Atuagagdliutit - 11.12.1985, Qupperneq 30

30
ATUAG AGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 50 1985
Naqiterisitsisoq
Udgiver
Suliffeqarfik imminut pigisoq:
Den selvejende institution
Atuagagdliutit/
Grønlandsposten.
Sdr. Herrnhutvej 22,
Postbox 39. 3900 Nuuk,
telefon 2 10 83, Telex 90631
agagag gd
ATUAGAGDLI UTIT/G RØN LANDSPOSTEN
Aaqqissuisoqarfik/Redaktion Pisartagaqarneq annoncillu Danmarkimi immikkoortoqarfik Tusagassiortut
Nuuk-llulissat Abonnement og annoncer Danmark afdelingen Korrespondenter
Nuuk: Jørgen Fleischer (ansvars-
havende), Elisabeth Lyberth, Peder Munk
Pedersen, Louise Inger Lyberth
(fotograf), Maannguaq Berthelsen (tolk),
ilulissat: Svend Møller (telefon
4 38 62. Postbox 286, 3952 Ilulissat)
Forretningsfører Paula Krohn,
assistent Rasmus Brandt.
Tunniussivissaq/lndleveringsfrist:
Saqqummerfissaq sap. ak. sioqqullugu
sisamanngornermi nal. 12.00
/Torsdag kl. 12.00 før udgivelse.
Redaktion: Torben Lodberg,
Folketinget - Christiansborg
1240 København K. Telf. 01 15 95 91,
telex 15 805.
Annoncer: Harlang & Toksvig,
Bladforlag A/S. Dr, Tværgade 30,2. sal.
1302 København K,
Telf.01 13 86 66, telex 15 805.
Pia Rosing Heilmann,
3940 Paamiut, telf.: I 72 15.
HenrySørensen, 3911 Sisimiut,
telf. I 46 66.
Naqiterneqarfia
Tryk
Amerlassusii/Ugentlig oplag: 6.050
Kujataata naqiterivia/
Sydgrønlands Bogtrykkeri
Nunat avannarliit atomitortunik sakkussialersorfigeqqusaanngitsut:
Naalakkersuisooqatigiit
ataatsimeersuaqataasut
Atassut ataatsimeersuarnermi peqataanissamut akiliummut akissaqarsimanngilaq
taamalu nunani avannarlerni partiit inatsisartuni ilaasortaatitaqartut tamarmiusut
Christiansborgimi ataatsimeeqatigiinneranni peqataatitaqasinnaasimanani
Nunat avannarliit atomitortunik
sakkussialersorfigeqqusaajunnaar-
nissaat anguniarlugu suleqatigiissi-
taliamut Inuit Ataqatigiit Siumullu
ilaasortaatitaqarumapput. Nunat
avannarliit inatsisartuini ilaasor-
taatitaqartut partiit ulluni novem-
berip 29-ianni 30-iannilu Christi-
ansborgimi ataatsimeeqatigiinne-
ranni socialdemokratit taamatut
suleqatigiissitaliortoqarnissaanik
siunnersuuteqartuupput, tassanilu
naalakkersuisut siulittaasuat Jona-
than Motzfeldt Siumumeersoq naa-
lakkersuisunilu ilaasortaq Aqqaluk
Lynge Inuit Ataqatigiinneersoq er-
ngerlutik siunnersuummut akuer-
saarput.
Suli ilisimaneqanngilaq Atassut
suliap ingerlateqqinnissaanut peqa-
taajumanersoq, tassami partii
taanna ataatsimeersuaqatigiinner-
suarmi peqataatitaqanngimmat
naak inissaqartinneqareersimaga-
luarluni. Tallimanngormat ualik-
kut, tassa ataatsimeersuarnerup
aallartinnerata nalaani inatsisartu-
ni folketingimilu ilaasortaq Otto
Steenholdt oqarpoq ataatsimeersu-
arnermi peqataanissamut akissa-
qarsimanatik, tassa — sumin-
ngaanneersuuneq apeqqutaatinna-
gu — peqataanissamut akiliutissaq
1.700 kr-iutinneqarsimammat.
