Atuagagdliutit - 16.01.1985, Qupperneq 11

Arqaluk Lynge:
Herstedvesterimi
ajornartorsiutit
paasinnittarnitsinnut
tunngapput
Isuinaginninnermi naalakkersuisup Arqaluk Lyngep
kalaallit Herstedvesterimi parnaarussaasimasut
Kalaallit Nunaannut nuunneqarsinnaanerat pillugu
ln°tsisinik atortitsinermut ministeri oqaloqatiginiarpaa
kommunia oktoberimi siunnersuu- — Aap, taamaassoraakka. Kisi-
teqanngikkallarmalli. annili isumaqarpunga taamaan-
Arqaluk Lyngep inatsisinik ator- ngitsoq. Siunnersorneqarnissaq
titsinermut ministeri oqaloqatigile- amigaatigaat. Soorlu qitornamik
runiuk apeqqutigissamaagaasa ila- toqusoqarsimatillugu taamatut pi-
gaat isertitsisarfinniittut eqqar- soqartartoq. Tamanna ajorluin-
tuunneqaatigisimasatik allanngor- nartuuvoq. Tamanna oqaluuseri-
tinniarnialeraangamikkit eqqar- sarlugu qaangerniarneqartariaqar-
tuussivinni sassaartitaaqqittarsin- poq.
naanersut. Isumaqarpunga aamma taama-
Tamanna allaffeqarfitsigut pi- torluinnaq pisoqartartoq qitornaq
sarpoq, Arqaluk Lynge oqarpoq. ajortuliorsimagaangat. Misigissut-
Soorlu isertitaasimasoq ukiuni tal- sit marluusarput. Siulleq tassa im-
limani isertitsisarfimmeereersima- mineerilluni tunussillunilu. Aap-
leraangat taamaaliortoqartarpoq paali tassa paasinninniarluni asan-
isertitaasimasoq sassartinngikkalu- nillunilu. Inuusuttulli tungaanut
arlugu. Taamaattumiguna inatsisi- pissutsit ajornartorsiornarsisarput,
nik atortitsinermut ministeri ape- eqqarsaatit anisinneqarsinnaa-
rissamaariga tamanna isertitaasi- sanngimmata. Isumaqarpunga illu-
masup sassartinneratigut pisaler- atungeriit tamarmik paaseqatigiin-
sinnaannginnersoq. niartariaqartut. Tassani misigissut-
Kalaallit pinerluuteqarsimasut su-
•iffigineqanngivillutik Herstedves-
,erimi parnaarusimaneqartarnerat
ukiuni arlalinngortuni oqaluuseri-
ueqareeraluartoq 1984-ip naanera-
uduunniit aaqqiissutissamik nas-
saartoqarsinnaaneranik neriunar-
loqarpallaanngilaq.
Maannali isumaginninnermi
naalakkersuisup ajornartorsiut i-
natsisinik atortitsinermut ministe-
nmut Erik Ninn-Hansenimut saq-
qurnmiuttussanngorunarpaa, Ar-
qaluk Lyngemmi inatsisinik atortit-
sinermut ministeri allaffiginiarpaa,
nenuutigaalu ukiortaareersimaleri-
arpat Ninn-Hansen tamakku pillu-
oqaloqatigiumaarlugu.
Inatsisartut ukiaanerani ataatsi-
nteereermata Københavnimiinner-
n'ini Arqaluk Lynge Herstedveste-
r>mut pulaarsimavoq, atugaallu
P'Uugif parnaarussivimmi sulisut
nqaloqatigereeramigit aamma fol-
ketingip inatsisinik atortitsinermut
ataatsimiititaliaanni ilaasortat
aamma oqaloqatigisimallugit.
‘\jornartorsiut annertooq
~~ Kalaallit Herstedvesterimi par-
naarussaasimasut Nanortallip
k°mmunianit siunnersuutigineqar-
ut silasiorfikumut Narsaq Kujal-
erniiittumut nuunneqarsinnaaner-
misissorluarniarpara, Arqaluk
Lynge AG-mut oqarpoq. Kalaallit
. nnaanni pinerluuteqarsimasunik
'sumaginnittoqarfik tamanna pillu-
§u qanoq oqarumaarnersoq aam-
ma apeqqutaavoq.
