Atuagagdliutit - 07.10.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 7. OKTOBER 1999 • 13
Angutiviit
Meeraanermi annertuumik atugarlioreerne-
rup kingorna inuusuttut arfinillit naamma-
ginartumik inuuneqalernissamik sorsuute-
qarput - Suliniut Matu aqqutigalugu
Suliniut Matu-mi inuusuttuaqqat arpanneq nuannareqaat.
Una tassa arfininngormat kingullermik arpannialerlutik,
sulisoq Lasse Nymann tunorliuvoq, talerperliuvorlu
Anguteeraq Broberg, appaqataasartoq.
De unge mennesker på Projekt Matu er meget gladefor
at løbe. Her er hele holdet stillet op sammen med Lasse
Nymann, projektmedarbejder, bagest og Anguteeraq
Broberg bagest til højre før træningsløbet sidste lørdag.
NUUK (LRH) - Inuusuttuaq-
qat 13-it 15-illu akornanni u-
kiullit Eqalugalinnguit 42 A-
mi najugaqartut oqilaqaat. O-
qilanersaraalli Martin Chem-
nitz 14-inik ukiulik. Sapaatip
akunnerani kingullermi 10,5
kilometerimut arpannermini
46 minutsit atorsimavai. Ta-
mannalu allaat arpallaqqissu-
mit Kim Godtfredsen-imit
tupigusuutigineqarpoq. Im-
maqa Kim-ip Martin ikiulis-
savaa, arpattartutut angusa-
qarniarnerani. Tamanna
Martin-ip nammineq kissaa-
ligalugu ittoorpalulluni oqar-
poq. Namminerli taama suk-
katiginini lupigivallaanngila.
Arpannermi nuannarisariga-
rniuk.
- Ullaakkulli tallimanut
makikkaangatta Pikkori
Sport-imi arpannermik su-
ngiusariassalluta taanna siul-
lersaalluni makinneq ajor-
poq, Aqqalooraq Andersen
Sisimiuneersoq oqarpoq.
Naallu ilaminit tallimaasunit
13-inik ukioqarami nukarliu-
galuarluni oqaloqatikkumi-
narnersaavoq.
- Esajas siulliulluni makit-
tarpoq.
Tamarmilli isumaqatigiip-
put arpanneq nuannersuusoq.
Sapaatip akunneranut ulluni
marlunni ullaakkut tallimat-
arfernup missaani inersima-
sunit itersarneqaraangamik
arlaannaalluunniit makingit-
soomeq ajorpoq.
Suliniut Matu
Suliniummut Matu-mut, uki-
ut pingasut matuma siorna
aallartinneqartumut inuusut-
tuaqqat arfinillit ilaapput.
Martin Chemnitz Qaqortu-
meersoq 14-inik ukiulik, Aq-
qalooraq Andersen Sisimiu-
neersoq 13-inik ukiulik, Esa-
jas Arqe Ittoqqortoormii-
neersoq 15-inik ukiulik, Jens
Peter Petersen Qaqortumeer-
soq 15-inik ukiulik, Abra-
ham Karlsen Maniitsumeer-
soq 14-inik ukiulik aamma
Kristoffer Attakkaat Tasiila-
meersoq 14-inik ukiulik iner-
simasut sisamat ilagalugit ul-
luinnami inuunermik inger-
latsiniarsaripput, inissiami i-
nissaqarpianngitsumi naju-
gaqarlutik.
Inissiap allersaani igaffe-
qarpoq nerrivimmut inissa-
limrnik, tassanilu inuusuttut
arfinillit tattoqisaallutik ne-
reqatigiittarput. »Eqqissisi-
maartarfimmi« mikisuarar-
suarmi nalaasaarfeqarpoq pi-
ngasunut inissalimmik fjern-
syn-imik isiginnaarfiusartu-
mik.
Qullermi allaffeqarpoq,
qanoq ilillugulu pinerpoq
nerriviusaq allaffik siniffillu
tassunga eqqunneqarsimap-
put. Sanianiippoq ini anneru-
laartoq quleriinnik marlun-
nik siniffilik. Inissaaleqineq
pissutigalugu inuusuttuaqqat
tallimaat siniffiit quleriit a-
kornanni pullattakkamik
madras-ilerluni sinittariaqar-
tarpoq.
