Atuagagdliutit - 16.02.1999, Blaðsíða 16

16 • TIRSDAG 16. FEBRUAR 1999
ATUAGAGDLIUTIT
Inuussutissarsiutinik nutaanik
eqqarsameq sumiittoruna?
Qineqqusaarnermi isummat "atoqqitat" oqarluartaarutillu
imaqanngitsut amerlavallaaqaat!!
Jens Napatoq
Siumut sinnerlugu
Inatsisartunut
qineqqusaartoq.
Qaqqat qaavi nunani allamiunut aningaasaatilissuamut
akilersilluarlugit aningaasarsiutigineqarsinnaapput.
Qineqqusaarutimma ilaan-
naani maani itisilerlugit saq-
qummiukkusutanni Nunat-
sinnut inuinullu iluaqutaasin-
naasut isertitsissutaasussallu
pingaarnerutillugit saqqum-
miukkusuppakka, isumaqa-
rama manna tikillugu qin-
eqqussaartunit »aaqqiissutis-
satut sulissutigerusutatullu«
saqqummiunneqartartut ani-
ngaasartaat sumit aaneqar-
nissaat oqaatigineqarneq a-
jortut amerlavallaalermata,
ila tamaasa katikkaanni nu-
natta aningaasaataarutivin-
nissaanik kinguneqarsinnaa-
neri aarlerinarsilluni.
T akomariartitsineq
Siullermik takornariartitsi-
nermi tapiisartut sullissisullu
pisortanik pigineqartut -
Greenland Turisme A/S,
Greenland Incomming aam-
malu Unnuisa A/S - aningaa-
saqarnerisa Landskasse-mit
isumalluuteqarpallaarnerat
taarsemeqartariaqarpoq.
Taamatut pisoqarsinnaa-
voq Nunatta Kangiani aam-
malu Nunatta Avannaarsuani
qaqqat qaavisa aqqinik aala-
jangersimasunik amerlassu-
silinnik nunani allani ani-
ngaasaatilissuarnut tunisinik-
kut, taakkulu isertitaat ataat-
simut aningaasaateqarfim-
mut nakkartinneqassapput
sullissivinnut siuliani taane-
qartunit isertitaasa erniaat
ukiumiit ukiumut iluaqutaa-
sinnaalernissaat anguniarlu-
gu. Tassami taamaalilluni
sullissiviit pineqartut Lands-
kasse-p ukiumiit ukiumut
aningaasaliissutigisinnaa-
saannit periataarsinnaanerisa
killilerneqariataarnissaat pin-
ngitsoortinniarlugu. Taama-
tut qaqqaq aqqinik tunisiner-
mi piumasaqaataasssaaq, a-
termik pisisup qaqqaq ima-
luunniit qaqqat atsikkani pin-
ngitsoomani ornissagai, taa-
maalilluni aamma takorna-
rissanik angallassisut, hotel-
it timmisartortitsisartullu ul-
lumikkornit isertitaqarneru-
lernissaat anguneqassammat.
Takomarissanik
angallatseriaatsit nutaat
Nunatta sermersua ikaarlugu
annanniarluni angalanemik -
overlevelsestur - takornaris-
sanut tunisisinnaaneq aaqqis-
suullugu aallartinneqarsinna-
avoq. Angalanerit taamaattut
kalaallinik siulersortillit nu-
nani allamiunut tunineqar-
sinnaapput, peqataasumut
soorlu 80.000,- dollarinik
akilersillugu.
Nannut aarillu aamma pe-
roorutissatut piniartissinnaa-
neri ullumikkornit aaqqis-
suussaanerusumik ingerlan-
neqartalertariaqarput. Taa-
matut uumasunik siuliani
taasannik piniartitsineq ataa-
seq suna tamaat ilanngullugu
kr. 100.000,-lersillugu tuni-
niarneqarsinnaavoq. Piniari-
artitsineq piniartumut an-
nertuumik isertitaqarneruler-
nermik kinguneqartinneqar-
tassaaq.
