Atuagagdliutit - 01.07.1999, Blaðsíða 7

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 1. JULI 1999 • 7
Atorfinitsitsiunnaarneq
unitsilerpaat
Namminersornerusut qitiusumik aqutsisoqarfiani
atorfinitsitsiunnaarneq akunneq manna
unitsinneqassaaq, sipaarutissat sinneri agguaatereerpata
Inuussutissarsiomennut naalakkersuisoq Simon Olsen naalakkersuisoqatiminut
nassuiaateqarpoq, naalakkersuisuusimaswnik siunnersortitaarsimanini pillugu.
Landsstyremedlem for Erhverv Simon Olsen har overfor sine landsstyrekolleger forklaret
hyringen af det tidligere landsstyremedlem som konsulent.
Siunnersortit
misissuerranniartut
Namminersornerusut qitiusumik aqutsisoqarfia
siunnersortinit misissorneqassaaq,
Inuussutissarsiornermut pisortaqarfik immikkut
misissorneqassaaq, naalakkersuisuusimasumit
(EE) - Atorfinitsitsisarunna-
arneq sapaatip akunnera
manna taamaatinneqartussaq
avaqqutaariffiusimavoq.
Namminersornerusut qiti-
usumik aqutsisoqarfiani pi-
sortaq Kaj Kleist oqarpoq,
atorfinitsitsiunnaarneq suli
unitsivinneqanngitsoq, si-
paarutissat 18 millioner kro-
niusut suli anguneqanngim-
mata.
- Pappilianngorlugu atorfi-
nitsitsiunnaarpugut, ukiamil-
li aallartimmat manna tikillu-
gu 13 millioner kronit sipaar-
pagut. Taamaattumik sinneri
5 millioner kronit pisortaqar-
finnut sipaarutissanngorlugit
agguaatissavagut, taamaalil-
lutik atorfillit ilaat aallaraa-
ngata allamik atorfinitsitsini-
arlutik allagarsiinissartik
qinnuteqaatigeqqaartarun-
naassallugu.
Kaj Kleist oqarpoq, atorfi-
nitsitsiniarluni qinnuteqaq-
qaartarneq taamaatinneqas-
sasoq, qitiusumik aqutsiso-
qarfimmut kaajallaasitani ul-
lumi aqaguluunniit apuunni-
ariarpat.
Paarlattuanik pisortaqarfiit
unioqqutinneqartussaanngit-
sumik malittarisassiuunne-
qassapput. Taamaalillutik a-
torfimmik inuttaliiniarlutik
qitiusumik aqutsisunut qin-
nuteqaqqaartassanngillat.
(EE) - Ukiorpaalunngulersu-
ni Landskarsip paarsisorillu-
agaa, Aningaasaqarnermut
pisortaqarfiup pisortaa, 48-
nik ukiulik Peter Beck, nu-
natta aningaaserivianut nip-
putivippoq.
Ukiuni arfineq pingasuni
arlaleriarluni ukiunik amer-
lassutsimikkut killilikkani
atorfeqartareersoq naalak-
kersuisut arfininngornermi
aalajangerput Peter Beck
maanna atorfiani isumaqati-
giissutit malillugit atorfinit-
sinneqassasoq. Isumaqati-
giissutaa kingulleq upernaaq
naammat atorfia inuttassarsi-
uunneqarpoq.
Peter Beck 1988-imi suli-
lerpoq Landskarsip imaaruti-
veruttornerani, Royal Green-
land-inngortup milliarder-
paalunnik kukkusumik ani-
ngaasanik atuisinneqarnerata
kingunerisaanik Nunarput
aningaasanik uninngasuu-
taarutillarmat.
1988-imit 1991-imut ani-
ngaasaqarnermut pisortaqar-
fimmi pisortaavoq, Naalak-
kersuisuni siulittaasunngor-
Avaqqutaaruminartoq
Erseqqissaatigaa atorfinitsit-
sisarunnaarneq avaqqutaaru-
minarsimasoq, Inatsisartut
ukiaanerani ataatsimiinne-
rannut atatillugu naalakker-
suisut atuutsiligaat.
- Qaammatini taakkunani
atorfillit 70-it soraarsimap-
put. Taakkunannga 70-init
atorfiit inuttassarsiukkat 65-
it akuerisimavagut. Taamaa-
lilluni atorfiit tallimaannaat
atorfinitsitsiunnaamermit eq-
qorneqarput, pisortaq oqar-
poq.