Naalakkersuisut tamanna pillu-
®u 'summeqqaartussaapput. Ta-
manna siullermik itigartitsissutigi-
Leciarsimagaluarpoq, Arqaluk
. yngeli taamaaliorumanngilaq,
1Sumaqarami naalakkersuisut ajor-
nartorsiutitik allanut tunniutiin-
nartariaqanngikkaat.
~~ Allattaaq, soorlu inuusuttut
Susaqarpiaratik Danmarkimiigin-
nartut qanoq iliuuseqarfiginiarni-
arPagut, Arqaluk Lynge oqar-
P°q.Arqaluk Lyngellu Danmarki-
ujnnnini iluatsillugu inuusuttut
nnstianiamiittut ataatsimeeqati-
S'simavai.
Kalaallit Nunaannut uteruma-
Prtaat arlaatigut qanoq iliuuseqar-
’giumavagut, Arqaluk Lynge o-
qarpoq. Herstedvesterimili ajor-
artorsiutit qaangiataaginnarsin-
aanngiiagut. Eqqortussanik paa-
nnittarnitsinnut tunngassuteqar-
put aammalu eqqartuussisarnermi
inatsisiliornermut attuumassute-
qarlutik — pillaaneq imaluunniit
pineqaatissiineq — kiisalu pinerlut-
tarunnaarsitsiniarneq. Isumaqar-
punga uanga Danmarkimilu sule-
qativut kiisalu nakorsat isumaqati-
giittugut tassalu kalaallit Hersted-
vesterimi parnaarussaasimasut na-
korsatigoortumik katsorsarniar-
neq ajornartut.
Eqqarsartaatsimmikkummi in-
narluuteqartuunngillat, assigiin-
ngitsunilli navianassuseqartuup-
put. Eqqarsartaatsimikkut innarlu-
utillit inissinneqartarput Sikrings-
anstaltenimi Nykøbing Sjællandi-
miittumi, Herstedvesterimiittulli
isumaginninnikkut perorsaanik-
kullu qanoq iliuuseqarfigineqarta-
riaqartuupput.
Tamakku sungiusimasaannik a-
vatangiiseqartinneqartariaqarput,
— pinngortitamik atukkanillu su-
ngiusimasaannik soorlu silasiorfi-
koq pineqartoq taamatut atugassa-
tut aaqqissuullugu.
Oqaluuseriumaarparput matoq-
qasuussanersoq qanorlu aaqqis-
suunneqassanersoq. Ilaallu qanoq
iliorlugit isumannaallisaavigineqa-
rumaassanersut.
Nammineerluni saqqummiussincq
Kalaallit folketingimi ilaasortaati-
taat peqatigalugit folketingip inat-
sisinik atortitsinermut ataatsimiiti-
taliaa oqaloqatigereeramiuk Arqa-
luk Lyngep kissaatigilerpaa inatsi-
sinik atortitsinermut ministeri Erik
Ninn-Hansen atassuteqarfigissagi-
ni.
Inatsisinik atortitsinermut mini-
steri -84-imi junimi oqarpoq inissii-
sarfinnik matoqqasunik pinerluu-
teqarsimasunut eqqarsartaatsimik-
kut innarluuteqartunut naatsor-
suussaasunik maannakkorpiaq Ka-
laallit Nunaanni pilersitsinissamut
periarfissaqanngikkallartoq. Taa-
ma oqarpoq folketingimi ilaasorta-
mut Jørgen Lengerimut (VS) akis-
summini, taanna aperimmat mini-
steri qanoq iliuuseqarumanersoq
kalaallit pinerluuteqarsimasut pi-
neqaatissiissutisiaminnut ilagitillu-
gu inuunertik naallugu nunamin-
niit peersitaasarnerisa pinngitsoor-
tinneqarnissaat anguniarlugu. Ta-
mannali tassa pisimavoq silasiorfi-
kuusimasup Herstedvesterimi par-
naarussanut inissiisarfittut atorne-
qalersinnaaneranik Nanortallip
Kalaallit Danmarkimi parnaarussivinniittut pillugit Arqaluk Lyngep qal-
lunaat naalakkersuinermik suliaqartut oqaloqatigai.
