Atuagagdliutit - 10.12.1998, Blaðsíða 14

14 • TORSDAG 10. DECEMBER 1998
ATUAGAGDLIUTIT
ckéesAæfees
Init assaaffigineqartut ilaat qulamanngitsumik ikaartiteriffiuvoq. ltsarsiuul ikaartiterutip sinnikui nassaaraat,
atlantikup avannaani ikaartiterutit ilisimaneqartut pisoqaanersaasa assingat. Ikaartiterutit sinnikui marluk
ullumikkut Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu saqqummersitaapput. Annoraaminiliornermut
atorlut allat nassaarineqarput: qissiut, qissiutip ikaartiterutillu oqimaalutaat arlaqarput, annoraamemgillu
ikaartitikkat sinnikui nassaarineqarput. Qallunaatsiaqaifimmi ikaartiterinermut atorneqarsimapput savaasat,
tuttut, savat, nersussuit, umimmaat, ukallit, nannut, amaqqut, teriannissat, ussippaarsuit allarsuillu qiviui.
Ussippaarsuit allarsuillu qiviui itsarsiuunut eqiiallaataapput. Uumasut taakku ullumikkut Amerikamut Avan-
narlermut atatinneqarput, aammali Vikingit nalaanni Ukiullu Akulliit nalaanni Europa-mi amerlasoorsuup-
put. DNA-mik misiligutit takutissinnaassagunarpaat ussippaarsuit allarsuillu qiviui Arnerallap qinnguaniittut
Europamit nassarneqarsimanersut imaluunniit Amerikap Avannaanut aaneqarsimanersut. Uumasut taakku
qiviui Amerika Avannarlermeersimassappata imaassinnaavoq qallunaatsiaat Amerika Avannarlermiissimasut,
imaluunniit eskimuunik niueqateqarsimasut, tamatuma nalaani Amerikap Avannaaneerlutik Nunatta kitaanut
nunalisaqattaartut.
Et af de udgravede rum var helt tydeligt gårdens væverum. Arkæologerne fandt rester af to opretstående væve, der er de ældste væve kendt fra det nordatlantiske område. De to væverester
er i dag udstillet på Grønlands Nationalmuseum og Arkiv i Nuuk. Andre redskaber til tekstiltilvirkning blev også fundet: Tene, tenvægte og vævevægte fremkom i mængder, og der blev
fundet mange brudstykker af vævet klæde. Til vævningen på Gården under Sandet er brugt uld af geder, rensdyr, får, køer, moskusokser, sneharer, isbjørne, ulve, polarræve, bisonokser og
brune bjørne. Især ulden fra bisonokser og brune bjørne tænder julelys i arkæologernes øjne. Disse dyr bliver i dag forbundet med Nordamerika, men de levede også i stort tal i Europa i
Vikingetiden og Middelalderen. DNA-analyser vil måske kunne vise, om ulden fra bisonokserne og de brune bjørne i vævestuen i bunden af Ameralik-fjorden er blevet importeret fra
Europa eller er blevet hentet i Nordamerika. Hvis ulden fra de to dyrearter er fra Nordamerika, kan det betyde, at nordboerne enten har været i Noramerika, eller at de har handlet med
eskimoerne, som i samme periode fra Nordamerika trængte ned langs Grønlands vestkyst.
Thor, Bardur Bjørgilu unneqqasiitsoq
Qallunaatsiaqarfik ukiut 700-t matuma siorna qimanneqaraluarluni suli takussaavoq
saanik ilisimatusartuupput
Canadamiut, Nunatsinneer-
sut Islandimeesullut kiisalu
Tuluit Nunaanneersut qallu-
naallu.
Misissugaapput 1) Ame-
rallap qinnguani qallunaatsi-
aat naasorissaasutut, aalisar-
tutut piniartutullu pingortita-
mik atuisarsimanerat, 2) qal-
2
Z
in
o
i
Qallunaatsiaqarfimmi saanikorpassuit nassaarineqarput,
nersutaatinit piniakkanillu. Nersutaatigaat hiistit, savaasat,
savat, nersussuit, qimmit - teriarpassuillu. Uumasuutaasa
ilaat ullumikkut ilisimavagut. Illerfinnguup isuani qimmeq
kigartomeqarsimavoq. Europamiut qimmerigaat ilisamar-
luarpoq, kalaallit qimmerinagu. Qallunaatsiaat qimmeq
aamma ikinngutiginersaasimavaat... Piniagarisimavaat
niisamat, puisit, ukallit, aarrit, tuttut, nannut aamma aqissit.
