Atuagagdliutit - 07.10.1999, Blaðsíða 14

14 • TORSDAG 13. MAJ 1999
ATU AG AG DU UTIT
SUTIGUT TAMATIGUT
ATAATSIMOORNEQ
Avannaa kujataalu kisiisa eqqarsaatiginagit nunat issittut suleqatigiinnitik
nukittorsartariaqaraat, Tove Søvnda! Petersen, Nunat Issittut Isumasioqatigiivisa nunat
inuiinut allattoqarfianni pisortaq oqarpoq
KØBENHAVN(CSL)
DÆ-BI-DU-BI-DÆÆÆ...
- Godaften, Nunanillu Is-
sittunit Nutaarsiassanik TV-
kkut aallakaatitsinermut ti-
killuarit.
Aqagu Nuummi issittumi
nunat inoqqaavinut ilisima-
tusarfik nutaaq atoqqaarfissi-
orneqassaaq. Ilisimatusarfik
nunat arfineq pingasut, Nu-
nat Issittut Isumasioqatigiivi-
nut ilaasortaasut aningaasa-
lersugaraat. Suliaq taanna u-
kiorpassuarni suleqatigiinne-
rup inerneraa, anguniagaa-
vorlu nunap immikkoortuani
nunat inuiisa ilinniarnissa-
mut periarfissaannik nukit-
torsaanissaq, taamaalillunilu
kulturikkut oqaatsitigullu a-
taatsimut eqqarleriinnerup
nunap killeqarfii qaangerlu-
git ineriartortinneqassallutik.
Aammami immaqa taa-
malluni ullut ilaanni TV i-
kikkukku - asasara atuartar-
toq - oqaatsit taakku atorne-
qartul tusarumaarpatit.
Maannamut eqqarsaataan-
naagallarput, kisianni takor-
luugaq piviusunngornissami-
nut ungasikkunanngilaq.
Soormi nunat issittut ataatsi-
mut nunat inuiinut TV-kkut
aallakaatitsisalernissamut
tunngavissaqassanngillat? A-
taatsimut ilisimatusarfeqas-
sanngillat imaluunniit ataat-
simut allaaseqassanngillat?
Nunammi inuiinut ataatsi-
mut taggisaasinnaasut amer-
lasoorsuupput, takorluuiner-
lu silaannarmit tigusaanngi-
laq. Ilaatigul suleqadgiissitap
ataatsip ataatsimut allaaseqa-
lersinnaanermi periarfissat
ntassakkorpiaq misissuiffi-
gai. Tassami Nunat Issittut I-
sumasioqatigiivi, nunanil is-
sittunit arfineq pingasunit i-
laasortaqartut mingutsitsi-
nermik akiuiniarneq, nungu-
saataanngitsumik ineriartor-
titsineq siunissarlu ungasis-
soq eqqarsaatigalugu inuus-
sutissarsiutitigut suleqati-
giinneq kisiisa suleqatigiiffi-
ginngilaat.
Oqaasissat ilaqarput
Siunnersuisoqatigiinni nunat
ilaasortaasut, nunat tamat a-
kunnerminni suleqatigiittar-
nerni nalinginnaasumik taku-
neqartartunit, nunat inuiinut
amerlanerujussuarnik pisin-
naatitaaffeqartitsilersimap-
put. Tamakkiisumik oqalus-
sinnaatitaapput, ingerlatanut
tamanut ilaasarput aalajangi-
gassallu isumaqatigiiffiullu-
tik aalajangiiffigineqartar-
put.
Issittuni nunat inuii ukiuni
makkunani sulerulupput, nu-
nat killingi qaangerlugit su-
leqatigiinneq siuarsarniarlu-
gu. Nunarsuup ataatsimoor-
tinniarneqarnerani annertusi-
artuinnartumi kinaassutsimik
illersuutitut, aammalu nunani
issittuni ineriartornermi tun-
ngavittut, nunat inuiisa im-
mikkoorutaat immikkut ittut
kulturiallu pingaartillugu.
Sulinermi tamatumani ma-
linnaasut ilaat tassaavoq To-
ve Søvndahl Petersen, Nunat
Issittut Isumasioqatigiivisa
nunat inoqqaavinut allatto-
qarfiani, Namminersornerul-
lutik Oqartussat Danmark-
imi allaffianiittumi pisortaq.
- Sulinitsinni suleqatigee-
riaatsimik, issittumut tamar-
mut tulluunnerusumik piler-
sitsiniarsarivugut, avannaa
kujataalu pillugu paasisitsi-
niaasarnermut nalinginnaa-
sumut taarsiullugu. Paasisit-
siniaanermi siunnerfiit pissa-
nganaatillit amerlapput, u-
ngasissumut eqqarsameruga-
mik, tamatumunngalu atatil-
lugu nunat inoqqaavisa kat-
tuffii namminneerlutik nag-
gueqatigiinnermik misigi-
neq, nunani issittuni nunat i-
nuiisa akornanni atugaasoq
nukittorsarniarlugu anner-
tuumik sulisimapput, Tove
Søvndahl Petersen oqaluttu-
arpoq, ineriartornermullu an-
nertunerusumik pimoorus-
saanerusumillu tapersersor-
neqarnissaq kissaatiginerar-
paa.
