Atuagagdliutit - 10.07.1980, Blaðsíða 13

AG
n,Jnnik isumaginninnermi nutaa-
• ’ . ,aaqqissuussinissamut ataat-
SlI*iiititaliap inuusuttunit isum-
J^ersorneqarnera maanna aallar-
’.PPoq, tassami tamanna kissaati-
»'"eqarmat.
liii artlanna P'vocl »Inuusuttut
Puanni«, Aasivik 80-imi. Inuu-
Pttut ulluannik aaqqissuisuuvoq
unatsinni inuusuttut sukisaar-
lartarfiisa kattuffiat, Sukorseq.
arnatumani inuusuttut Aasiv-
peqataasut periarfissarsi-
t-L?neSarPut ulluinnarni atukka-
q Pillugit oqallinnissaminnut.
^aluuserineqarput ilinniartitaa-
suliffeqarniarneq inissaqar-
_'arnerlu. Aamma oqaluuserine-
^artunut ilaavoq inuiaqatigiinni
P'nngitsoorani sulisussaanermik
^rsaat saqqummiunneqarta-
Oqallinneq suleqatigiikkuuta-
rlUl}i ingerlanneqarpoq. Sooru-
ami ullup affaata ingerlanerin-
aanj immikkuualuttorpassuit
Peqqissaartumik oqaluuserine-
narsinnaanngikkaluarput, kisian-
111 tassa oqallinneq tamanna
Paasissutissaqarfiuvoq inuusut-
1 ulluinnarni atukkatik pillugit
qan°q isumaliuteqarnerannik.
uieqatigiit oqaaseqaataat naqi-
rneqarput inunnik isumaginnin-
r'ui qullersaqarfimmut tunniu-
CassanngorlUgit.
^Plineq. .
u 'ffeqarnerup suna siunertari-
Q jaa. apeqqutigineqarmat sule-
il ur«lfc ^aat ’ma akissuteqarput:
i 1. eqarnerup siunertaa tassa
an^na*' uapatinniarnissaq, inui-
neer!ent ataatsimut isigalugit i-
^ aiiuarsinnaanissaannik kin-
tiH,eqartussaq- Aamma apeqqu-
ain 6qarP°q suliffeqarnermi suut
rnafnart°rs^utaas'nnaanerat- ^a'
. amunnga akissutitut suleqa-
ly’t arlalinnik taaguipput, soor-
„ meeqqanik paarsisussaaleqi-
ueq, sullivimmi avatangiisit ti-
uaammaginannginnerat,
1 lttlmrr,i naligiissitaanngippal-
rneq oqaatsitigullu ajornartor-
siuteqarneq.
Ulluinarni sulinermut atatillu-
Su aamma ajornartorsiutaasin-
Inuusuttut atugarisatik
pillugit oqallittut
— Timersornermut aningaasaliissutit amerlavallaaqaat,
oqaaseqartitat ilaat taama oqarpoq.
naapput akissarsiat pisiassat aki-
inut naleqqiullutik mikivallaarne-
rat, suleqatigiit imminnut ataqa-
tigiinngippallaarnerat, inigisat
ajornerat imaluunniit inissaqann-
givinneq.
Suliamik ilinniarsimanngitsut
assigiinngisitaasarnerujussuat
suleqatigiit ajuusaarutigalugu
uparuarpaat. — Ilinniarsima-
gaanni ilinniarsimanngikkaannilu
oqartussaassuseq assigiinnge-
qaaq, suliffeqarneq pillugu sule-
qatigiit oqaaseqartuat Inge Falk-
sen taama oqarpoq. — Tassami
ilinniarsimanngitsut assut am-
mut isigineqartarput, soorlumi
tassa oqaasissaqanngitsut. Taa-
maattumik pisariaqarpoq suleqa-
tigiit naligiillutik aaliangeeqatigi-
ittarnissaat.
Inuiaqatigiinni
sulissussaatitaaneq
kissaatigigaat
Aasivik 80-imi »Inuusuttut Ullu-
anni« sammineqartut ilagaat inu-
usuttut pinngitsooratik inuiaqa-
tigiinni sulisussaatitaasalersin-
naanerat. Suleqatigiit tamatu-
minnga sammisaqartut erseqqis-
sumik nalunaarput tamanna
inooqatigiinni pingaaruteqartoru-
jussuanngorsinnaasoq, inunnut
ataasiakkaanut inuiaqatigiillu
ataatsimut isigalugit.
— Isumaqarpugut inuiaqati-
giinni pinngitsoorani sulisussaa-
nermik eqqarsaat tamanna pitsa-
alluinnartuusoq, Augu Enoksen
suleqatigiit sinnerlugit oqarpoq.
— Siunertaqarluartumik sulia-
qartinneqaraanni tamatumuuna
inuiaqatigiinni akisussaaqataa-
nermik ingerlatseqataanissamillu
misigisimanerat allisarneqarsin-
naavoq. Suliffinnik pilersitsisin-
naavoq inuusuttunillu ilinniarfi-
gineqarsinnaalluni.
