Atuagagdliutit - 09.11.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 9. NOVEMBER 1999 • 13
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
Aqqusinersuaq 4
Postbox 39, 3900 Nuuk
Tlf.: 32 10 83
Fax: 32 54 83
e-mail: atuag@greennet.gl
Isummat AG aqqutigalugu saqqummiuguk, naatsumik
allagit, aaqqissuisoqarfillu imminut pisussaatippoq
ilanngussap naalisarnissaanut.
Skriv din mening til AG, skriv kort, redaktionen forbeholder
sig ret til at forkorte teksten.
Nuuk sumut?
All.: Vittus N. D. Holm
Nuup Kommunalbestyrelsia-
ni ilaasortaq Siumumit
tunuaqqammersoq
Sumununa NUUK alliartor-
tinniaripput? Qanoq aamma
sooq.
Ataqatigiissaarinissaq aat-
saat taama pisariaqartigiler-
poq-
Siorna septemberimi Nuup
kommunea inissaqartitsiniar-
neq pillugil nalunaarusiorlit-
sivoq.
Nalunaarusiaq annertune-
rusumik paasissutissiivoq ul-
lumikkut Nuuk inissianik pi-
oreersunik qanoq annertuti-
gisumik peqarnersoq, qanoq
agguataarisoqarsimanersoq,
qanorlu inissaaleqineq pissu-
tigalugu inissianik amerlati-
gisunik atorfissaqartitsiso-
qarnersoq.
Nalunaarusiami annertu-
nerusumik ersersinneqanngi-
laq, Nuup alliartornera iluti-
galugu ukiumiil ukiumut
inissaaleqinerup qanoq nike-
rarsimanera imaluunniit
Nuup illoqarfittut immik-
koortortaqarfii nutaat soorlu
Nuussuaq, Attartu, Atertaq
il.il. naammassigaangata nut-
serfigineqarlutillu inissaa-
leqisut qanoq ikileriartigisar-
nersut, aammalu inissaaleqi-
nerup suna annertunerpaa-
mik tunngavigisarneraa er-
sersinneqanngilaq. Taa-
maammat kommunalpolitik-
keritut minnerungitsumik
Teknikkimut Avatangiisinul-
lu ataatsimiititami ilaasor-
taalluni, illoqarfimmi taama
sukkatigisumik alliartortine-
qartumi, sunik tunngaveqar-
luni aaliangeeqataaniartar-
neq assut ilaannikkut nalor-
ninartorsiorfiusinnaasarpoq,
assullu eqqarsaatersornartar-
luni illoqarfiup pinngortitap
killiliineratigut illoqarfilior-
fissaasualersup sumut allise-
riaqqinneqarnissaa, aammalu
inissialiassat qanoq ittut sa-
naartorneqarnissaannik inui-
aqatigiit ingerlaasaannut na-
leqquttumik aaliangersaaqa-
taaniarnermut sakkussanik
amigaateqamartarpoq, allaat
ilaanni nammineq politikke-
risap paarlattorluinnaanik
aaliangeeqataasariaqartarneq
pisinnaasarluni politikkikkut
nammineq sammivigisaq qa-
norluunniit nalunngitsigiga-
luaraanni.
Nalunaarusialli taassuma
ersersinngisaasa (qulaani
taasat) ilai pingaartumik ki-
sitsisitaai naatsorsueqqis-
saartarfimmi pigineqartus-
saammata pivallaanngikka-
luarlugit, inuunerma anner-
saani Nuummi ineriartomer-
mik malinnaaqataasutut na-
lunngilara, maanga tikittartut
amerlanersaat tassaasarmata
suliartortut. Tamannalu min-
nerpaamilluunniit tupinnaqu-
teqanngilaq, Nuuk tassaam-
mat nunatta illoqarfiisa pi-
ngaamersaat taamaammallu
qitiusoqarfiunini pillugu su-
liffippassuarnik pilersitsior-
torfiusoq, sinerissamiit nu-
nattalu avataaniit tupinnan-
ngitsumik ornigarnilerujus-
suaq, piumasuni piuman-
ngikkaluaniluunniit.
Oqaatsit »piumasuni piu-
manngikkaluaniluunniit« a-
torpakka pissutigalugu erser-
sikkusukkaluaqigakku, apeq-
qut uanni kaaviiaartuartartoq
inuiaqatinnut apeqqutigeru-
suttuartagara manna periar-
fissaq atorlugu oqallissaaru-
litut; ilumut pissusissami-
soornersoq pisariaqavinner-
sorlu Nuup illoqarfittut pi-
ngaarnersaanera pissutiga-
lugu suliffeqarfiusinnaasut
suut tamaasa maani pilersin-
neqartariaqarnersut, nunatta-
lu tamarmiusup pilersaarusi-
orneranul naapertuuttumik
tamanna iliornerussanersoq.
Inuiaqatigiiltut tamanna
angissagutsigu, aap Nuup
Akiani taamaasiornissamut
periarfissanik ulikkaarpoq
allaat nunatta inui lamarmik
taavani inissaqassagaluarlu-
tik. Tamanna pinngortitap
nammineq periarfissaqarte-
reerpaa, umiarsualiviit angi-
suut mikisullu piffinni arla-
linni sananeqarsinnaaneral
periarfissaqarpoq, timmisar-
tunut mittarfissualiorfissa-
qarpoq nunat tamalaat si-
laannakkut angallanneranni
akunniffiusinnaasutut ator-
neqarsinnaasumik, imeq
naammattorsuaq piuvoq al-
lamillu erngup nukinga ator-
lugu innaallagissiorfiliorfiu-
sinnaasumik suli peqarluni.