Inip tallimaanneqartup sa-
niani ini pitsaanersaavoq. /-
neeraq (ini qaammammi ili-
vitsumi kisimiilluni najuga-
qarfiusinnaasoq). Ini taanna
nukappissat arfiliullutik taa-
gaangamikku pingaartorsior-
paluttarput. Tassanimi sinif-
fik nerriveerannguarlu kisi-
miikkaluartut, nukappissat
arfinillit kisimiiffigisinnaa-
satuaraat - tassa qaammat ili-
vitsoq ukiup affakkaarlugit.
Perusuersartarfilluunniit eq-
qissisimaarfiusinnaanngilaq.
Inuusuttuaqqat arfinilium-
mata inersimasullu sisamaal-
lutik atorluarneqartaqimmat.
Taamaammat ineeraq taanna
nuannerluinnartuusimassa-
soq malunnarpoq.
- Kisianni aamma inimi a-
taatsimi ataatsimoorluni si-
nittarneq nuannerpoq, inuu-
suttuaqqat isumaqatigiilluin-
narpasillutik oqarput.
- Unnukkut innaraangatta
oqaluttuaqattaassinnaasarpu-
gut, oqaloqatigiilluta atuarlu-
taluunniit. Nuannertaqaaq, o-
qarput.
Ulloq tikiffiat
Inuusuttuaqqat arfinillit ta-
marmiullutik suliniummut
Matu-mut peqataajartorlutik
ulloq Nuummut tikiffitsik
eqqaamalluarpaat. Tamar-
millu ilaquttaminnut kipisa-
nerarput. Ikinnerpaalli kisi-
mik peqquneqaraluarunik a-
qagu angerlaqqullugit taa-
maaliorusupput. Tamarmilli
allamik misigisaqarusupput,
naak ilaasa oqaaseq al la su-
morpiaq tunngatinnerlugu o-
qaatigiuminaatsikkaluaraat.
- Maaniilluni nuannerpoq.
Immikkut atuartinneqartar-
pugut ataatsimoorlutalu.
- Aamma uanga maaniillu-
nga nuannaraara, kisianni
Danmark-imi imarsiorner-
mut ilinniarfimmut qinnute-
qarpunga. Umiarsuarmi naa-
laganngorusuppunga, Jens-
Peter oqarpoq, taannalu sivi-
sunerpaamik suliniummi i-
laasimavoq. 28. juli 1997-
imi Matu tikiffigaa.
Esajas 15-inik ukiulik
Jens-Peter-mit ersarissumik
sunnertissimavoq, taannat-
taarlu umiarsuarmi naalagan-
ngorusuppoq. Pilersaarutaali
Jens-Peter-p pilersaarutaatut
aalajangersimatiginngillat.
- Kisianni annerusumik il-
lutaarusuppugut, Jens-Peter
oqarpoq, ilaasalu taperser-
paat.
- Inersimasut persuttaasa-
runnaaqqullugit, imerun-
naaqqullugit annerusumillu
illutaarteqqulluta qinnuigisa-
riaqarpatit.
- Inersimasut imerunnaar-
navianngillat. Taamaalior-
nissaminnut imerpallaaqaat,
ataaseq oqarpoq, issiasullu
tamarmik nipaarupput.
Imaannaanngitsunik
atugaqarput
Inuusuttuaqqat imaannaan-
ngitsunik atugaqarsimapput.
Ajornaquteqanngitsumillu o-
qaluttuarput Matu-mut ilaa-
linnginnerminni tamarmiul-
lutik pisiniarfinnut, timersor-
tarfmnut allanulluunniit iser-
neqarsinnaasunut tillinniar-
tarsimallutik. Tamarmik oqa-
luttuarput unnuarsuarmut a-
neertarsimallutik.
- Tamaanga pigatta taman-
na maqaasivarput. Unnuk-
kummi aneqqusaanngilagut.
Kisianni ajunngilaq. Aallaq-
qaammut kamanaakkaluar-
poq.
- Maannalu takusinnaavar-
put taamani iliuuserisartak-
kavut kukkusuusut. Kisianni
allamik susassaqarneq ajor-
pugut, angajoqqaavullu aala-
koortarput.
