Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 13.04.1978, Blaðsíða 24

Atuagagdliutit - 13.04.1978, Blaðsíða 24
Siumut Nuuk: Erseqqissaataaluarpoq Siumut Nuup ileqquusumik ukiumoortumik ilaasor- taminut aalajangiiffiusumik oqartussaanerpaaffiusu- millu ataatsimiititsinerani peqataasut oqaaseqaatis- satut una akuersissutigaat: Kanalip sineriaani franskit naju- gaqartut ukiuni arlalinni sulissu- tigisarsimagaluarpaat umiarsua- rujussuit oliamik angallassisartut Bretagneap sineriaatigut ikkarlo- qaqisukkoortut ungasinnerullutik avaqqutsisarnissaat, ikkarlillutik ajoqusiisinnaanerat pinngitsoor- niarlugu. Taamalli kissaateqar- tuarnerigaluat kinguneqanngit- soorsimavoq. Aarimmi allassaanngitsumik issannguaq ajutoorneqarpoq. A- norersuartorsuugaa umiarssuar- suaq oliamik 200.000 tonsimik usi- lik ikkarlippoq. Tamanna pivoq upernaakkut immap sarfarissi- nissaa sicqqutitsiarlugu. Ullut qulit qaangiutiinnartut sineriak kilometerinik 100-nik arlalinnik isorartussusilik olia- mik issoqisumik mingutsinneqa- reerpoq. Sinerissami aalisarneq tamarmi unitsinneqarpoq. Qeq- qussanik katersuisarfissuit sine- riallu inuppassuarnik nalunngu- artunik najorneqartartoq sussaa- junnaarlugit oliarsuarmik matu- neqarput. Oqaatigineqarpoq mi- ngutsinneqartup salinnissaa inuit 10.000 sinnillit qaammatini arla- linni aatsaat naammassisinnaas- sagaat. Taama mingutsitsinerujussuaq qanoq sivisutigisumik aalisarner- mut ajoqutaajumaarnersoq ki- ngunissamullu qanoq sunniute- qarumaarnersoq oqaatigineqar- sinnaanngilaq. Isumalluarnerpaa- ginnaat isumaqarput pissutsit qa- ngatut ileqqikkumaartut. Ajortu- meerinerujussuulli kinguneri qaa- ngiutsinnagit inuit tusintilippas- suit aningaasarsiornerat aseror- neqartussaavoq. Amerlaqisut nu- taamik inuutissarsiutitaartaria- qassapput, ikinngeqisullu najuk- katik allaat qimattariaqassallugit. nålagauvfiup kuku- nersiuissuisa igdlu- liat aké misigssusagåt nålagauvfiup k-'ikunersiuissartui- sa månåkut Kalåtdlit-nunåne ig- dluliornerme akiussut misigssu- savait. ilåtigut tamatumunga per- KUtauvoK borgmester Knud Sø- rensen kommuneingeniørilo John Damtoft, Ausiait, aperKUterujug- ssuartalersimangmåssuk Kalåt- dlit-nunånut ministerip Jørgen Peder Hansenip OKautigisimang- mago, Kalåtdlit-nunåne sanaor- tornerme akiussut kvadratmete- rimut 2—3000 kr-tdlo akornåni- tartut åmalc Kagfagkajungneru- ssardlutik ingmikut pissoKariar- tOK. bcrgmesterip kommuneingeniø- rivdlo taima oKautigissat „kuku- ssuvdlutigdlo paitsunganartussut" OKautigåt. Ausiangne akiussunut åssersutitut taineKarpoK inigssia- nik 30-nik sananeK, rækkehuset „igdlut 71-it". tåukua sananerat uvdlumikut akiussut maligdlugit kvadratmeterimut 5.780 kr-Kå- sacK. akimutdlo tåssunga ilauna- ne imarmut igitagssanutdlo av- Kusernerat nunagigsainerdlo. Kalåtdlit-nunånut ministere Ka- nigtukut navsuiauteKarpoK inatsi- ssartunut ilaussortap Steffen Kjærulff-Schmidtip (frp.) aper- KuteKarneragut. Kjærulff- Schmidtip suliagssaK nålagauv- fiup kukunersiuissuinut suliag- ssiusimavå Ausiangne borgmeste- rip kommuneingeniørivdlo aker- dliunermingnik sågfigisimangmå- ne. borgmester Knud Sørensen isu- maKarpoK Kalåtdlit-nunåne ig- dluliornerme akit ingassalersut. — uvdlumikut igdluliortarneK 100 procenlerdluinangajangmik nåla- gauvfingmit akilerneKardlunilo ingerdlåneKarpoK GTO-kut bolig- støtteudvalgivdlo avKutigalugit. taimatut sanassarneK aningaussa- lersuinerdlo kinguneKarput, sa- nacrtornerup ingerdlanerane inuit nangminérdlutik sananerane ani- ngaussartutinik ikilileriniartå- ngitsut borgmester Knud Søren- senip OKautigå. „iluamik misig- ssuissoKartariaKarpoK sanaortor- nerup iluane akit avdlangoriar- tornerånik påsivdluarniardlugo sorpiait taima akisutigineranut perKutaunersut". tassalo suliagssaK tåuna nåla- gauvfiup kukunersiuissuisa mi- sigssorumasimavåt. Ukiut 10—20-t qaangiuppata si- nerissap ajortumeerneqartup uu- mascqarnera immallu naasoqar- nera qanoq ikkumaarnersut eq- qoriarneq ajornarluinnnarpoq. Kalaallit Nunaata sineriaani oliamik ujarlerneq unitsinneqa- rallarpoq, ilimasaarutigineqartu- arporli