Nuna eqqissisimatitamut
takomarissanik taassuma
uumasuinik takornariartitsil-
luni angallassisarneq ineri-
artortittariaqarpoq. Soormi
nunarsuaq taamak angitigi-
soq perroorutaannaalluni nu-
natsinnullu annertunerusu-
mik iluaqutaanani »pamaar-
simaneqaannassava«? Ta-
komarissat allanik misigisa-
qamsuttut taamak amerliar-
tortigitillugit nuna tamanna
annertooq aamma inuiannut
iluaqutaasumik atorneqarta-
lertariaqarpoq, soorlumi nu-
nani allani taamatut pisoqar-
tartoq.
Uumasuuteqarneq iser-
titsissutaasinnaanerallu
Ullumikkut uumasut amiinik
kavaajaqartarneq nunani kil-
lerni atugaajartoqqilerpoq.
Taamatut niuerfissat niuffaf-
fissallu amerliartorneri isi-
ginnaaginnarnagit aamma
uagut iluaqutiginiartariaqar-
pavut.
Tamanna pisinnaavoq teri-
anniaateqarnerup eqquteq-
qinneratigut.
Tassunga ilanngullugu
aamma ukaliatsiaateqartar-
nerup kiisalu ukaliuteqartar-
nerup piviusnngortissinnaa-
neri Nunatsinnullu iluaqutaa-
lersinnaaneri anguniartaria-
qarput.
Uumasuuteqartalernikkut
aamma ullumikkut aalisak-
kat perlukuinik eqqaaginnar-
nerujussuaq piunnaarlugu,
igitassat ilaasa uumasuutilin-
nit nemkkaatissatut iluaquti-
gisinnaanerat anguneqarsin-
naavoq.
Aammattaaq Araber-inut
kissaviarsunnik uumasunik
tunisaqarsinnaaneq misissu-
iffigineqartariaqarpoq, na-
lunnginnatsigumi uumasut
tamakku annertuumik tasa-
mani piumaneqartut. Tama-
tuma soorunami aamma ki-
ngunerissavaa kissaviarsuit
arlaqanngikkaluartut tunillu-
git Nunatsinnut aningaasar-
paalussuarnik isertitsissutigi-
neri.
ESU-mi BSU-milu
sillimmateqarneq
Ullumikkut Landskasse-mit
qulaani pineqartuni sillim-
masiisarneq taarsigassarsia-
linnut ataasiakkaanut aggu-
lullugu nunanit allanit pigi-
neqartunit sillimmasiisarfin-
nit annertuumik iluanaamia-
piluffigineqartarpoq, sillim-
masersimasunullu ataasiak-
kaanut kusananngitsumik
sullissisarlutik.
Assavut paarlaannarlugit
taamatut nunaqqatitsinnut
iluanaamiapilulluni sullissi-
suusaameq isiginnaaginnar-
sinnaanngilarput. Sillimma-
siisameq iluarnerusumik sil-
limmasernikunut sullissisoq
anguniarlugu sillimmasiisar-
fimmik A/S-mik pilersitsi-
sinnaaneq anguniartariaqar-
parput. Isumaqarpunga taa-
matut sillimmassiisarfimmik
pilersitsinissaq nangiarnan-
ngitsoq, tassami ullumikkut
sillimmasiisarfiit imminnut
sillimmaseeqatigiittarneran-
nut ilanngunnikkut ataatsik-
kut annertuumik sillimmasii-
nikkut taarsiisariaqalersinna-
nerup isumannaatsumik sil-
limmasiisarfissartaassatsin-
nut kinguneqarsinnaanera
qulakkeerneqarsinnaammat.
Aammattaaq tassunga i-
lanngullugu taanngitsooru-
sunngilara ullumikkut ESU
aqqutigalugu sillimmaserne-
qartut angisoorujussuarmik
akiligassinneqarlutik, sillim-
masiisarfimmit nammagi-
nanngilluinnartumik sullin-
neqarnerat tamanut iluaqu-
taasumik qanngerneqarnis-
saa angussagatsigu.