- Ajortuliorusunneq tassaa-
voq ajornartorsiornerup pin-
ngortitaa, Jens-Peter oqar-
poq.
NUUK(LRH) - Suliniut Ma-
tu-mi nunatsinnit tamanit nu-
kappissat kammartunerpaat
angutaasernerpaallu paaqqu-
tarineqarput. Tamannami
aamma suliniummmi, maan-
na ukiuni pingasuni ingerla-
reersumi siunertaavoq. Inuu-
suttuaqqat inuttut annertuu-
nik ajornartorsiutillit inersi-
masunngornissaminnut pia-
reersaatitut tassani, qanittun-
nguami inissisimasumi kat-
sorsarneqarsinnaasariaqar-
put.
Suliaq oqitsuinnaanngilaq.
Inuusuttuaqqat amerlaner-
saal angerlarsimaffinnit, i-
nooqatigiinnikkut annertoor-
suarnik ajornartorsiuteqarfi-
usunit aggersuupput. Siumut
saateqqinniarlugit annertoor-
suarmik iliuuseqartoqartaria-
qarpoq.
Suliniulli naammattumik
tapersersorneqanngilaq - pi-
ngaartumik politikkikkut.
Suliniut taanna angutinit i-
nuusuttunit sisamanit aallar-
nerneqarpoq. Ullumikkut ar-
finillit suliniuteqarfigineqar-
put. Avatangiisaasunut na-
leqqiullugu amerlavallaarlu-
tik.
- Kisianni allanik isuma-
ginnittoqarusunngilaq, pisor-
Nerisassiortarneq
Nerisassiortarneq oqallisaa-
lermal inuusuttuaqqat uum-
maarisseqqippul.
- Aamma afrikamiut neri-
sassaannik nerisarpugut, il-
larlutik oqaluttuarput.
Nassuiaapput suliniummi
pisortaq Stephen Hakesberg
Afrika-meersuummat taa-
maaliortarlutik.
Kisianni Abraham aalisak-
kanik frikadelliliullaqqinner-
saavoq, Kristoffer pizza-nik,
Martin savaaqqap neqaanik
nerisassianik, Jens Peter pas-
ta-linnik, Esajas tærtinik
soorlu porre-linnik skinke-
linnillu aamma Aqqalooraq
arferup neqaanik nerisassia-
nik.
Martin kisimi siornatigut
savaatilinni najugaqarsima-
taq Stephen Hakesberg oqar-
poq.
- Meeqqat taakku pisin-
naatitaaffeqanngillal, politi-
kerinil inersimasunit takor-
luuisinnaanngitsunit siuner-
taqanngitsunillu akisussaaf-
figineqarput, tamannalu isu-
maginninnermi politikkeqar-
nermi pitsaassutsikkut ima-
qanngitsumi malunnarpoq.
Stephen Hakesberg-ip aa-
lajangiisinnaasut issiaviinit
nikutsertinniaraluarsimavai -
ilaatigut siuliani oqaaserine-
qartut assipajaavinik oqaase-
qarluni. Maannamulli iluat-
sitsisimanngilaq.
Akersuulluaqaat
- Inuusuttuaqqat ilaat ataaseq
ukiuni pingasuni ilaavoq. Ta-
mannali siunertaanngikkalu-
arpoq, kisianni neqeroorutis-
sanik allanik soqanngilaq.
Naalasseriilluinnartutut na-
qissusigaasimapput, taa-
maammallu tigujumaneqara-
tik.
- Tamannalu ajoraluaqaaq.
Inuusuttuaraappummi ajor-
nartorsiutitik qaangerniarlu-
git akersuulluaqisut. Inuusut-
tut pingasut, tamaani katsor-
sarneqarlutik naammasse-
reersut anillutik pissusiviusut
voq, Esajas-ilu kisimi neri-
sassiornermik misilittagaqar-
simalluni.
- Kisianni kalaaliminiinna-
at igasarnikuuakka, Esajas o-
qaluttuarpoq.
- Angajoqqaakka aalakoo-
raangata qatanngutikka neri-
sassiuuttariaqartarpakka, o-
qarpoq.