Aqqaluk Lynge mødes med danske politikere om grønlændere i danske
fængsler. (Foto: A Ifa Foto)
Ajorluinnartumik pisoqarsima-
gaangat eqqartuussisoqartarpoq.
Suliallu saqqummerneqarneri ta-
maasa pisimasut taakku eqqaaq-
qinneqartarput. Inuttaa takune-
qarneq ajorpoq, taamalu misigissu-
seqarfigineqassanani.
Eqqartuussisarneq taamaattoq
atortuaannarsinnaanngilaq. Taa-
maattumik isertitaasimasut ikioru-
maneqanngitsutut iliorfigineqar-
tarnerannut tunngasunut allaat
misissuiffiginiarpavut. Kommunit
atisassarsiutissanik ikiuuttartus-
saapput, ilisimaneqarporli iserti-
taasimasut ilaat iluatigut atisassar-
siutissanilluunniit ikiorumanngin-
neqartartut, uffa kommunit ilaat
stereoanlæginilluunniit tunisisar-
tut.
Ilaasa nammineeq atisaminnik
atisaqaqqusaasarsimannginnerat
misissuiffigissavarput. Immaqa
Danmarkimukartinniangaaramik-
kik poortuinissaannulluunniit pif-
fissaqartittarsimanngilaat. Ilaqut-
tatik atassuteqarfigisanngilaat. Si-
anerfigalugit oqaloqatiginissaat
annilaangassutigisarpaat. Ajortuli-
arimasamik oqaloqatiginnissutigi-
nissaannut periarfissaqartanngil-
lat. tamakku tamaasa misissuiffigi-
sariaqarpavut.
Misigissutsit
AG: — Isumaqarpit Danmarkimi
parnaarussaasimasut ilarpassui Ka-
laallit Nunaanni ilaquttaminnit pu-
igugaasimasutut tununneqarsima-
sutullu misigisimasut?
sit assigiinngitsorpassuit pilersar-
put...
Apeqqut allarluinnaq tassa eq-
qorneqartunut — pinerluffigine-
qartunut — taarsiissuteqartarneq.
Pillaalluta toqutsineq ajorpugut,
muuamaakkuunngilagut, taamaat-
tunngussanalumi. Oqallittariaqar-
pugut — eqqartuussisarnermi inat-
simmik allatut ittumik Kalaallit
Nunaanni peqartariaqarnerluta
oqallisigisariaqarparput.
Isumaqarpunga eqqarsartaatsi-
mikkut innarluuteqanngitsut Her-
stedvesterimukartittuaannassagut-
sigit pissutsit oqaluuserisariaqale-
rumaartut. Saqqummiussisoqa-
reerpormi — naak kalaallit folke-
tingimi ilaasortaatitaat tusaanngit-
suusaaraluartut qallunaat naalak-
kersuinermik suliaqartut, Kalaallit
Nunaannilu eqqartuussisarnermi
pissutsinik isumakuluutiginnittut
oqallisilereerput.
Kalaallit Nunaanni eqqartuussi-
sarmi pissutsit oqaluuserineqartu-
assappata, tamannalu Europami
saqqummiunneqassappat tamanna
namminersornerulersimanermi a-
jornartorsiutaaleratarsinnaavoq.
Taamaattumiguna maakkut suli-
nialersunga. Isumaqarmara ajor-
nartorsiutit uagut inuiaqatigiit
akornatsinni pilersimasut allanut
nassiuttuaannarsinnaanngikkivut.
Herstedvesterimi ajornartorsiutit
suliassanut aallartereersimasatsin-
nut allanut ilagitillugit oqaluuseri-
sariaqarpavut, naalakkersuisuni
ilaasortaq Arqaluk Lynge nagga-
siivoq,
AIUAGAaDLIUTIT
NR. 3 1985 11