Atuagagdliutit - 18.11.1997, Blaðsíða 11

Nr. 89 • 1997
11

GRØNLANDSPOSTEN
NUUK (LRH) - Kultureqar-
nermut, ilinniartitaanermut
ilageeqamermullu pisortaqar-
fimmit kisitsisit kingulliit
takutippaat, ilinniartitsisunik
ilinniarsimasunik meeqqat
atuarfianni ilinniartitsisutut
atorfinnit 1002-jusunit 190-it
inuttalerneqarsimanngitsut.
Ilinniartitsisutut atorfiit 190-it
pineqartut ullumikkut taarti-
gaat timelærerit 246-t. Pinga-
artumik nunaqarfinni isorliu-
nerusunilu ilinniartitsisut ilin-
niarsimasut amigaataaner-
. paapput.
- Assersuutigalugu Uum-
mannap kommuneani ilinni-
artitsisutut atorfiit 25-t inutta-
lemeqanngitsut taartigaat ti-
melærerit 34-t, kultureqamer-
mut, ilinniartitaanermut ila-
geeqarnermullu pisortaqar-
tartut immikkut ittumik aaq-
qissuussiffigineqarsimagalu-
artut.
- Ilinniartitsisut nunaqarfin-
ni isorliunerusunilu ilinniar-
titsisunngortut sumiiffitsik
pillugu tapisiaqartinneqarput,
kommunenilu aalajangersi-
masuni aamma ineqamermin-
nut tapiiffigineqartarlutik.
Taakku saniatigut pineqartu-
nut ilinniartitsisussarsiortar-
nermi ilinniartitsisunngorlaat
namminersomerusunit neqe-
roorfigineqartarput ilinniar-
nerminni akiitsugarilersima-
saminnik taarsersueqatigine-
qarnissaminnik, Søren
Rasmussen oqaluttuarpoq.
Namminersornerullutik o-
qartussat aalajangersimapput
ilinniartitsisup akiitsuisa taar-
sersugaasa affaannik tapiis-
fimmi siunnersorti Søren suteqartamissamik.
Rasmussen oqarpoq.
- Upernavimmi pissutsit
aamma taamaapajaarput, ilin-
niartitsisutut atorfiit 27-t inut-
talerneqanngitsut taarteqar-
mata timelærerinik 36-nik,
Tasiilamilu atorfiit inuttaler-
neqanngitsut 26-t taarteqar-
tinneqarlutik timelærerinik
30-nik. Taamaattumik taku-
neqarluarsinnaavoq meeqqat
atuarfiini ilinniartitsisut kis-
saatiginngikkaat nunaqarfinni
isorliunerusunilu ilinniartit-
sisuunissaq, Søren Rasmus-
sen oqarpoq.
Ilinniartitsisussarsiomeq
Søren Rasmussen-ip nalu-
naarutigaa isorliunerusuni
kommunenilu nunaqarfippas-
sualinni ilinniartitsisut ami-
gaataanerat malunnaateqar-
torujussuusoq, naak taane-
qartuni ilinniartitsisunngor-
atatillugu ilinniartitsisunngor-
niat 15-it najugaqarfitsik qi-
mannagu maannakkut ilinnia-
gaqartut isumalluarfigaavut.
Taamatut ilinniartitsisunngor-
niat amerlanersaat nunaqar-
finneersuupput, taamaattumik
neriuutigaarput siunissami
meeqaat atuarfianni ilinniar-
titsisut amerlanerusut nuna-
qarfinni atorfinittalissasut,
Søren Rasmussen oqarpoq,
eqqoriarlugulu meeqqat atu-
arfianni ilinniartitsisut nuna-
qarfinnut isorliunerusunullu
nuunneq ajortut akissarsiat
pissutigalugit.
Avannaani tunumilu kom-
munet peqatigiiffiat - KATS -
allamik nassuiaatissaqarpoq.
Tamanna pillugu allaaserisaq
aviisip ilaani atuaruk.
