Atuagagdliutit - 14.09.1978, Blaðsíða 34

Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . IVIee
Angalaniler-
saaru-
timemgit
Allattoq:
Karl Abrahamsen
Asasakka meeqqat!
Soorlu kingullermik Atuagalliutiti-
gut allagaqarama neriorsuisimasunga
tutsiuteqqikkumaartunga. Mannak-
kullu tamaasiorniarpunga.
Ukioq kingulleq, tassa 1977, ingal-
luni uannut ukuninnga allattumut a-
ngalaffiusimaqaaq. Nunarput aprilimi
majimilu naj oriarlugu nuannerserut-
tortoq allatut ajornaqimmat ullussak-
ka naammata Danmarkimut utertari-
aqarpunga. Tassalu maj naalluinnar-
toq uteqqillunga.
Ullut ingerlapput. Danmark pisar-
nermisut kiatsikkiartupilooqaaq. Tas-
saluaasiit nuna tamarmi qorsooqqis-
suinnanngorluni, massa juni naan-
ngitsorluunniit. Nunatinniinnera qa-
neqimmat allamik eqqarsaateqannge-
ruttorlunga ulkit ilaanni orninneqar-
punga — ukiut arlaqaqisut atassute-
qarfigilluagara qallunaaq inussiarne-
qisoq takkuppoq massa ullaagaluaqi-
soq.
Aqqalu ilannguttariaqarpara ka-
laallinut kikkuugaluanulluunniit
asanneqimmat, tassalu Keld Ander-
sen, Brabrandime najugalik.
Qanoq-una oqarnialersoq: Allamut
ungasissumut angalaniarami ilaasin-
naanersunga. Soorunami naaggaru-
sunngeqaara. Massami biiliinnarlun-
ga suli ungasissumut angalasiman-
nginnama. Pissanngatigeqalugu ilaa-
niarlunga akueraara. Tassalu isuma-
qatigiilluariaratta aalajangerpugut
suut aaqqitassat tamaasa aaqqeriar-
lugit aallarniarluta nunanut ungaseqi-
sunut nalusarluinnatsinnut.
Siullermik aallarnialeratta biili mi-
sissortipparput. Pappiaqqat atorfis-
saqarteqisavut aaqqitseriarlugit qa-
noq ilisumik ajutuussagaluarutta atu-
gassavut aaqqilluariarmata, taava
uagut ingerlaarnitsinni atugassavut
aaqqissuuppa vut, aj ornartorsiorpal-
laarnatalu naammassillugit.
Aapparma oqaatsit arlallit ilisi-
mammagit qujaqaanga. Uangami nu-
nani allani tikitassavut oqaluunniara-
luarukkit tulugaasaarpallaassaqiga-
ma aappara isumalluutigeqaara.
Ulloq ullaakkut aaliangerfipput eq-
qorluaqqissaarlugu aallarpugut, tas-
salu ullaakkut nalunaaqqutaq qulit
eqqorlugit immitsinnut assiliasaqat-
taariarluta Brabrand imaannaq tikit-
tussaajunnaarlugu tunullugu aallar-
pugut nunanut nalusarluinnatsinnut.
\ Kilometererpassuit ingerlavigisus-
saagatsigit soorngunami uannut pis-
sanganaqaaq — aqqutitsinni suut siu-
mortarnissaat eqqarsaatinni kaavit-
tuarput.
Aallarnitsinnit ualivallaanngitsoq
Danmarkip killeqarfia qimapparput.
Nal. ak. arfineq-marluk missaanni i-
ngerlareerluta misigaanga qasuum-
mertorujussuullunga. Tassalu biiliin-
nartut aqqusinersuisigut ingerlaar-
nerput pissanganaraluaqisoq aappara
asuliinnaq oqarfigaara arlaannut un-
nuiffissarsiortariaqarluta. Aammami
kimittuunik nerisariaqaratta qasual-
laannginnitsinni. Taavalu nunap-assi-
lersoriaratta isumaqatigiippugut
Hamborgimut unnuiartorniartaria-
qarluta. Qallunaatut vandrehjeminik
taaneqartartut ilaannut (tamakku
akikinnerummata) piniarluta aalia-
ngerpugut.