Timmisartunut
mittarfinnullu
inatsisitigut piumasaqaatit
Ullumikkut inatsisit timmi-
sartortitsinermut mittarfeqar-
finnullu atortinneqartut nu-
nami ujarattaqanngilluinnar-
tumi atuuttussatut ineriartor-
titaapput - tassa qallunaat
nunaanni. Inatsisit taamaatut
ullumikkut nunatsinni atuut-
sinneqarneri pissutigalugit
mittarfittaatsinnut pisaria-
qartumik annertunerusumik
aningaasartortinneqarpugut.
Tassani assersuutigisinnaa-
vavut nunani sanilitsinni
Island-imi aammalu Canada-
mi piumasaqaatit nunanut
tassanilu pissutsinut piviusu-
nut naleqqussarneqartut pis-
sutaallutik, assersuutigiin-
narlugu timmisartut Fokker-
it 900-meter-itut takissusilin-
nut missinnaaneri akuersis-
sutigineqarnikuupput. Nu-
natsinnili inatsisit atortinne-
qartut najoqqutaralugit tim-
misartut taakkorpiaat atuler-
sinnaanngikkallarpavut, tas-
sani mittarfiit minnerpaamik
1.200 meterinik takissuse-
qarnissat qallunaat inatsisaa-
tigut piumasaqaatigineqar-
mat.
Ullumikkut Dash-7-it ator-
neqartut taarsernissaannut
atatillugu taamatut piumasa-
qaatigineqartut nunatsinnut
naleqqussarnissaat ullumik-
kornit ilungersornerulluta a-
nguniartariaqarparput. Taa-
maalillutami aamma »isuma-
qanngitsumik pisariaqanngil-
luinnartumillu« mittarfiit u-
kiuni makkunani sananeqar-
tut 300meterinik talleqqaar-
nissaat niaqorluutiginagu
timmisartunik ullumikkut
mittarfiliarineqartunut mis-
sinnaasunik pisaarsinnaaneq
anguneqarsi nnaammat.
Tassunga ilanngullugu er-
seqqissaatigissavara sillima-
niarnermut piumasaqaatit qa-
sukkamissaalluunniit taama-
tut aaqqiiniarmi anguniann-
ginnakku ullumikkulli nuna-
ni siuliani taasanni atorneqa-
reersunik aamma maani peri-
arfissaqarnissaq kisiat angu-
niarnissaa kissaatigigakku.
Sakkutooqarneq
Ullumikkut qallunaat nunaa-
ta Nato-mi ilaasortaanermini
Kalaallit Nunaani Amerika-
miut sakkutooqarfeqarnerat
akiliutissaraluaminik anner-
tuumik sipaarfigisarpaa. Ani-
ngaasat taakku qallunaat
naalagaaffiata sipaarutigiin-
nartarpai annertunerusumik
Kalaallit Nunaannut iluaqu-
taangitsumik. Sakkutooqar-
feqarnerummi toqqaannar-
nerusumik ullumikkut kingu-
nerivaa Avanersuarmut a-
ngalaniamerup eqartumik ta-
kornariaqarnermullu atatillu-
gu pitsaanngitsumik sullissi-
nermik ingerlatsineqarmat.
Aningaasat qallunaanit si-
paarneqartut taakku ilaat nu-
natsinni sakkutooqarnerup
eqqunneqarneranut atorne-
qarsinnaapput. Sakkutooqa-
riaaseq Civilforsvar nunat-
sinni inuusuttunut neqeroo-
rutineqartariaqarpoq, aam-
mami namminersoriartuin-
narnitsinni tamanna pisaria-
qaleraluttuinnarmat.
Civilforsvar-eqameq ullu-
innami inuusuttorparujussu-
arnut ullumikkut suliffeqan-
ngitsunuinnaq neqeroorutaa-
nani aamma nunatsinni isu-
mannaallisaanermi - soorlu
qatserisartoqarnermi, imaani
mingutitsinermik akiuiniar-
nermi, annaassiniartarnerni
allanilu - atortorissaarluin-
narnissamik pisariaqartitsi-
suni atortunik nutaalianik pe-
qartuaannarnissamut qulak-
keerilluni inuiaqatigiinni ul-
luinnarni iluaqutaallualer-
sinnaavoq.