Suliat kinguarsarniarnagit
atorfinitsitsiunnaarnerup ki-
ngorna atorfiit inuttalerne-
qarput.
Tamatumunnga peqqutaa-
voq Namminersornerusut qi-
tiusumik aqutsisoqarfiani a-
torfiit aningaasanut inatsim-
mi ilaatinneqareersut tamar-
mik inuttaqarsimanngimma-
ta. Ukiut arlallit ingerlanerini
akissarsiaqartitsinermut kon-
to ukiut naatsorsuiffiusut
naaneri tamaasa tamatigut
sinneqartoorfiusarsimavoq.
Atorfiit inuttaqanngitsut
Qitiusumik aqutsisoqarfim-
mi atorfinitsitsiunnaarneq
naalakkersuisut siulittaasuata
aalajangiummagu, taamani
atorfiit 50-70-it inuttaqartin-
neqanngillat. Atorfiit tas-
saapput allagarsiutereerneqa-
tup Lars Emil Johansenip
qitiusumik aqutsisoqarfimmi
pisortat qullersaattut atorfi-
nitsimmagu.
Naalakkersuisulli siulittaa-
suata allattoqarfianiinnera
sivisuallaanngilaq, suliffim-
minut uteqqippoq, Landskas-
simik paarsisutut.
1992-imiilli Peter Beck
raluarlutik qinnuteqarfigine-
qarsimanngitsut.
Juni-p naanerani atorfillit
katillugit 516-517-iupput,
Kaj Kleist oqarpoq.
Aningaasanut inatsimmi
atorfiit akuersissutaasut 570-
iupput.
Qitiusumik aqutsisoqarfi-
up mianersoqqussutigisima-
vaa ukiamut Inatsisartut a-
taatsimiilerpata angumeq-
qunnartorujussuanngorsin-
naasoq. Atorfinitsitsiunnaar-
neq ingerlaannassappat Inat-
sisartut ukiamut ataatsimiis-
sutissarpassuisa piareersar-
neqarnerat ajornakusuussa-
qaaq, aningaasanut inatsisit
nassuiaatillu arlallit ilaasus-
saammata.
Maannalu qitiusumik aqut-
sisoqarfik pituttorsimaval-
laarunnaarpoq atorfiit inutta-
qanngitsut inuttalersomissaat
eqqarsaatigalugu. Pisortalli
erseqqissarpaa sipaarutissat
18 millioner kroniusut suli
anguniarneqarmata.
Taamaattumik atorfiit 50-
it 70-it akomanniittut ugguu-
nannguaq inuttarlerneqarnis-
sat takorloorsinnaanngilaa.
- Pisortaqarfinnut ataasiak-
kaanut maleruagassiussagut
malinneqassapput. Atorfiilli
inuttassarsiortarneri pisorta-
qarfinnut ajornaanninngus-
saaq, oqarpoq.
ukiuni aalajangersimasuni
atorfinitsinneqaqattaartarpoq.
Ukiut kingulliit pingasut isu-
maqatigiissutit ukiumi ataa-
siakkaartuusarlutik.
Maannali isumaqatigiissu-
tit malillugit killilerneqan-
ngitsumik atorfinitsitaavoq,
ulluni qaninnerni pappilissat
atsiorneqareerpata.
(EE) - Inuussutissarsiorner-
mut pisortaqarfiup naalak-
kersuisuusimasup Paaviaar-
aq Heilmannip siunnersorti-
tut attartomissaa naalakker-
suisut tusaatissatut akueraat.
Pisortaqarfimmi sulisut maa-
laaruteqarsimapput naalak-
kersuisunut ilaasortaasima-
sup »nammineq« naalakker-
suisuuffigisimasaminik mi-
sissuinissaa akerleralugu,
naalakkersuisutut tunuarner-
minit qaammatit pingasuin-
naat qaangiuttut.
Pisortaqarfimmi aqutsisut
malillugit isummerfigissavaa
pisortaqarfik avinneqassa-
nersoq saniatigut pisortamik
atorfinitsitsisoqarluni.
Siunnersortimit misissui-
nissaq sulisut paasivaat Paa-
viaaraq Heilmann junip aal-
laqqaataani misissuilluni aal-
lartittorlu. Inuussutissarsior-
nermut pisortaqarfik qaam-
matini pingasuni isumaqati-
giissuteqarfigaa.
Pisortaqarfimmi suleriaa-
seq aasap ingerlanerani mi-
sissoqqissaassavaa, paarlat-
taata Simon Olsen-ip naalak-
kersuisut ilisimatippai.