Nunaqarfinni isorliunerusunilu naammaginartunik inissaqartitsinnginneq pissutaanerpaa-
voq meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut tamakkunani ilinniartitsisunngorumasannginnerannut,
avannaani tunumilu kommunet peqatigiijfianni KATS-imi ilaasortat isumaqarput.
Manglen på passende boliger i bygder og yderdistrikter er den væsentligste årsag til,
at folkeskolelærere ikke søger arbejde der, mener medlemmerne afforeningen for de
nordgrønlandske og østgrønlandske kommuner, KATS.
- Assersuutigalugu ilinniar-
titsisoq ukiumut akiitsuminik
10.000 koruuninik akiliisi-
mappat, taava namminersor-
nerullutik oqartussat 20.000
koruuninik akiliussissapput.
Taamaakkaluartoq ukioq
manna Ilinniarfissuarmit ilin-
niartitsisunngortunit ataasiin-
naq nunaqarfimmi ilinniartit-
sisunngorumasimavoq, Søren
Rasmussen oqarpoq.
Tikisitat
Søren Rasmussen-ip oqaatigi-
sinnaannginnerarpaa meeqqat
atuarfianni ilinniartitsisut tiki-
sitat nunatsinni qanoq amer-
latiginersut. Kisiannili oqaati-
gaa ukioq manna tikisitat 44-t
atorfinitsinneqarsimasut.
- Ukioq mannalu Ilinniar-
fissuarmi ilinniartitsisunngor-
laat 24-t qujarullugit atorfmit-
sissimavavut. Tamatumunnga
Piniartumit atuartinneqartut
Piniartup nuliata uimi inuussutissarsiornera pingaartimmagu maannakkut
piniartoq alla Ittaajimmi ilinniartitsisuuvoq
ITTOQQORTOORMIIT
(LRH) - Avannaani tunumilu
kommunet peqatigiiffianni -
KATS-imi - siulittaasup
Andreas Sanimuinnaap Ittoq-
qortoormiineersup tupigusuu-
tiginngilaa kisitsisit pisorta-
neersut takutimmassuk nuna-
qarfinni isorliunerusunilu
ilinniartitsisussaaleqineq an-
nertunerpaammat. Tamanna-
mi pillugu peqatigiiffik qa-
ngali annertuumik paasisitsi-
niaasarsimammat.
Ilinniartitsisut amigaataa-
nerat pillugu atuartut atuartin-
neqartarnerata annaaneqar-
tannginnera pappiaratigut ta-
kussutissani ajunngitsutut
isikkoqarsinnaavoq, tassami
amigaatigineqartut taarseme-
qartarmata timelærerinit. Pis-
susiviusulli allarluinnaapput.
Ittoqqortoormiit nunaqar-
fiisa aappaanni Ittaajimmi
meeqqat siomagut atuartin-
neqartarput ajoqimit. Kalaal-
lit Nunaannilu ajoqit amigaa-
taanerat nunaqarfimmi tassa-
ni aamma malunniussimavoq,
taamaalilluni nunaqarfik
maannakkut ajoqeqanngilaq
Naak meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut isorliunerusuni ilinniartitsisuunermikkut annerusumik akissarsiaqarsinnaagaluar-
lutik illoqarfinni angisuuni ilinniartitsisuunissartik piumaneruaat.
Selvom folkeskolelærere får ekstra i lønningsposen ved at arbejde i yderdistrikterne, bliver de helst i de store byer.
ilinniarsimasunillu ilinniartit-
sisoqarani.
- Taamaattumik ukioq
manna piniartup nulia atuar-
titsisutut Ittaajimmi atorfinit-
sipparput. Eqqarsaqqaarlunili
aalajangerpoq uimi piniartu-
tut inuussutissarsiornera ta-
persersorumallugu, taamalu
atuartitsisuunerminit tunuar-
luni. Tamatuma kingoma al-
latut ajornartumik piniartut
ilaat atuartitsisutut atorfinit-
sipparput. Ajuusaamartumilli
tamanna ingerlalluarpallaann-
gilaq, tassami piniartup atuar-
titsineq saniatigooriinnarma-
gu, taamalu piniartuunini pi-
ngaartinnerullugu, Andreas
Sanimuinnaq oqaluttuarpoq.
