasi-
massaaq.
Nanohuaq
Ingerlaqqipallaq! Qimussit pinga-
sut sukkaannaq siumut ingerlaaler-
put. Angutaasoq ernilu akileriillu-
tik meterinik arlalinnguanik unga-
sissuseqarlutik ingerlaalerput, nan-
nup tumai qeqqaminniitillugit.
Taamaasillutimmi asuli piffissaa-
jarnatik sangujoraarnatillu inger-
laarsinnaapput. Tupinnaannartu-
milli ikioqatigiilluinnarlutik im-
minnut ussersuutiinnaq ingerlaar-
put. — Tsi, tsi, tsii!
Tumit nutaanngoraluttuinnar-
put. Qimmit meqqui tikkorput.
Qaerngaq sukkatsilernermi nalu-
naarutigisartakkamik nillertarpoq:
— Khrauu, khrauu!
— Iggiarluppaluttumik tulukka-
tut qarlornerit nannumik tatamisit-
sineq ajorput. Angutaalu akerpal-
lattarpoq: — Ka,ka,kaa! — Teri-
anniatulli.
Tupinnaannartumik sukkassuse-
qarlutik qamutit sikumi qattunerti-
gut tammeraannaq ingerlaarput.
Qaerngaq qamutinut nikuippoq,
napaniarluarlunilu, soorlu cirkusi-
mi isiginnaartitsisartut ilaat napa-
niarsuartoq, uangali qamutinut
najummatserluinnarpunga.
— Khrauu, khrauu!
Angutivdluarsuk aamma tunua-
riartuaarpoq. — Tassanngaannar-
lu Qaerngaq peqeriasaarpoq nano-
qarneranillu nalunaarut suaaruti-
galugu: — Nanohuaq! — Aajan-
narsuaq! Sungaarpaluttuinnaallu-
ni pissigaannaq iluliarsuup tungaa-
nut pangalittoq. NANOHUAQ!
nillerpunga.
Nillianeralu toqqusaannullu-
sooq uniinnarpoq. Siumuinnarmi
pulamippunga niaqoralu siulliullu-
gu apummut tullunga. Qamutit
sannerutai sikuminernut kiggigus-
simapput. Qullimma kuunnerati-
gut aputillu kiinnanniittup akorni-
sigut takuvara piniartup qimmit
anuata allunaasai peerai. Qimmillu
sukkanermik apummik pujora-
saartitsillutik nannup tungaanut
pangalittut takuakka.
Qaerngap aallaanni tiguaa, ua-
ngalu assiliiviga tigullugu arpaan-
naq malippagut.
Anerningingajalluinnarlutalu i-
luliaq qummut aallartigiallallugu
unippugut, isigisaq tupinnassusia
nuannissusialu.
Tiaavilisulli 16-nit qimmit akera-
toqarsuartik ungoorsimavaat. Uu-
masorsuaq sølverasaarlunilu qa-
qortuinnaq, ilulissap igaa tungujo-
rasaartuinnaq tununngavaa, qati-
maajutigalunilu akornusersuisuni
pateriartarpai toqussinnaalluarlu-
git patitsinermik ataatsimik, kukii-
sa qimmeq ataaseq attuallappaat
meqqui katagartillugit. Ataaserlu
tammigussaavoq silaannikkut avu-
ngarsuaq tulluni, sulilu alla miag-
goorluni tusiallunilu qimaavoq.
Qaerngaaq pallittut tununngu-
anniippoq, nannullu kisimi ersial-
lannera ilutigalugu seqqorpallap-
poq, nanorsuarliuna pulaamiisaan-
narluni nallarami. Qungasiatigut
eqqorsimavaa. Ingerlaannarluin-
naq toqullugu. — Unnuk taanna
nannup uummatitorpugut orsorlu
tungusunnialaartoq, qaamasoq.