Sirius-imi inuttaasarneq,
imaani nakkutilliisuni suli-
sarneq, ilami piffinni sulias-
sanilu ullumikkut qallunaat
nunaanni illersornissamut
minister-iaqarfimmi akisus-
saaffinnik tigummineqartu-
nik taamaalilluni tigusiartu-
aarnissaq ingerlanneqarsin-
naavoq, akisussaaffiit tamaa-
sa toqqaannartumik tigun-
ngikkaluarlugit, nalunngin-
natsigumi ullumikkut akisus-
saaffiit taamaattut qallunaa-
nik iperarumaneqamaviann-
gitsut.
Piginneqatigiiffiit
N amminersomerusunit
pigineqartut
tunissutigisartagaat
Ullumikkut piginneqatigiif-
fiit Namminersornerusunik
pigineqartut juullilemeri ta-
maasa sulisuminnut nunani
allani pisianik tunissuteqar-
tarput.
Siunissami Naalakkersu-
isut piginnittutut generalfor-
samlingini kisimik issiasartut
qulakkeertariaqarpaat tunis-
sutit tamakku ukiumut ataat-
simut katillugit nalitoqisut
eqqumiitsuliortutsinnut imis-
sutigalugit pisiarisassagaat.
Taamaalilluni aningaasanik
nunatsinnit annissuiuarneq
piginneqatigiiffinnit pisorta-
nit pigineqartunit siulersorte-
qarfigineqarluni milliartor-
tinnissaa tamatta anguniassa-
gatsigu.
Naggasiullugu qineqqu-
saamerup naammassilemera-
ni qineqqusaameq kingumut
qiviarlugu qinigassanngorte-
qatima ilarparujussuisa qi-
neqqusaarutaat neriorsuu-
taannaasut aningaasarpassu-
arnik nassatallit, aaqqiiniar-
lutilli oqaluinnartunit sumit
aallerlutik aaqqiinissaminnut
eqqarsaateqartanngitsunil-
luunniit taamatut nunatsin-
nut isertitsissutigineqarsin-
naasut nutaat aningaasanillu
annissuiinnamermik illuatu-
ngiliinissamik nassataqartut
siunnersuutikka saqqummi-
uppakka. Isumaqarpungami
taamatut qineqqusaameq
uukapaatitsiniarnerinnasoq,
allaat piaaraluni sianiinaari-
niarnertut nalileqqajaasarlu-
gu.
11a qineqqusaarnerup
naammassilernerani tusaq-
qusaarneq imak ingasatsigi-
lerpoq, allaat qineqqusaartut
ilaat Guutip inuunermik tu-
nissutaanik erlinnagaartumik
arsaarinninniarluni qineqqu-
saaruteqarluni. Taamatut pil-
lamiameqartut kusananngit-
sumik pinerluuteqarsimaga-
luarpataluunniit isumaqarpu-
nga tusaqqusaarneq taamaat-
toq maajunnartuusoq, suk-
kulluunniit atorniameqartari-
aqanngitsoq. Eqqaamaneqas-
saarmi nappartat imaqanngit-
sut anaallugit nipitunerpaa-
jusarmata!!!
“Makkorsip nassuiaataa”:
Taall: Markus E. Olsen
Aperissagumma sooq Inuit
Ataqatigiiusunga,
taava inuit ingerlaartuartut sooq
ataqatigiittuarnerat qiviaruk,
aperikkillu
sooruna atorfissaqaqatigiinneq,
pisariaqartitsineq,
asaqatigiinnerlu pigiuarpisiuk?
Akissagujaatsillu:
Ilutsinni inoqarmat
ilittut pisariaqartitsisumik
- atorfissaqartitsisumik - asannittumillu.
Tupigissagukkulu sooq inatsisartunut
qinigassanngortittunga
qimerloorlugit taakku pingaartitakka
taava il lit nammineq pingaartitatit
qiviakkit,
taakkuunnginnerpat aamma uanga
pingaartikkumasakka?
Frit efter Moses Olsen
ASSY FOTO-ARKIV: AG