Atuagagdliutit - 07.10.1999, Blaðsíða 11

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 7. OKTOBER 1999 • 11
Oqaatsinik pinnguar-
titsisameq meeqqanut
atuffarissaataassaaq
Nunatsinni 1. klassit tamangajammik ullut tamaasa minutsini 15-
20-ni oqaatsinik pinnguartinneqartarput. Ukioq ataaseq qaangiup-
pat atuarnermik ilikkajanerulissutigisimaneraat paasineqassaaq.
Meeqqat pingajorarterutaat atuffarluttuupput, taakkulu
nungungajannissaat siunertaavoq
ASS./ FOTO: AG
(KB) - Meeqqat atuarfiini 4.-
8. klassit pingajorarterutaasa
missaat atuffarluttorujus-
suupput, allaat ilinniartitsi-
neq pissarsiaqarfiginngit-
soortarlugu. 1994-imi nuna
tamakkerlugu atuffarissutsi-
mik misissuinersuarmi ta-
manna paasineqarpoq.
Tamatuma kingoma sine-
rissami sutniiffinni arlalinni
atuarfiit kommunillu atuffa-
rissutsip eqqumaffigineqar-
nerulernissaa angunialerpaat.
Aasarlu nuna tamakkerlugu
atuuttumik suliniuteqartoqa-
lerpoq, atuffarlunnermut tun-
ngatillugu iliuusaasumik.
I. klassinut ilinniartitsisut
tamarmik kaammattomeqar-
put, meeqqat ullut tamaasa
minutsini 15-20-ini oqaatsi-
nik pinnguartitsisaleqqullu-
git, tamanna atuffarissun-
ngornerinik kinguneqassam-
mat. Pilersaarut, sulinermi
malinneqartussaq oqaatsinik
pinnguarnermik taaneqar-
poq. Tusarnaarnermik sungi-
usartitsisoqartarpoq, taalla-
nik pinnguaateqartitsisoqar-
tarluni, oqaatsit, taanerit, o-
qaatsit aallarniutaat oqaatsil-
lu nipaat ilaallutik. Pinngua-
atit sungiusaatillu taakku a-
tuartut 2. klassi aallarnerfiga-
lugu atuarnermik ilinniartin-
neqalinnginnerini pitsaane-
rusunik tunngavissiuussisus-
saapput.
Angusaqarluarput
- Oqaatsinik pinnguartitsisar-
neq nunani allani angusaqar-
fiulluarsimaqaaq, ilaatigut
Norge-mi, Sverige-mi, Dan-
mark-imi England-imilu. O-
qaatsinik tulleriiaaraluni
sammisaqartarnerup kingu-
neranik meeqqat amemaru-
jussuit atuarsinnaanermik i-
likkartikkuminarnerulertar-
put. Taamatut sungiusaasar-
nermi iluaqutissaq alla tas-
saavoq, meeqqat atuarsin-
naanermik ajornartorsiutillit
siusissorujussuakkut malugi-
neqartarmata. Taamaalilluni
siusissukkut ikiorserneqar-
sinnaasarput, Jan Soelberg
nassuiaavoq, taannalu KIIP-
mi immikkut atuartitaaner-
mut siunnersortaavoq. Peri-
aatsimik taassuminnga Uum-
mannap Kommuniani nuna-
nilu allani misileraanermi
misilittakkat tunngavigalugit
Jan Soelberg isumaqarpoq,
ukiualunnguit qaangiuppata
meeqqat immikkut atuarsin-
naanermik ajornartorsiutillit
ullumikkut 30 procentiusut 5
procentit missaannaanniiler-
sinneqarsinnaasut.
- Suliami maanna aallar-
tinneqarsimalersumi pisaria-
qarpoq, tamatuma 2., 3. aam-
ma 4. klassini atuffarissar-
nermik pitsaasumik malitse-
qartinneqarnissaa. Tamanna
sinerissami sumiiffinni arla-
linni piareersimaffigineqar-
poq, allanili iluaqutissat pigi-
neqalernissaannut immikkut
ittumik suliniuteqartoqartari-
aqarpoq, Jan Soelberg isu-
maqarpoq.
Malitseqartitsineq
I. klassini oqaatsinik pinngu-
artitsisarneq, ukiup tulliani
meeqqat 2. klassinngorpata
sapaatit akunnerini arfineq
pingasuni uteqqiinermik ma-
litseqartinneqassaaq. Naam-
massinerani misiliisoqas-
saaq, meeqqat qanoq atuffa-
ritsigilersimanerinik takutit-
sisussamik.
