Atuagagdliutit - 14.09.1978, Blaðsíða 34

Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Mee
Angalaniler-
saaru-
timerngit
Allattoq:
Karl Abrahamsen
Allunaasanik pinnersaatit
Asasakka meeqqat!
Soorlu kingullermik Atuagalliutiti-
gut allagaqarama neriorsuisimasunga
tutsiuteqqikkumaartunga. Mannak-
kullu tamaasiorniarpunga.
Ukioq kingulleq, tassa 1977, ingal-
luni uannut ukuninnga allattumut a-
ngalaffiusimaqaaq. Nunarput aprilimi
majimilu najoriarlugu nuannerserut-
tortoq allatut ajornaqimmat ullussak-
ka naammata Danmarkimut utertari-
aqarpunga. Tassalu maj naalluinnar-
toq uteqqillunga.
Ullut ingerlapput. Danmark pisar-
nermisut kiatsikkiartupilooqaaq. Tas-
saluaasiit nuna tamarmi qorsooqqis-
suinnanngorluni, massa juni naan-
ngitsorluunniit. Nunatinniinnera qa-
neqimmat allamik eqqarsaateqannge-
ruttorlunga ulkit ilaanni orninneqar-
punga — ukiut arlaqaqisut atassute-
qarfigilluagara qallunaaq inussiarne-
qisoq takkuppoq massa ullaagaluaqi-
soq.
Aqqalu ilannguttariaqarpara ka-
laallinut kikkuugaluanulluunniit
asanneqimmat, tassalu Keld Ander-
sen, Brabrandime najugalik.
Qanoq-una oqarnialersoq: Allamut
ungasissumut angalaniarami ilaasin-
naanersunga. Soorunami naaggaru-
sunngeqaara. Massami biiliinnarlun-
ga suli ungasissumut angalasiman-
nginnama. Pissanngatigeqalugu ilaa-
niarlunga akueraara. Tassalu isuma-
qatigiilluariaratta aalajangerpugut
suut aaqqitassat tamaasa aaqqeriar-
lugit aallarniarluta nunanut ungaseqi-
sunut nalusarluinnatsinnut.
Siullermik aallarnialeratta biili mi-
sissortipparput. Pappiaqqat atorfis-
saqarteqisavut aaqqitseriarlugit qa-
noq ilisumik ajutuussagaluarutta atu-
gassavut aaqqilluariarmata, taava
uagut ingerlaarnitsinni atugassavut
aaqqissuuppa vut, aj ornartorsiorpal-
laarnatalu naammassillugit.
Aapparma oqaatsit arlallit ilisi-
mammagit qujaqaanga. Uangami nu-
nani allani tikitassavut oqaluunniara-
luarukkit tulugaasaarpallaassaqiga-
ma aappara isumalluutigeqaara.
Ulloq ullaakkut aali'angerfipput eq-
qorluaqqissaarlugu aallarpugut, tas-
salu ullaakkut nalunaaqqutaq qulit
eqqorlugit immitsinnut assiliasaqat-
taariarluta Brabrand imaannaq tikit-
tussaajunnaarlugu tunullugu aallar-
pugut nunanut nalusarluinnatsinnut.
Kilometererpassuit ingerlavigisus-
saagatsigit soorngunami uannut pis-
sanganaqaaq — aqqutitsinni suut siu-
mortarnissaat eqqarsaatinni kaavit-
tuarput.
Aallarnitsinnit ualivallaanngitsoq
Danmarkip killeqarfia qimapparput.
Nal. ak. arfineq-marluk missaanni i-
ngerlareerluta misigaanga qasuum-
mertorujussuullunga. Tassalu biiliin-
nartut aqqusinersuisigut ingerlaar-
nerput pissanganaraluaqisoq aappara
asuliinnaq oqarfigaara arlaannut un-
nuiffissarsiortariaqarluta. Aammami
kimittuunik nerisariaqaratta qasual-
laannginnitsinni. Taavalu nunap-assi-
lersoriaratta isumaqatigiippugut
Hamborgimut unnuiartorniartaria-
qarluta. Qallunaatut vandrehjeminik
taaneqartartut ilaannut (tamakku
akikinnerummata) piniarluta aalia-
ngerpugut.
Nangikkumaarpoq
Annoncér i
GRØNLANDSPOSTEN
Allunaasaq atorlugu assigiinngitsor-
passuarnik nuannersunik eqqumiitsu-
nillu sananialussinnaavutit. — Qanor-
mi iliorlunga? Immaqa taama aperiu-
massasutit.