- Suleqatigiinnissamut pe-
riarfissat pitsaanerusumik a-
torluarniarneqanngippata
Nunat Issittut Isumasioqati-
giivisa iluaqutaasinnaanerat
annikillisinneqarsinnaavoq.
Isumasioqatigiit kalaallit po-
litikeriinit sammisanillu aa-
lajangersimasunik suliaqar-
tuinit eqqumaffigineqarneru-
nissartik tapersersorneqar-
nissartillu pisariaqartippaat.
Qanittukkut Nunat Issittut I-
sumasioqatigiivisa canada-
miut aallarniuteqarnerisigut
suleqatigiissitaq pilersippaat,
nunani issittuni meeqqanik i-
nuusuttunillu sammisaqar-
toq, tamatumanilu Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
ilanngul lutik ikiorsiisinnaa-
galuarput, pineqartoq Kalaal-
lit Nunaanni ajornartorsiutit-
sinnut annertuumik attuu-
massuteqarmat.
Angalanerugitsi
- Qanittukkut aamma oqaat-
sit marluk atorlugit ilinniar-
titsisarneq pillugu nunat ta-
mat ilaaffigisaannik ataatsi-
meersuartoqarpoq. Tamatu-
mani Namminersornerullutik
Oqartussat ilinniartitsisunut
angalanissamut tapiisimaga-
luarpata pitsaasimassagalu-
arpoq. Suliami tamatumani
allat misilittagaat aaqqiissu-
taasinnaasullu tusagaqarfi-
gissallugit soqutigaarput. Ki-
sianni tassanissaaq Kalaallit
Nunaat peqataatitaqanngilaq.
- Tamakkiisumik isigalugu
kikkut tamarmik angala-
ngaatsiarnissamut periarfis-
sinneqarnissaat pingaarute-
qarpoq. Angalasarnerpassuit
pillugit tusagassiuutitigut i-
sornartorsiuineq isumaqati-
ginngilara. Oqarusunneruvu-
nga ikittuinnaat angalangaat-
siartartut amerlavallaallu a-
ngalanikippallaarlutik. Ta-
matumani nunanut allanut
nunattalu iluani angalasarne-
rit ataatsimut eqqarsaati-
gaakka.
- Isumaginninnermi siun-
nersortit, atuarfinni ilinniar-
titsisut, qatserisartut allarpas-
suillumi allani suleqatimik
sulerisarnerinik takuniaasin-
naanissaat pingaartorujus-
suuvoq. Inuiaqatigiit anner-
tunerujussuarmik ataqatigii-
silersinnaavagut, assersuuti-
galugu nammineq Qaqortu-
minngaanneersuulluni Sisi-
miuni qanoq ingerlatsisoqar-
nersoq takusinnaagutsigu. A-
ngalanerit ineriartuutaasar-
put, isumassarsiorfiullutik a-
taqatigiisitsilertarlutillu, taa-
matullu aamma nunat avan-
narliit, nunallumi allat tamat
sulineranni eqeersimaarluta
suleqataassaagut, Tove
Søvndahl Petersen oqarpoq.
40-nik ukiullip Tove
Søvndahl Petersen-ip Nunat
Issittut Isumasioqatigiivini
nunat inoqqaavisa pisinnaa-
titaaffiinik atugaannillu suli-
aqarnera, nunallu allat ataqa-
tigiinnerini suleqataanera na-
laatsornerinnaanngilaq. Suli-
ani inuussutissarsiutiminik
taagaluarpaa, kisiannili er-
seqqissaavoq suliani nuanna-
rilluarlugu.
- Apeqqutit nunanut tama-
nut tunngasut soqutigisariua-
annartuuakka. Apeqqutit ine-
riartornermut aammalu nu-
narsuup najoruminameruler-
nissaa anguniarlugu ilunger-
suussinermi ilumoortunut
tunngasut. Qularutissaanngi-
larlu kalaaliusugut nunap i-
nuigimmatigut, sulilu pisin-
naatitaaffitta ataqqineqarnis-
saat anguniarlugu sulinissaq
pisariaqarmat. Kisianni aam-
ma misilittakkagut nunanut
allanut ikiorsiissutigisassa-
gatsigit.
Sungiussiniapiloorneq
Ukiorpassuarni kingullerni
Tove Østerbro-mi Køben-
havn-imiittumi najugaqarsi-
mavoq, uini nakorsaq Aqqal-
uk Petersen qitornatillu mar-
luk, arfinilinnik ukiulik Lars
Olaf aamma 18-inik ukiulik
Aputsiaq ilagalugit. Dan-
mark-imilli sungiussiniarne-
ra ajornaatsuinnaasimanngi-
laq.