Nunani avannarlerni socialde-
mokratit, ataatsimeersuarnermi
oqaluuserineqartut ingerlateqqin-
neqartarnissaannik isumaginnit-
tuuniartut ataatsimeersuarsimaneq
pillugu oqaaseqaataanni allassima-
soqarpoq partiit nunat avannarliit
inatsisartuini peqataatitaqartut ta-
marmik peqataasariaqartut.
Peqatigitillugulu nunani avan-
narlerni socialdemokratit naalak-
kersuisuminnut kajumissaaruti-
gaat nunani avannarlerni atorfik-
kaanik ataatsimut suleqatigiissita-
liortoqassasoq, taamatullu aamma
— pisariaqarpat inatsisartuni ilaa-
sortaasunik suleqatigiissitaliorto-
qassasoq — nunat avannarliit ato-
mitortunik sakkussialersorfigeq-
qusaajunnaarnissaat pillugu ajor-
nartorsiutinik periarfissanillu oqa-
luuserinnittartussanik.
Nunani avannarlerni socialde-
mokratit nalunaarput namminneq
inatsisartuni ilaasortaatitatik apeq-
qutip ingerlateqqinneqarnissaanut
peqataajumalluinnartut, kissaati-
gisorujussuugaallu qanittukkut
taamatut ittumik ataatsimeersuar-
toqaqqinnissaa.
Erfalasoq kunippaa
Ataatsimeersuarnerup ulluisa siul-
lersaanni naalakkersuisut siulittaa-
suat Jonathan Motzfeldt oqaase-
qarpoq, oqaluttarfimmulli qaqitin-
nani kalaallit erfalasuat kuneq-
qaarpaa, tassa taanna nunani avan-
narlerni inatsisartut ataatsimeeqa-
tigiittarnerini siullerpaameerluni
nunat avannarliit erfalasuisa Chri-
stiansborgimi amuneqarsimasut a-
kornannut amuneqarsimammat.
Oqaaseqarnermini naalakkersui-
sut siulittaasuat oqarpoq, Kalaallit
Nunaat Danmarkip NATO-mi ilaa-
sortaaneratigut aammattaaq tassa-
ni ilaasortaasoq, ilaasortaanissa-
millu isumaqatigiissut taanna ataq-
qineqartoq, naalakkersuisullu siu-
littaasuata siornatigut oqartareersi-
manermisut erseqqissarpaa Kalaal-
lit Nunaat misigisimajuaannarsi-
masoq soorlumi Europap USA-llu
akornanni ikaartarfiulluni.
Naggataatigullu Jonathan Motz-
feldtip erseqqissarpaa nunat avan-
narliit atomitortunik sakkussiaqar-
figeqqusaajunnaarnissaat Kalaallit
Nunaata tapersersortuinnaraa. —
Inatsisartutsinni partiit pingasuul-
luta tamanna isumaqatigiissutigisi-
mavarput, Jonathan Motzfeldt o-
qarpoq, tamannalu nunani avan-
narlerni ikinngutitsinnut erseqqis-
sarumavarput, naalakkersuisut siu-
littaasuat naggasiivoq.
I.A.-p sulissutiginninneratigut
Ataatsimeersuarnerup ulluisa aap-
paanni naalakkersuisuni ilaasortaq
Aqqaluk Lynge oqaaseqarpoq.
Oqaatigisaasalu ilaagat Kalaallit
Nunaata nunanut avannarlernut
atomitortunik sakkussialersorfi-
geqqusaanngitsunut peqataalernis-
saa I.A.-p sulissutiginninneratigut
inatsisartut akuersissutigisima-
gaat, tamannalu aatsaat pisinnaa-
lersimasoq issittut sakkussialersor-
figeqqusaajunnaarnissaat ICC-ip
1983-imi piumasarereermagu.
»Tillinniat
pikkorissut«/ 56.000
kroninik tillissimasut.
Ilulissani aalisakkanik suliffissuup
IFI-ip aningaasaasivianit 56.000
kronit tillinneqarsimanerat pillugu
Ilulissani politiit suli paasisaqarsi-
manngillat ataasinngormat aviisip
matuma aaqqissorneqarnerata
naammassilernerani.
Tillinniat (imaluunniit tiliinniaq)
assut »pikkorissimanerarlugit« po-
litiinit oqaatigineqarput. Tamanna
pisimassaneraarpaat kingullermik
tallimanngormat unnuap qeqqata
ullaakkullu nal. 0800 akornanni.