Nuuttoq
Ittoqqortoormiillu nunaqarfii-
sa aappaanni Uunartimi pis-
sutsit ajomerupput. Tassani-
mi meeqqat atuartut nungus-
simapput.
- Siomagut Uunarteq mee-
rarpassuaqarpoq. Ilinniartit-
sisussaaleqinerli pissutigalu-
gu meeqqat illoqarfimmut nu-
tsersimapput. Ullumikkut
Uunarteq meeraqanngilluin-
narpoq. Tamanna ernuma-
nartutut isigaara, Andreas
Sanimuinnaq oqarpoq.
- Meeqqallu illoqarfimmut
nuunnerminni tamatigut iluat-
sitsineq ajorput. Nunaqarfim-
mi ilinniartitsisussaaleqineq
pissutigalugu atuartinneqar-
nerminni ilutiminnit kingua-
attoorsimapput. Taamaattu-
mik amerlanertigut nunaqar-
fimmiut klassenut minnemut
nuutinneqartariaqartarput.
Taamaalillutik ajomartorsiu-
lersarput namminneq pissuus-
sutiginngisaminnik, Andreas
Sanimuinnaq oqarpoq.
Ineqarniameq
Nunaqarfinni isorliunerusuni-
lu ilinniarsimasunik ilinniar-
titsisussaaleqineq pillugu
ajornartorsiut annertooq
KATS-imut ilaasortanit oqal-
lisigineqarsimavoq. Tamar-
millu isumaqatigiipput an-
nertunerpaamik suliniarfigi-
neqassasoq ineqarniameq.
- Erseqqilluinnarpoq ilinni-
artitsisorpassuit nunaqarfinnit
isorliunerusunillu qimaasar-
mata ineqarnermi pissutsit
pissutigalugit. Nalunngilarput
ilinniartitsisut arlaqarmata
nunaqarfinni ilinniartitsisun-
ngomissamik kissaateqartut,
tunuarsimaartarlutilli nalun-
nginnamikku ineqamiamermi
pissutsit naammagisinnaana-
git, Andreas Sanimuinnaq
oqarpoq.
- Najugaqarfigisarpaat illut
ussiitsut kiassaateqarfeqan-
ngitsut. Illu immaqa kissar-
suuteqarsinnaavoq. Meera-
qarsimagaanni inimi kiassar-
neqanngitsumi najugaqamis-
saq omiginanngilluinnarpoq,
Andreas Sanimuinnaq isuma-
qarpoq.
- Peqatigiiffitta siunnersuu-
tiginiarpaa nunaqarfinni isor-
liunerusunilu ilinniartitsisut
»Illorput 2000«-imik illuliu-
unneqamissaat. Illut taamaat-
tut nunaqarfinnut innaallagis-
siorfilinnut naleqqulluinnar-
tuupput, illut kiassaateqarfi-
lerneqarsinnaammata, aam-
malu uffarfilemissaat periar-
fissaqarluni, Andreas Sani-
muinnaq oqarpoq.
- Nunaqarfiit ataannamis-
saat kissaatigineqarpat pissut-
sit ajalusuulersut iluarsine-
qartariaqarput, KATS-imi
siulittaasoq Andreas Sanimu-
innaq oqarpoq.
Ilirmiamtsisuuneq
soqutigineqanngilaq
Pingaartumik nunaqarfinni isorliunerusunilu meeqqat
atuarfianni ilinniartitsisut amigaatigineqartorujussuupput,
taakkunani timelærerit ilinniartitsisuusarmata

ASS7 FOTO-ARKIV: KNUD JOSEFSEN