- Imaassinnaavoq meeqqat
10 procentii assigiinngit.su-
nut tunngasuni atuffarluttuu-
sut ukiup tulliani paasineqar-
toq. Taakkulu atuarfimmi ta-
persersortissaannik amerla-
nerusunik iluaqutissiisinnaa-
vugut, aammalu angajoqqaat
oqaloqatigisinnaallugit,
meeqqap atuffarlunnermini
suna ajornartorsiutigineraa
aammalu angajoqqaat anger-
larsimaffimminni sungiusaa-
nissamut qanoq iliorsinnaa-
nersut, Jan Soelberg oqar-
poq.
- Meeqqamut angajoqqaa-
nullu isumaqarlualertarpoq,
siusissukkut atuffarlunneq
paasisinnaagaangatsigu, pi-
moorussillutalu tapersersui-
sinnaagaangatta. Imaassin-
naavoq ilai ukiuni marlunni
immikkut ilinniartinneqarta-
riaqartut, naak siornatigut ta-
manna ukiunik sisamanik
tallimanilluunniit sivisussu-
seqartaraluartoq, maannami
pimoorussinerulluta suliniu-
teqarsinnaalerpugut, nalilii-
voq.
Nunani amerlanerujussu-
arni atuartut ikittunnguit im-
mikkut ilinniartinneqamissa-
minnik pisariaqartitsisarput,
immikkut ittumik atuarsin-
naanermut ajornartorsiute-
qartaramik. Jan Soelberg-ili
isumaqanngilaq, Kalaallit
Nunaanni meeqqat taamaat-
tut nunani allaniittunut 5 pro-
centit missaanniittunut na-
leqqiullutik amerlanerun-
ngitsut.
Isummatik
annissortarpaat
Ilinniartitsisut marluk, tulle-
riiaaraluni atuffarinneruler-
nissamut piareersamermi su-
leqataasut angusanik nalilii-
nissamut siusippallaarnerar-
paat, naak ilinniartitseriaat-
sip atomeratigut pissarsianik
pitsaasunik arlalinnik malu-
gisaqartaraluarlutik.
- Meeqqat ajornannginne-
rusumik isummatik aniatis-
sinnaavaat, tamarmillu oqar-
nissamut periarfissaqartarput
- qallutik kiviimiinnarlugit a-
kisaraluartut ilanngullutik,
Sara Olsen Nielsen, Narsami
ilinniartitsisoq oqarpoq.
- Isumaqarpunga oqaatsi-
nik ilinniartitsisalernitsigut i-
laatigut atuartut sanngiinner-
paat sullinnissaannut pitsaal-
luinnartumik atorlussaqaler-
simalluta. Taakku aamma i-
laasinnaapput, naak tunuarsi-
maakujultaraluarlutik. Kisi-
anni angusat sorpiaaneri o-
qaatigissallugit suli siusip-
pallaarpoq, erseqqissaavoq.
Ilinniartitsisoqataa Tove
Sørensen Paamiuni atuarfim-
mi qallunaatut atuartitsisar-
(KB) - Meeraalluni saarulli-
up ammarterneqartup tikka i-
sikkualu sivikitsuinnarmik
eqqaamasassaaneq ajorpoq.
Malugisat itisuumik eqqaa-
masaatsimut sunniuttarput.
Pingaartumik ajoqersuussi-
soqartillugu aalisagaq am-
marneqarsimappat, aalisak-
kap uumateerannguanik erla-
viinillu allanik tikkuartuisu-
mik, tamatumalu saniatigut
saarulliup inuunerisimasaa-
nik oqaluttuussisumik.
Arqalo Abeisen, Ilinniar-
fissuarmi rektori isumaqar-
poq tamanna atuarfimmi ilin-
niutit kusanartut kisiisa ator-
lugit atuartitsinerup ingerla-
sariaqannginneranut asser-
suutissaalluartoq, ingerlan-
neqarnerminimi atuartunut
tiguaasarpoq, ukiorpassuar-
nilu eqqaamasassatut sunniu-
teqartarluni.