Nukappissat arfinillit neri-
sassiornermik ilinniamermik
saniatigut imminut paarinis-
saq ilinniarpaat. Tassa nam-
minneq errorsisarput, eqqiaa-
sarlutik, nuersaasarlutik, sa-
pagaaqqanik nuisisarlutik al-
lanillu angerlarsimaffimmut
tunngasunik suliaqarlutik.
Angutiviit
- Nukappissat taakku anguti-
viupput, ajornartorsiutitik
atulereerpaat, ingerlalluar-
pullu.
- Kisianni taamatut inger-
laannarsinnaanngilagut. I-
nuusuttuaqqanut arfinilinnut
inersimasunullu sisamanut
najugarput tattorliuunnarpal-
laarpoq. Aamma sulisut ilua-
mik akilerumaneqanngillat.
Uanga immikkoortortami pi-
sortatut akissarsiaqartinne-
qarpunga, ilakka pingasut
SIK malillugu akissarsiaqar-
tut. Tamannalu sulisunik u-
ninngatitsiniarnermut ator-
sinnaanngilaq, Stephen Ha-
kesberg oqarpoq.
- Aamma inissamik anner-
tunerusumik pisariaqartitse-
qaagut. Inuusuttummi im-
minnut qanillutik - ilaquta-
riittut imminnut isigalutik -
maani najugaqarneq nuanna-
rigaluarlugu, kisimiinnissa-
mik nipaatsumiinnissamillu
pisariaqartitsisarput. Tamaa-
ni taamaliorsinnaanngillai.
Suliniut nammineq
unikkiartortoq
- Meeqqanik katsorsaalluni i-
neriartortitsinermik suliniu-
teqarnerup nalilersornissaa
Kalaallit Nunaanni pingaar-
tinneqarpallaanngilaq. Ataat-
simut isigalugu meeqqanik
qaangerniarlugit sakkortuu-
mik akersuuttut, Stephen Ha-
kesberg angutit inuusuttut ar-
finillit tulluusimaarutigalugit
oqatpoq.
Sulimiummi pinngortitami
pisulluni angalaarneq pi-
ngaartinncqaqaaq. Qularutis-
saanngilarlu inuusuttut taak-
ku angalasarnitik nuannari-
gaat tiguartilluarsimallutillu.
Matu-mut pinnginnerminni
ingcrlasimanerat oqaluuseri-
neqaleraangat nipaaruttarput.
Pinngortitarli likinneqaqqik-
kaangat qiimmattarput, illar-
lutik uumisaarikuiulertarlu-
tillu.
- Sermersuaq takullugu
kusanaqaaq, Kristoffer oqar-
poq, misigittarninilu ilami i-
laatigilermassuk ittuukuju-
lerluni.
katsorsaariaatsinik misileraa-
soqarsimanngilaq, Stephen
Hakesberg oqarpoq.
- Taamaammat Danmark-
imi tarnit pissusaanik ilisi-
masalittut akuerisaq ilisima-
tusartorlu Peter Berliner qin-
nuigaara, suliniut Matu ilisi-
matusarnikkut pitsaasumik
naliliiniarnermik aallartitseq-
qullugu.
- Paaqqinniffimmi ulluin-
narni atukkat politikkikkut
soqutigineqanngippata nam-
mineertariaqarpoq. Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
ulloq unnuarlu angerlarsi-
maffiutaanni pitsaasumik
nakkutilliisoqanngilaq.
- Pissutsillu maanna taa-
maatsillugit Suliniut Matu u-
nittooriaannaavoq. Sulisunit
unitsinneqariaannaavoq.
Taamatummi suleriaaseqar-
nissamut sulisuusugut qanoq
sivisutigisumik atugaqaru-
sunnerput killeqarpoq. Suli-
sut nukiil qanoq annertutigi-
sut atorusunneraat killeqar-
poq, inuusuttut allanit isuma-
giumaneqanngitsut pillugit
akersuunnermi tapersersor-
neqanngikkaanni, Stephen
Hakesberg oqarpoq.
Ajattukkat pillugit akersuunneq
Suliniut Matu-mi inuusuttut pisinnaatitaaffeqanngillat, politikerinit
inersimasunit takorluuisinnaanngitsunit siunertaqanngitsunillu
akisussaaffigineqartut, pisortaq Stephen Hakesberg oqarpoq
ASSJ FOTO: LIL-FOTO, KNUD JOSEFSEN