ullut arlaanni nangeqqin- neqarumaartoq. Oliamik nassaar- toqaraluarpat apeqqutaaginnalis- saaq qaqugu olia nunatsinni aju- toortitserujussuarumaartoq. Namminersornerulernermi naa- lakkersuisunngortussat Kalaallit Nunaanni nunap pisuussutaanik ujarlernermi akisussaaqataaneru- lertussaapput, taamaattumik si- latusaartumik ingerlatsinissaq pingaartorujussuuvoq. Kalaallit politikeriminnut tapersersuilluar- pata aatsaat kalaallit isumaat qallunaat naalakkersuisuinit tu- saajumaneqarnerusassapput su- miginnarneqannginnerussallutil- lu. Kalaallit politikeriminnut a- junngitsumik tapersersuinissaat aatsaat anguneqarsinnaavoq ajor- nartorsiutit takkuttuartut suku- miisumik kalaallinut tamanut ili— simatitsissutigineqartarpata. Taa- maattumik pinngitsoorneqarsin- naanngilaq ilisimasassanik paa- sissutissanillu inunnut tunioraa- juarneq. Frankrigimi oliap aseruineru- jussua — maannamut nunarsuar- mi ajutoornerit annersaat — Ka- laallit Nunaata inuinut naam- manngeqisumik tusarliunneqar- poq. Taamaattumik SIUMUT NUUK piumasaqarpoq kajumissaarute- qarlunilu oliap ajunaartitsineru- jussuata kingunerinik ungasin- nerusorlu eqqarsaatigalugu sun- niutigiumaagaanik paasissutissa- nik Kalaallit Nunaata Radioa, Atuagalliutit Landsrådilu pissar- sioqqullugit, paasisallu kalaalli- nut erseqqissumik tusarliuttaq- qullugit. Taamatut tusagassiuineq inun- nut annilaarsaarinerussanngilaq. Kalaallilli politikeriisalu qular- naatsumik piumasarisariaqarpaat nunatsinni oliamik nassaartoqas- sagaluarpat ajoqutaasinnaasut suunersut paaseriissallugit. Bretagneami ajutoornerup amii- laarnaqisup SIUMUP kissaatigiu- agaa erseqqissarpaalusooq unaa- soq: Nunatsinni oliasiornissamut akuersaaginnarani tunuarsimaar- tariaqarneq mianersorluinnarta- riaqarnerlu. tOKUSSOK Nanortalingme ajone, Karl Jo- chumsen, 57-inik ukiulik kinguv- dlune ajunårsimavoK, glasfiberi- mik angmåinartumik aKuterala- lingmik angatdlateKardlune Na- nortalingmit Tasermiut Kanger- dluånut nunanarfingmut Tasiu- ssamut ingerdlasimagaluarpcK, i- laKutane tåssanitut ornigdlugit. kingusingnerussukut Karl Jo- chumsen umiatsiame kingonta- ssup atåne iperKassoK navssåri- neKarsimavoK. ajunårtup Kimatarai nuliane ki- tornatigdlo ardlagdlit. TukaK Teatere n u navtin u kart ok teaterip issigingnårtitsissartue kalåtdlit tatdlimat angalanigssartik sap. ak. uvane Nanortalingme aut- dlartisavåt — issigingnårtitsissut „Inuit" sinerissame igdloKarfingne angnerne aprilime majimilo issiging- nårtitsissutigineKåsaoK sapåtip akunerane uvane kalåt- dlit issigingnårtitsissartut TukaK Teater Nanortalingmut tikisåput, issigingnårtitsissartut sujugdler- mérdlutik Kalåtdlit-nunåne anga- lanerat autdlarnisavdlune. aprilip majivdlo ingerdlanerane issiging- nårtitsissartut issigingnårtitsissu- tigisavåt „Inuit" sinerissame ig- dloKarfingne anginerne tamane Upernavik avangnamut tikitdlu- go. sujorna TukaK Teaterip issi- gingnårtitsissutigå „Inuit" Nung- me iliniartitauneK atautsimérssu- autigineKarmat. issigingnårtunut puigunaitsuvoK, Kularnångitdlui- narpordlo, sinerissame issiging- nårtugssat pisangåssutigssaKartut pisanganartumik kivdligtinartu- migdlo issigingnårnigssamut. TukaK Teaterime pissortaK, norgemiOK Reidar Nilsson, anga- lanerme peKatåusaoK, tåssane a- ngalaKatåusavdlutik kalåtdlit issi- gingnårtitsissartutut iliniartut Naja K'eKe, Pinto Schmidt, Sore Møller, Rasmus Thygesen åma Rasmus Lyberth. teknikeriuvoK Niels Johansen. Sore Møller OKalugtuarpoK, Tu- kaK Teatere tikitamine tamane atausiardlune mardloriardlunilu- nif katerssortarfingne imalunit avdlane inine piukunartune issi- gingnårtitsissåsassoK. uvdlukut „Inuit atuarfingne issigingnårtit- sissutigineKartåsaoK, soKutiging- nigtoKarångat. -h. Piffissaq pissanganarto^ qanilliartumnai-poq. Jonasikkut ikkaHummut ikaarunneqarput uleriarpat aa^'ummii qaasuttuwit nerfneqa^niassammata. Itsarnitsat naaiagaata (pissartarsuata) pam'a aliasukujuppoo} }onas pinnguaqatissaniisut ilM^tiaigaluaqigamfuk... 24

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.