Misissuineq iluatsittoq
Pisortat qullersaat Kaj Kleist
siusinnerusukkut AG-mut
oqarpoq inuussutissarsior-
nermut pisortaqarfiup misis-
suiffigineqarnissaanik ilisi-
matinneqarsimanani. Pisort-
^ aqarfiit avinneqassappata
| Kaj Kleistip suliassarai, taa-
6 maattumik pisortaqarfiup a-
qutsisui ataatsimeeqatige-
rusuppai.
- Suli ataatsimiittoqan-
ngilaq, sulinngiffeqarnera
aallarteruttoriga inuussutis-
sarsiornermut pisortaq aat-
saat tikimmat. Pisortaqarfilli
siunnersortimit misissorne-
qarnissaa naalakkersuisut
akornutissaqarsorinngilaat.
- Pisortaqarfik taamaalior-
titsisinnaavoq, naalakkersui-
sunullu ilaasortap akisussaa-
sup naalakkersuisunut nassu-
iaatigisimavaa misissuineq
iluatsittumik ingerlalluartoq.
Erseqqissaallunilu suleriaat-
sit Paaviaaraq Heilmannimut
misissuiffigitinneqartut, Kaj
Kleist oqarpoq.
Sulisut toqqissisimassuti-
ginngilaat siunnersuisartu-
mut isorinnillutik oqaaseqar-
nissaminnut, aalajangikkat
naalakkersuisutut akisussaa-
sutut atuukkallarami isuma-
gisimasai pillugit. Erseqqis-
saatigaat siunnersortimik mi-
sissuisoqarnissaa akerleri-
nagu, siunnersortit aqutsiner-
mik misissuinissamik sungi-
ussisimasut misissuissappa-
ta, suliamik ilisimasanik tun-
ngaveqareersut.
Misissuineq alla
Inuussutissarsiornermut pi-
sortaqarfiup naalakkersui-
suusimasoq attarsivaa, nam-
minersornerusut qitiusumik
aqutsisoqarfiat suliffeqarfim-
mit siunnersuisoqarfimmit
misissuiffigineqarnialersor-
lu.
Naalakkersuisut qanittuk-
kut akuersipput PLS Consult
A/S misissueqqissaarisussat-
ut attartomeqassasut, augus-
tip aallaqqaataa aallarnerfig-
alugu, tassa Paaviaara Heil-
mann-ip siunnersortitut isu-
maqatigiissuteqarnera taa-
maatittorlu.
PLS Consult, ingeniørit
siunnersuisartut qallunaat
Rambøll-ip pigisarisaa, peq-
qinnissaqarfimmi misissue-
reernikuuvoq namminersor-
nerusullu qarasaasiaqarfia-
nik.
Namminersornerusut qiti-
usumik aqutsisoqarfiata mi-
sissorneranut PLS Consult 1
million kronisissaaq, oktoba-
rip qeqqani naammassine-
qartussaq. Namminersorne-
rusuni atorfillit kisimik mi-
sissuiffigineqassanngillat..
Politikerittaaq ilanngunne-
qassapput.
Naalakkersuisut
ilanngullugit
Pisortat qullersarigallagaat,
Solja i Olavsstovu oqarpoq,
misissueqqissaarinissamut
inniminniinermi politikerit
perngaammik ilanngunne-
qartut.
Siunnersuisartut misissui-
nissaat piffissalerneqarpoq
naammassineqartussatut
Inatsisartut ataatsimiinnerisa
qiteqqunnerata tungaanut,
tassa oktobarip qeqqani. Mi-
sissueqqissaarnissaq kisiat
naalakkersuisut isummerfi-
gigallarpaat. Naammasse-
reerpat qanoq atorneqassa-
nersoq politikerit isummis-
sapput.
Qineqqusaamerup nalaani
politikerit arlallit kommunit
namminersomerusullu allaf-
fissornerujussuat isomartor-
siorpaat. Tamanna tunnga-
vigalugu Naalakkersuisut al-
laffissornerujussuup misis-
suiffigineqamissaa siunerta-
ralugu siunnersortinik misis-
suisussanik inniminniipput.
Aningaasaqarnermut pisortaq Peter Beck
Økonomidirektør Peter Beck
Aningaasaqarnermut
pisortaaginnarpoq
Peter Beck-ip atorfini pissarsiaraa, aningaasaqarnermut
pisortatut
ASS./ FOTO-ARKIV: AG