Puiaasarakujuppassuit allallu iga-
laaminikujuppassuit (soorlu marmela-
dep puui) atoreeraangakkit igittarpa-
tit, taamalu nunami kusanaaqutaa-
ginnalertarput.
Tamakkuninnga katersueriarlutit
allunaasanik imusivigalugit kusanar-
toruj ussuanngortissinnaavatit. Illup
iluani sunut assigiinngitsunut ator-
sinnaalissapput, soorlu aqerluusaa-
sivigalugit, ooriisivigalugit imaluun-
niit ujarannguit mikisut assigiinngit-
sut taakkununnga iliorarsinnaavat.it.
Allunaasaq atorlugu amerlasoor-
passuarnik kusas.saasinnaavut.it, ma-
tumuunali marluinnaat taaneqassap-
put:
1) Qummuattaasaq igalaamineq
(soorlu marmeladep puua) imaluunniit
puiaasaaraq allunaasamik silippal-
laanngitsumik imusiviginiaruk ataa-
niit allartillugu lim-imik nipinneqqu-
serlugu. Nimeriarneq siulleq nipitik-
kukku panerluarseeqqaarallassavat,
sinnera ajornannginnerusumik inger-
latinniassagakku.
Allunaasaq nylon atunngikkukku
pitsaanerussaaq, taanna pujappallaa-
qaaq.
Inerukku qalipaasesorsinnaavat,
tuschimik silittumik imaluunniit qali-
paasiutinik. Aamma allunaasat assi-
giinngitsunik qalipaatillit naatsun-
nguakkuutaartut atoriarukkit kusa-
nassaqaaq.
2) Qisumernit amitsut marluk paar-
latsillugit qeqqisigut qajannaarlugit
qilissavatit. Taava titartakkamisut
allunaasaq immullugu aallartissin-
naavutit. Allunaasaq amitsoq atussa-
vat, ajornanngippat allunaasat assigi-
inngitsunik qalipaatillit atukkit.
Taanna inerukku ini pinnersaatis-
saqartilerpat. Iikkami nivingasinna-
voq, ilaami nivingasinnaavoq il.il.
Nuannisaarluarniarna!
Ukialerpoq meeqqallu atualerput. Piffissaq sivisuallaanngitsoq
qaangiuppat sila-aasiit aneerfigiuminaallisalissaaq, taavalu anger-
larsimalluni suliassat ingerlallualissapput. Niviarsiarannguup uuma
soorluuna tamanna eqqarsaatigigaa — immaqaluunniit-una suna ti-
tartassanerlugu naluleraa!
LILLEGUT
fHEJ/ A ER OER NOGEN ZJi f JA/ VI \J FOR60G-ER /\A AT KDfftME
'C-

r-.'"?/ iMl
*és£\ Al// v<^^; •:"-r-^.'
t.^^'V^
¦^•^^^ " "5^^-i
PAS PÅ DGNNE GOfftMlBÅD IKKE DRIVER)
VÆK/
ssa^a - ipa
— ISERSIMASOQARPA?
— Aap, aniniarsarivugut!
¦— Annanniut pullartagaq saavi-
sinnaveersaaruk!
— Sumi? Suna? Annanniut suna?
Imminut pullattoq, torrak!
JE& SVNES IKKE, OE HAR LAUDET PÆNT,
UNGE MAND/ FLVVE^SKtNEN £R JO
BLEVET HELT VAD, SA DEN IKKE KAM
\_FWEJAERE/.
JEG- ER PROFESSOR F1PPE, r-
PET ER fAIN ASSISTENT ">JA, JE& HEDDER ALT6A
HERR HAMMER/ > 7 LILLE&UT. 0& DET ER
— Professori kisiat amigaatigiler-
parput!
— Inuusuttoq-aa, timmisartup — Uanga tassa professor Fippe,
mitsinnera torrallanngivippat! — aajunalu ikiortiga Hammer!
Takuummi timmisartoq masattoru- — Suu, tassa uanga Lillegutimik
jussuuvoq, taamaaligunilu tassa ateqarpunga, aajukulu Tuttikkut
tingisinnaajunnaassaaq! Piitarlu, tusarsimagunarpatit!
:sirth£ AxseyZ
— Timmisartumuna motoriata
aappaa ikuallaleriarmat taama
sorraatsigisumik mittugut!
— Qujanarmi iluatsitsigassi!
FORTS/STTES
35