- Ilinniartitsinerup aaqqis-
sugaanera eqqarsaatigalugu
nutaamik eqqarsartariaqar-
pugut. Inuiaqatigiinnguusu-
gut ilutsinni nammineq o-
qaatsigut atorlugit ilinniuti-
nik, ilinniartitsisut ujartugaa-
sut ittunik ineriartortitsisin-
naanissarput eqqarsaatigiu-
minaappoq. Inunnik poqer-
sunik, suliassamik naammas-
sinnissinnaasunik naammat-
tunik Kalaallit Nunaanni pe-
qanngilagut, Arqalo Abeisen
erseqqissaavoq.
Inuusuttuaqqanut
atuakkiortoqarli
Nammineq arlaleriarluni atu-
poq, taannalu oqarpoq:
- Oqaatsinik pinnguartitsi-
sameq siornatigut meeqqanut
minnernut qallunaatut ilin-
niartitsisarnitsinni atukkat-
sinnut assingusuuvoq, ilaa-
tigut qallunaatut taallat amer-
lasuujummata. Kisianni tul-
leriiaarinissaq pisariaqarne-
ruvoq, assersuutigalugu tu-
sarnaarnissamut sungiusaa-
soqartarmat, meeqqat tusar-
naarluartariaqarfigisaanni.
Angajoqqaanut
ilisimatitsisarneq
Ilinniartitsisut tikkuagaasa i-
lagaat, suliniut nutaaq pillu-
gu angajoqqaat ilisimatinne-
qarnissaat pingaaruteqarmat.
Oqaatsinik pinnguartitsiner-
akkiortut peqatigiiffianni i-
laasortat kajumissaartarsima-
galuarpai, meeqqanut inuu-
suttunullu qulit 17-illu akor-
nanni ukiulinnut atuakkioq-
qullugit, ilaatigut ilinniutitut
atugassanik.
- Taamatut ukiulinnut atu-
akkanik annertuumik ami-
gaateqartoqarpoq, atuakkior-
tulli meeqqanut utoqqaane-
rumaanullu taamaallaat atu-
akkiorusunnerusarput. Nam-
minneq isumartik malillugu
tamakku piginnaaneqarfigi-
gamikkit.
- Aamma ilinniartitsisut
suliassanik tigusiinnartarnis-
saat naatsorsuutigisinnaan-
ngilarput, Arqalo Abeisen
oqarpoq.
- Ilinniartitsisutut pikkoris-
sut aamma ilinniusiortutut
pikkorissuunissaat naatsor-
suutigineqarsinnaanngilaq.
Pitsaasunik ilinniusiorneq
suliassaavoq annertooq pisa-
riaqartitsiviusorujussuarlu,
oqarpoq.
Atuartut
suliaqarluassapput
Akerlianik ilinniartitseriaat-
sinik ilinniutinillu nutaanik,
qallunaat ilinniusiaannut iki-
uutaasinnaasunik tapertaa-
sinnaasunillu ineriartortitsi-
nissaq aallunneqarnerussa-
soq Arqalo Abeisen isuma-
qarpoq.
- Ullumikkut atuartut a-
merlanertigut atuarnerminni
uninngaannartorujussuusar-
put. Ingillutik atuagaq ataa-
mi siunertaq, meeqqallu atuf-
farissarneranni namminneer-
lutik annertunerujussuarmik
tapersersuisariaqarlutik paa-
sisariaqarpaat.
- Ikippallaat unnukkut a-
tuffassisarput, imaluunniit
meeqqap innannginnerani ul-
lup ingerlasimanera pillugu
oqaloqatigissallugu piffissa-
qarniartarlutik, Sara Olsen
Nielsen isumaqarpoq.
Oqaatsinik pinnguaateqar-
tarneq pillugu angajoqqaanut
quppersakkamik saqqum-
mertoqarpoq. Aamma video-
mik, angajoqqaat atuarfimmi
ataatsimiitinneqarnerinut a-
torsinnaasumik takkuttoqa-
ngajalerpoq, Jan Soelberg ili-
simatitsivoq.
seq atuaqattaartarpaat, ilinni-
artitsisullu iliuusai oqaasiilu
pillugit tusarnaarneqartarlu-
tik saqqummeeqqittarlutillu.
Ilinniartitseriaatsimik, atuar-
tut annertunerusumik sulia-
qarfigisaannik pilersitsiffigi-
sinnaasaannillu, aammalu
nammineq isumassarsiat siu-
nertallu aallaavigalugit sulia-
qarfigisinnaasaat pilersittari-
aqarparput.