N angikkumaarpoq
Annoncér i
GRØNLANDSPOSTEN
Allunaasanik pinnersaatit
Allunaasaq atorlugu assigiinngitsor-
passuarnik nuannersunik eqqumiitsu-
nillu sananialussinnaavutit. — Qanor-
mi iliorlunga? Immaqa taama aperiu-
massasutit.
Puiaasarakujuppassuit allallu iga-
laaminikujuppassuit (soorlu marmela-
dep puui) atoreeraangakkit igittarpa-
tit, taamalu nunami kusanaaqutaa-
ginnalertarput.
Tamakkuninnga katersueriarlutit
allunaasanik imusivigalugit kusanar-
torujussuanngortissinnaavatit. Illup
iluani sunut assigiinngitsunut ator-
sinnaalissapput, soorlu aqerluusaa-
sivigalugit, ooriisivigalugit imaluun-
niit ujarannguit mikisut assigiinngit-
sut taakkununnga iliorarsinnaavatit.
Allunaasaq atorlugu amerlasoor-
passuarnik kusassaasinnaavutit, ma-
tumuunali marluinnaat taaneqassap-
put:
1) Qummuattaasaq igalaamineq
!f i
Ji k )
i. «u i f
LiåJ
(soorlu marmeladep puua) imaluunniit
puiaasaaraq allunaasamik silippal-
laanngitsumik imusiviginiaruk ataa-
niit allartillugu lim-imik nipinneqqu-
serlugu. Nimeriarneq siulleq nipitik-
kukku panerluarseeqqaarallassavat,
sinnera ajornannginnerusumik inger-
latinniassagakku.
Allunaasaq nylon atunngikkukku
pitsaanerussaaq, taanna pujappallaa-
qaaq.
Inerukku qalipaasesorsinnaavat,
tuschimik silittumik imaluunniit qali-
paasiutinik. Aamma allunaasat assi-
giinngitsunik qalipaatillit naatsun-
nguakkuutaartut atoriarukkit kusa-
nassaqaaq.
2) Qisumemit amitsut marluk paar-
latsillugit qeqqisigut qajannaarlugit
qilissavatit. Taava titartakkamisut
allunaasaq immullugu aallartissin-
naavutit. Allunaasaq amitsoq atussa-
vat, ajornanngippat allunaasat assigi-
inngitsunik qalipaatillit atukkit.
Taanna inerukku ini pinnersaatis-
saqartilerpat. Iikkami nivingasinna-
voq, ilaami nivingasinnaavoq il.il.
Nuannisaarluarniarna!
Ukialerpoq meeqqallu atualerput. Piffissaq sivisuallaanngitsoq
qaangiuppat sila-aasiit aneerfigiuminaallisalissaaq, taavalu anger-
larsimalluni suliassat ingerlallualissapput. Niviarsiarannguup uuma
soorluuna tamanna eqqarsaatigigaa — immaqaluunniit-una suna ti-
tartassanerlugu naluleraa!
LILLEGUT
— Aap, aniniarsarivugut!
— Professori kisiat amigaatigiler- — Inuusuttoq-aa, timmisartup
parput! mitsinnera torrallanngivippat! —
Takuummi timmisartoq masattoru-
jussuuvoq, taamaaligunilu tassa
tingisinnaajunnaassaaq!
■— Annanniut pullattagaq saavi- — Imminut pullattoq, torrak!
sinnaveersaaruk!
— Sumi? Suna? Annanniut suna?
— Uanga tassa professor Fippe, — Timmisartumuna motoriata
aajunalu ikiortiga Hammer! aappaa ikuallaleriarmat taama
.— Suu, tassa uanga Lillegutimik sorraatsigisumik mittugut!
ateqarpunga, aajukulu Tuttikkut — Qujanarmi ilua.tsitsiga.ssi!
Piitarlu, tusarsimagunarpatit! fortsættes
35