Der er blevet fundet mange knogler af både tamdyr og
fangstdyr på Gården under Sandet. Af tamdyr holdt nord-
boerne heste, geder, får, køer, hunde - og masser af mus.
En af gårdens 4-benede beboere kender vi i dag. På ende-
stykket af et lille træskrin er ridset billedet afen hund.
Billedet viser klart en europæisk tamhund, og ikke en
grønlandsk spids. Hunden var altså også nordboernes
bedste ven... Af fangstdyr viser knoglefund marsvin, sæler,
harer, hvalrosser, rensdyr, isbjørne og ryper.
Allattoq: Kurt Kristensen
Qallunaatsiaqarfik Ameral-
lap qinnguaniittoq ukiut 700-
t matuma siorna qimanneqa-
raluartoq nunaqarfiat inuttaa-
lu suli sammineqarput.
Ukiuni makkunani qallu-
naatsiaqarfiup isertugaatai
misissorneqarluarput, ilisi-
matusarnermilu suliaqarfiit
nunallu killeqarfii akimorlu-
git ingerlanneqarpoq.
Itsamisarsiuut, uumasuler-
ituut sullinemillu ilisimasal-
lit aanaveersaasunik DNA-
nillu misissuisartut suleqati-
gaat.
Suleqataapputtaaq nunani
avannarlerni allattaasitoqqa-
nik annoraaminernillu ilisi-
masallit, taamatullu uumaat-
sulerisut nassaanik qanoq pi-
soqaatiginerinik paasisaqar-
sinnaasut pingaaruteqarput.
Qallunaatsiaqarfimmi nas-
lunaatsiaqarfiup illutut inoo-
qatigiittullu ineriartortinne-
qarsimanera, 3) illorsuup
Vesterbygden-imi inissisi-
manera kiisalu 4) nassaar-
passuit tunngavigalugit ava-
tangiisinut attaveqarsimane-
ra.
Sulinerup inernerissavaa
2001-imi nalunaarusiassar-
suaq, nangeqattaartunut
»Nordiske Fortidsminder«-
inut ilaasussaq.
Aaqqissuisuupput Joel
Berglund, Nunatta Katersu-
gaasivia Allagaateqarfialu,
Svend Erik Albrethsen Kø-
benhavnimi itsamisarsiuut
allattoqarfianit, Jette Arne-
borg, Danmarks National-
museum kiisalu Gudmundur
Olafsson, Islands National-
museum Reykjavik-imi.
Ilisimatuussutsikkut nalu-
naarusiaq tulluttut allanne-
qassaaq, soqutiginassagalu-
arporlu qallunaatut kalaalli-
sullu allanneqartuuppat,
soorlu tamat paasisinnaa-
saannik allanneqarluni, a-
merlanerit qallunaatsiaqarfik
ilisimalemiassammassuk.
Oqaluttuarlu pissanganar-
mat...
Amerallami qallunaatsia-
qarfik Nunatta Katersugaasi-
viata Allagaateqarfiatalu su-
liaannit annertunersaavoq,
1991-imilu nalaatsornerin-
narmik aallamemeqarpoq.
Tuttunniat
Nuummit tuttunniat marluk,
Ole Lynge aamma Hans Jen-
sen, 1991-imi Amerallap
qinngualiarput.
Austmannadalen angun-
ngitsiarlugu kujammut sa-
ngupput kangerlummut sio-
qartumut Naajat Kuuannut
tuttunniartarfimminnut, tas-
sani taersiot Kangerluarsun-
nguup Tasersua aamma Isor-
tuarsuk kiisalu Kangaasar-
suup Sermia Ameralimmut i-
mermik aattumik kuutsitsil-
luartut.
(Kingusinnerusukkut Kan-
gerluarsunnguup Tasersuata
kangimut kuunnera milinne-
qarpoq, Utoqqarmiut Ka-
ngerluarsunnguanit erngup
nukinganik pilersuilerluni).
Ole Lynge aamma Hans
Jensen qinerluarsimapput.
Kuup sinaanit nakkaasi-
masumit qisussuit marluk pi-
ngortitamit pisuusinnaan-
ngitsut puttusimapput. Qi-
sussuit kuup naqqanit nui-
sapput, qangarsuarli tamanna
najugaqarfiusimassalluni.
Aavariat Nunatta Katersu-
gaasivia Allagaateqarfialu
nassaaminnik kalerrippaat,
ukiullu 700-t attomeqarsima-
nani qallunaatsiaqarfik ukiu-
ni tulliuttuni tallimani taan-
naqa inoqalerpoq.
Aasaanerani 15. junimit
sapaatit akunnerini sisamani
ulapittarlutik, itsamisarsiuut
ASS./ FOTO: HHJ, AG