Suleqatigiit taakku siunner-
suutigaat pinngitsoorani sulisus-
saanermut peqataasoqartassasoq
inuussutissarsiummik ilinniaga-
qalersinnani. Pisortat suliarine-
qarsinnaasunik neqerooruteqar-
tassapput, inuusuttullu nammin-
neerlutik toqqaanissaminnut pe-
riarfissaqartinneqassapput. Suli-
assatut neqeroorutigineqarsinna-
asut arlallit taagorneqarput, so-
orlu: Illuaqqanik piniariartarfin-
nik sanaartorneq imaluunniit
iluarsaaneq, ammeriviusinnaasu-
nik sanaartorneq, savaatilinnik
tuttuutilinnilluunniit sullissineq
(aqqusinniorneq, narsaatinik uja-
raajaaneq il. il.), aalisarnermi
atortunik iluarsaassisarfilioqata-
aneq kiisalu aalisarnikkut kille-
qarfinnik nakkutilliisuni sulineq.
Aningaaseriviit
atornerluppaatigut
Ilinniartitaanermut tunngasut
oqaluuserineqarneranni pingaar-
tillugu taaneqarpoq inuusuttut
ilinniartitaanerata nunatsinni
pissusiviusunik tunngaveqartari-
aqarnera. Inuusuttut nunami
maani inuusussatut nakussassar-
neqassapput. Manna tikillugu
ilinniartitaaneq qallunaat oqaasi-
inik tunngaveqartinneqarsima-
voq, qallunaatullu pisinnaallu-
anngitsut tunulliunneqartarput.
Aamma ilinniartitaanermi aaq-
qissuussinerup inuussutissarsiu-
tit tunngaviusut, aalisarneq pini-
arnerlu, tunulliutissimavai, uffa
kalaalerpassuit siunissaat inuus-
sutissarsiutini taakkunaniikkalu-
artoq.
Taamaattumik siunissami ilin-
niartitaanermi inuussutissarsiu-
tit taakkununnga tunngassute-
qartut pingaartilluinnartariaqar-
put.
Ilinniarnerup nalaani aningaa-
saqarniarnermut tunngasut sam-
mineqarmata taaneqartut ilagaat
ilinniartut aningaasaasa akissar-
siatut tunniunneqartariaqarne-
rat, tamatumuuna ilinniartut aki-
sussaassutsimik tigummisaqaler-
niassammata. Aamma ilinniar-
nermi aningaasanik atorniartar-
nermut tunngaviusut allanngor-
tittariaqarput. Aningaaseriviit
atornerluppallaaleqaatigut. —
Atorniartarfissatsinnik nammin-
neerluta pilersitsisariaqarpugut,
taama suleqatigiit nalunaarput.
Timersorneq pivallaaleqaaq
Puigunaatsuuvoq oqaaseqartitat
ilaata isornartorsiormagu ani-
ngaasat amerlavallaat timersor-
nermut atorneqartarnerat. Tassa-
mi qaqutigoortuummat pisortat
timersornermut aningaasaliissu-
taasa taamatut isornartorsiorne-
qartarnerat.
— Inuusuttunut suliniutit allat
pingaaruteqartut tamatumuuna
ilanngartuunneqartarput, oqaa-
seqartitaq taama nipilimmik
oqarpoq.
Inuusuttut inissaqarniarnerat
oqaluuserineqarmat pingaartillu-
gu taaneqarpoq assigiinngitsunik
ilinniagaqartut ataatsimut naju-
gaqartinneqartarnissaat ilinniar-
tuunngitsunut inissiat akornanni,
tassa imappoq immikkut ataatsi-
moortillugit najugaqarfiliuunna-
git. Tamatumuuna inuiaqatigiin-
ni pisunik malinnaasinnaanerulis-
sapput, tamannalu siunissami su-
lilerunik iluaqutigissavaat.
Pappialani inissaqarniarneq
pillugu suleqatigiinnut agguaan-
neqarsimasuni apeqqutigineqar-
tut ilagaat atorfiit suut inissaqar-
niarnermi salliutitaasassanersut.
Suleqatigiit akipput oqarlutik
atorfik tunngaviginagu inissaqar-
titsineqartariaqartoq, tassami i-
nuk kinaluunniit inissaaleqigaan-
gami assigiimmik misigissuseqar-
tarmat. Aamma suleqatigiit isu-
maqarput inissarsiornermi inuit
assigiimmik pineqartassasut ka-
tissimagunik katissimanngikku-
nilluunniit, meeraqalersimagunik
meeraqalersimanngikkunilluunni-
it.
Illumut akiliut akissarsiat
najoqqutaralugit
Suleqatigiit isumaqarputtaaq il-
lumut akiliutit aningaasarsiat
najoqqutaralugit angissusilerne-
qartassasut.
Nammineerluni ineqalersinnaa-
nermi 18-inik ukioqalereersima-
nissaq atuinnaqquneqarpoq. Kisi-
annili 18-it inorlugit ukioqarlutik
ilinniarnerminni naammassisima-
sut immikkut aaqqissuussiffigi-
neqarnikkut inissaqartinneqarta-
riaqartassapput.
Inissanik agguaasarneq taama-
at inissaqarniarnermi allaffiup ti-
gusariaqarpaa sukkanerusumik
sullissisinnaaneq eqqarsaatigalu-
gu, inissarsiortut sivisuallaamik
utaqqisaqqunagit. Allaffiup nam-
mineerluni paasisinnaasariaqar-
paa kikkut initaartariaqarnersut.
Suleqatigiikkuutaat saqqum-
miussereermata Martha Laban-
sen inunnik isumaginninnermut
qullersaqarfimmeersoq neriorsu-
ivoq isummat saqqummiunneqar-
tut inunnik isumaginninnermi nu-
taamik aaqqissuussinissamik a-
taatsimiisitaliamut tusarliunne-
qarumaartut. s.
13