Pinngortitaq najukkamilu
inuiaqatigiit atuagarpassuar-
nit tunniussassaqarnerusar-
tut, Ilinniarfissuarmi rektori
isumaqarpoq. Kisianni ta-
manna anguneqassappat ilin-
niartitsisut atuartitsinissa-
minnut ullumikkornit allaa-
nerujussuarmik pilersaarusi-
oriaaseqamissaat pisariaqar-
toq isumaqarpoq.
- Ilinniartitseriaatsinik su-
leriaatsinillu nutaanik ilinni-
artitsisunut pikkorissartitsi-
nernik pilersitsisariaqarpu-
gut. Aamma ilinniartitsissutit
pigisagut ilinniartitsinermut
tapertaasinnaasut, soorlu ma-
tematikkimi, atuartut anner-
tunerujussuarmik suliaqarfi-
gisartagaat ineriartortittaria-
qarpagut.
Immikkut
suliniuteqameq
Kalaallisut qallunaatullu ilin-
niartitsinermi ilinniusiat nu-
taat ineriartortinniarlugit im-
mikkut ittumik suliniuteqar-
toqartariaqartoq, Arqalo A-
belsen oqarpoq.
- Ilinniartitaaneq tusiapit-
- Isumaqarpunga oqaatsinik
ilinniartitsisalernitsigut
ilaatigut atuartut sanngiin-
nerpaat sullinnissaannut
pitsaalluinnartumik atortus-
saqalersimalluta. Taakku
aamma ilaasinnaapput,
naak tunuarsimaakujuttara-
luarlutik, Sara Olsen Niel-
sen, Narsap Atuarfiani
ilinniartitsisoq oqarpoq.
- Jeg tror, at sproglegene- er
et meget godt redskab til
arbejdet med de svageste
elever. De kan være med,
selv om de er lidt tilbage-
holdende, siger Sara Olsen
Nielsen, lærer for en
specialklasse på Narsap
Atuarfia.
Pisortaqarfiup maanna o-
qaatsinik pinnguartitsisame-
rup aallaqqaataaniilli inger-
larna malinnaaffigaa. Taas-
suma inernera novemberip
aallaqqaataani takkutissaaq.
Jan Soelberg siumoortumik
naliliivoq, 1. klassit 90 pro-
centiisa missaat atuffarissari-
aatsimik nutaamik ingerlata-
qassasut. Taama amerlatigi-
sut aallartissimanissaannik
naliliinini upernaaq peror-
saasunik pikkorissartitsine-
rit, illoqarfiit nunaqarfiillu
tamakkingajallugit ilinniar-
titsisunik oqaatsinik pinngu-
artitsisartussanik peqataaffi-
gineqartoq peqqutaanerar-
paa.
- Ilinniartitsisutut pikkoris-
sut aamma ilinniusiortutut
pikkorissuunissaat naatsor-
suutigineqarsinnaanngilaq.
Pitsaasunik ilinniusiorneq
suliassaavoq annertooq
pisariaqartitsiviusorujus-
suarlu, Arqalo Abeisen
oqarpoq
- Fordi man er en god
lærer, er det ikke sikkert,
at man er en god lærebogs-
forfatter. Det er en stor og
meget krævende opgave at
skrive gode undervisnings-
bøger, konstaterer Arqalo
Abeisen.
tumik ingerlavoq, tassami
qanittumi aatsaat ilaatigut
Danmark-imi perorsaasut as-
sigalugit eqqumaffigilerpar-
put nammineq oqaatsit ator-
lugit ilinniartitaaneq aamma
allamiut oqaasii atorlugit i-
linniartitaaneq assigiinngis-
suteqartut. Nunani allamiut
oqaasiinut tunngasut tamar-
mik ineriartortinneqassap-
put, aammalu tamatumani i-
linniartitsinermi ilinniutinik
pitsaasunik ineriartortitsiso-
qassalluni. Suliaq taanna si-
ulliullugu aaqqitassaraarput
annertooq pingaartorujussu-
arlu, Arqalo Abeisen oqar-
poq.
Poqersut amigaataapput
Meeqqat atuarfiini atuartut ilinniartitsisulluunniit ilinniagassani
tamaginni kalaallisut ilinniuteqalernissaa naatsorsuutigisinnaan-
ngilaat. Kalaallit Nunaanni inuit poqersut, ilinniutinik
ineriartortitsisinnaasut ikippallaartut, Ilinniarfissuarmi rektori
Arqalo Abeisen isumaqarpoq
ASS./ FOTO: AG