Kinguaariit qimussimik
ingerlaarfiat
Aallarnitsinniit ullut qulissaanni
ualikkut nuna qanilleqqipparput.
Seqineq kissalaaqaaq. Timmissatta
nasartaat atunngilagut, utimullu
aqqutaa tamaat siku nutaaq aqqu-
tigaarput. Soorlu nunami aqqusi-
niarsuaq, silammut ingerlaaratta
taamaattumik aqqutissaqarsi-
manngilagut.
Qimmit sukkaqisumik pangalip-
put, pamiui qullarllutik. Puisip
amii, nannup amia mattaallu qaal-
loriit qamutinut pingasunut aggu-
aanneqarnikuupput, qamutillu
qanningaaramik soorlu usitik kata-
gaannassagaat. Qamutit sinaaqqu-
tai qupinikuupput sannequtillu ilai
katassimallutik, soqutaavali, pini-
artut uterput nerisassanik amernil-
lu ulikkaarlutik.
Uanga angalanitta iluatsilluarsi-
manera nuannaarutigaara, Qaer-
ngaalli pisarnermisut siunissami pi-
lersaarutit kisiisa eqqarsaatigile-
reerpai:
Qanittukkut Savigsivik innaalla-
gissiorfittaassaaq, telefonitaassaaq
piginneqatigiiffimmillu qerititsivit-
taassalluni. Silarsuarmut avata-
ngiisiinullu qaninnerulertussaa-
voq, avatangiisilli soorlu piniartu-
tut inuunitoqarsuaq soorlu tunuun-
nareeraat. Kisiannili appaliarsun-
nik puisillu neqaanik tuniniaane-
rup matusinnaassanerpaa puisit
amiisa tuniniarneqartarnerisa ami-
gartoorutaat annertungaaqisoq.
Oliemillu assartuussisartorsuit
suli annilaartartitsipput. Qorfiit
aserortertalissanerpaat? Soorlu-
luunniimmi pinngortitamit illersui-
niartut olie-siortullu kattullutik
sorsutariinnaraatigut. Qaerngap
erninnguata qaqugumulluunniit
kinguaariit qimussimik ingerlaar-
fissuat misigisaanissaanut periar-
fissaqassanerpoq?
Kisiannili qeqertaq Saqdleq uia-
rippullu, Savigsivillu ersertoq eq-
qarsaatit ernumanerillu tamarmik
tammartitaapput, Savigsivik seqin-
nareqisoq takullugulu.
Ungasianiit takusinnaavagut
qinngutit seqinermut qillaallattar-
tut isaariat eqqaaniit. Nalunngilar-
pullu usigut massakkut misissorlu-
arneqartut. Tassanngaannaq nu-
kappiaqqap nipaa erserpoq: Nano-
qissungoq! Nannussimapput! —
Nillianeq meeqqamiit meeqqamut
nunaqarfinnguaq tamakkerlugu i-
ngerlaarpaluppoq. Illuniillu ania-
lerput inersimasut meeqqallu sikul-
lu tungaanut ingerlaarlutik: NA-
NOQISSUNGOOQ!
Sorraatsuuneq kiguteqan-
nginnermi pitsaaneruvoq.
Hellere øretæveindbydende
end tandløs!
Atuagagdliutit — ateq siuneqassuserlu Kalal-
lit-Nunaata ukiuni 125-ni oqaluttuarisaanera-
nut attuumassuteqarluinnartoq.
Soqutiginartuartoq uumassuseqartorlu; quja-
naq ilagiuaratsigut.
Qaqortoq Kommuniata Atuagagdliutit qa-
mannga pisumik pilluaqquaa siunissamilu
ajunngitsunik tamanik kissaallugu.
Atuagagdliutit — et navn og begreb tæt
knyttet til 125 år af Grønlands historie.
Bestandig aktuel og levende; godt du fortsat
er med os.
Qaqortoq Kommune ønsker Atuagagdliutit
hjerteligt til lykke og alt godt for fremtiden.