- Danmark-imiinnerput u-
kiuni 10-12-ini sungiunniaq-
qaarpara. Ukiorpaalussuup-
put. Kisianni allaanerusin-
naanngilaq. Aqqaluk ukiuni
arlalinni ilisimatusarnermik
suliaqarpoq, sulianilu Nuum-
mi ingerlassinnaanagu. Kisi-
anni uanga sulinera aqquti-
galugu sorlaqarfikka puigor-
naveersaarpakka. Kalaallit
Nunaat pillugu sulillunga
misigisimavunga, Tove oqar-
poq, qatanngutigiinnilu sisa-
maasuni nukarliup tulleraa.
Qaqortumi peroriartorsi-
mavoq, angutaa sanasuusoq
arnaalu napparsimmavimmi
tarrarsuisartunut ikiortaasoq.
Angerlarsimaffimminni o-
qaatsit marluk atorsimavaat,
angerlarsimaffiannilu kultu-
rit marluusut ataqqineqarsi-
masut malunnarpoq.
Tamakkiisumik nunat is-
sittut inuiisa ataatsimoorne-
rat siuarsartariaqartutut isi-
gilluinnarantiuk, tamanna
meeraanerminit attatariinnar-
simagunarpaa. Aalajangersi-
malluinnartumik ataatsi-
moorneq »inuiaqatigiinngua-
ni« nalillit annersaraat. Misi-
gisaq tamanna aamma nuna-
ni issittuni innuttaasut ataat-
simoornerminnik misiginerat
eqqarsaatigalugu »inuiaqati-
giissuarni« atuuppoq.
Tunngavigissaarpoq
- Anaanaga Igalikumeersuu-
voq, eqqarligullu tamarmik i-
laqutariissuupput. Illorpassu-
aqarpunga, peroriartorpu-
ngalu ilaqutariissuit eqqarle-
riissuillu akornanniillunga
misigisimallunga. Pinngua-
qatissarpassuaqartarpunga,
meeqqallu akunnerminni a-
taatsimoorneq annertooq mi-
sigisarpara, anginerit miki-
nernik isumassuisarmata.
- Taamatut inooqatigiin-
neq inuiaqatigiittut nalingin-
naasutut taaneqarsinnaapput.
Aalajangersimasorujussuar-
nik malitassallit, taamanilu
aningaasaateqarneq suli isu-
malissuunngilaq. Inersima-
sut ilagiillu ataqqisaapput.
Atugassarititaasut uannut nu-
kittuunngortitsilluarsimasut.
Misigisimasarpunga oqalut-
tuarisaanermut attuumassu-
teqartorujussuarmik toqqissi-
simanarluinnartunik avata-
ngiiseqarlunga peroriartorsi-
mallunga. Sorlaqanngitsutut
misigisimanngisaannarpu-
nga. Suminngaanneerlunga
nalunngilara - aamma taman-
na qanoq isumaqarnersoq,
Tove oqaluttuarpoq, taman-
o narpiarlu pissutaalluni ukiu-
< mi ataatsimi USA-mi ilinnia-
£ reerluni, Nyborg-imi Fyn-
o imiittumi ilinniarnertuun-
| ngorniarfimmi ilinnialerami
sungiussiniapilooqaaq.
- Isumaqarpunga kinaassu-
seqannginneq tassani ajor-
nartuusimasoq. Normutut o-
qaluttuassartaqanngilluinnar-
tutullu misigisimaneq. Ataat-
simoortunut ilaanngilanga,
kinaassutsimillu nutaamik
pilersitsiniartussaallunga, i-
maluunniit pilersitsiniaqqit-
tussaallunga.
- Taamaammat ilinniarner-
tuunngorniarfimmiikkama
sungiussiniapilooqaanga. I-
linniakkatigut piginnaasakka
pitsaagaluarput. Qaqortu-
miikkama qallunaaqqat atua-
qatigaakka, taamaammallu 6.
klassimeereerama Danmark-
iliartinneqanngilanga. Kisi-
anni kalaaliulluni Danmark-
imiikkaanni oqaatsinut pi-
ginnaasaqarnissaq naam-
manngilaq. Kulturiat allaaso-
rujussuuvoq, taamaammat
qujanarluinnarpoq kalaalli-
nik Danmark-imi ilinniarner-
tuunngorniarfinnut aallartit-
sisoqassaarmat. Taamatut u-
kioqaleraanni avatangiisit i-
laquttallu pingaaruteqassusi-
Sioma Tove Søvndahl Salekhard-imi Siberiamiittumi inuiaqatigiinnut Ninets-inut tikeraarpoq.
Sidste år var Tove Søvndahl på besøg hos Ninets-folket i Salekhard i Sibirien.