Suliffissuarmut isereeramik sanna-
vimmi sakkuutinik tigusisimapput,
taamalu aningaasaasivik ammari-
arlugu koruunit 56.000-it tillissi-
mallugit. Kingorna sakkuutitik
sannavimmut ileqqissimavaat.
IFI-mi tillinniarsimanermut
tunngatillugu paasissutissaasin-
naasunik politiit suli ujartuipput.
Aqqaluk Lyngettaaq oqaatigaa
Kalaallit Nunaat Islandilu nunanut
avannarlernut allanut naleqqiullu-
tik allaanerusunik atugaqartut, tas-
sa amerikamiut nunani taakkunani
sakkutooqarfeqarmata. — Ta-
maattumik Kalaallit Nunaata nu-
nat avannarliit atomitortunik sak-
kussialersorfigeqqusaajunnaarnis-
saat pillugu oqallinnermut peqa-
taalersimanera pingaaruteqartoru-
jussuuvoq, maannalu paasiniarta-
riaqalerparput sakkussianik atomi-
tortunik Kalaallit Nunaanniitto-
qarnersoq.
Aqqaluk Lyngellu ilanngullugu
oqaatigaa I.A.-p inatsisartuni piu-
masarisimagaa sakkutooqarfinnik
nakkutilliisoqarfimmik pilersitsi-
soqarnissaa, tamannali suli piviu-
sunngortinneqarsimanngitsoq.
Ataatsimiinnerup kingornatigut
Aqqaluk Lynge AG-mut oqarpoq,
nunat avannarliit atomitortunik
sakkussialersorfigeqqusaajunnaar-
nissaannik apeqqut, nunat avan-
narliit inatsisartusia siunnersuiso-
qatigiiffiata Nuummiit ataatsi-
meeqqaarnermini kinguartikkal-
larsimasaa maanna saqqummiu-
teqqinneqartariaqalersoq, inatsi-
sartunilu ilaasortaatitaqartut Kø-
benhavnimi ataatsimeeqatigiinne-
rat naammassippat ataatsimoortu-
mik oqaaseqaasiortoqartariaqar-
toq.
Peqataasut marluk Siumumeer-
sup Inuit Ataqatigiinneersullu sani-
atigut najuupputtaaq inatsisartuni
ilaasortaq Moses Olsen, ICC-ip
præsidentia Hans-Pavia Rosing
KANUKOKA-llu siulittaasua An-
ders Kielsen, tusarnaartorpassuar-
nut ilaallutik.
Tusagassiortoq Kaj Peter Svendsen Atuagagdliutit juullimut eqquiniaasitsinerani makitseqqaartuuvoq.
A atsaat siullermik makitsisitsinitsinnutpissutaavoq sapinngisamik amerlanerpaatpeqataanissaat kissaati-
gigatsigu, sineriammiit nassitsisussat utaqqeqqaarsimagatsigit. Kaj Peter Svendsen decemberip aallaqqaa-
taani 85 KNR-imi kultureqarnermut aliikkusersuinermullu immikkoortortaqarfimmi pisortap tullersor-
taatut atorfinippoq. Tusagassiortutut ilinniarnini aasaq manna naammassivaa. Kaj Peter Svendsen nipiler-
sukkanik erinarsukkanillu aallakaatitsisarnini ilisimaneqaatiginerugunarpaa. Isumassarsiaasa ilagaat ka-
laallisut nipilersukkanik erinarsukkanillu »Topi 0«-qartalernera arfininngornerit allortarlugit aailakaatin-
neqartartoq »Tusarn ’ Nuan ’«-mut immersugassaq A tuagagdliutiniittarpoq.
Journalist Kaj Peter Svendsen foretog den første lodtrækning i AG’s julekonkurrence. Kaj Peter Svendsen
er pr. 1. december 85 i år ansat som souschef i KNR’s kultur- og underholdningsafdeling. Kaj Peter, som
blev færdiguddannet som journalist i år, er mest kendt for sine musikudsendelser. Han er således manden
bag ideen om en grønlandsk »Top 10«, som udsendes hver anden lørdag. Kuponen til »Tusarn’ Nuan’« fin-
des i AG hver gang.