Tassa ataatsimut isigalugu
Nuuk nunatsinni inuiaqatigiit
tamarmik piat pingortitap
pigeriigaanik qanorsuaq su-
nilluunniit pilersitsiortorfiu-
sinnaavoq, minnerunngitsu-
mik aamma ukioq kaajallal-
lugu imartaa sikumik sikor-
suarnillu ajornartorsiorfiu-
sanngimmat.
Kinali oqarpa taamaalius-
sasugut!
Inuiaqatigiit siunertarigu-
nanngilluinnarparput amerla-
nersatta piffimmut ataatsi-
mut katersuutsinneqarnissar-
put. Taamaasiussaguttami Is-
landimi Reykjavik assilillu-
gu iliussaagut, nunattalu iso-
rartoqisup ilarujussua inue-
rutsillugu immaqalu ajor-
nartorsiutinik imaannaan-
ngitsunik pilersitsilluta?
Naamik uuminnga allaase-
risaqartutut tamanna siuner-
taralugu iliortoqarnissaa siu-
nertarinagulu kissaatiginnge-
qaara, miserratigerusunngi-
laralu Nuup illoqarfiata an-
nertunerpaamik suliffissa-
qarumaneq pissutigalugu
inuttusiartupiloornera, poli-
tikkikkut ajornartorsiutigi-
gatsigu.
Nuummut nutserarnerujus-
suaq unikaallatsinneqarsin-
naavoq.
Nuummut nutserarnerujus-
suup pissuterpiaanut ilaavoq
kommunini aningaasakillior-
fiunerusuni suliffissaaleqi-
lersameq. Kommunit pissa-
killiorfiunerusut suliffissanik
pilersitsiniartaraluarnermin-
nut ilaatigut aporfigisarpaat,
pilersitsiniartarnernut anin-
gaasaliisartut, pingaartumik
ESU eqqarsaatigalugu, qitiu-
soqarfimmiit pilersinniakka-
nik naliliiniartarnerit oqar-
tussaaffigineqarpallaarneri.
Isumaqarpungalu ESU/qiti-
usoqarfik taassuma tungaati-
gut cqaallisarneqaratariaqar-
toq. Aammalu minnerunngit-
sumik isumaqarpunga kom-
munil pissaqarnerusut pis-
sakinnerusunut aningaasa-
leeqataasinnaanngortinne-
qartariaqartut, taakku akor-
nanni innuttaasut piumassu-
seqarlutik pissakiffiunerusu-
ni suliffissanik suliffeqarfin-
nilluunniit pilersitsiniarto-
qarnerani aningaasaliisin-
naassutsit siammarniassam-
mata, taamaalilluni kommu-
nit ilaannaannut nutserarne-
rujussuit unikaallatsinneru-
sinnaanngussagatsigit. Siun-
nersuutigisinnaavaralu taa-
matut ESU-p avataatigut ani-
ngaasaliisinnaassuseqartitsi-
lersinnaaneq periarfissiuun-
neqarsinnaasariaqarloq,
kommunit pissaqassusertik
malillugu budgetiminnut taa-
matut atugassanik immik-
koortitsisinnaanngortinne-
qassasut imaluunniit aamma
nalimmassaatitut aningaasa-
liissutit ilaannik immikkoor-
titsisinnaanngortinneqassa-
sut ukiumiit ukiumut kom-
muninillu sorlernik suleqate-
qarusunneri immaqa apeqqu-
taatillugit. Taamaasilluni
Nuuk aamma periarfissaqa-
lissagaluarpoq immaqa pisa-
riaqanngikkaluamik nutse-
rarfigineqarnerujussuami u-
nikaallatsinnissaanut sulissu-
teqarnissaminut, taamatullu
inissaaleqinerujussuup piler-
sittagai ajomartorsiutit, allar-
passuillu ilanngullugit im-
maqalu allaat sanaartorne-
rujussuup nukingipiluttumik
ingerlanneqartariaqalersima-
sup inuiaqatigiinnullu akiso-
qisup, kigaallassimaartin-ne-
qalernissaa tassuunakkut
aamma anguneqarsinnaalis-
sagaluarmat.
Ataqatigiissaarneqartaria-
qartut suuppaat.
Pissutsit siunertallu qanor-
luunniit ikkaluartut inuiaqa-
tigiit aaliangiuppatigit, pisa-
riaqarluinnarpoq Nuup ineri-
artortinneqarnera nunatta
sinnerata sunissaanut ataqati-
giissaarneqarnissaa. Nuup
kommuneani kommunalbe-
styrelsemul ilaasortaalluni
kommunini allanisulli naa-
laminartorujussuusarpoq nu-
na tamakkerlugu oqartussaa-
sut ineriartortitsiniarneq pil-
lugu qanoq iliulersaarnersut.
Assersuutigiinnarsinnaa-
varput ulluni makkunanerpi-
aq tusarliunneqartoq, Nuup
avataani oliamik peqarnera-
nik misissuilluni qillerisoqa-
lernissaa aappaagumut pisus-
sanngortoq, tusarnissaalu eri-
nigisimaqisarput, peqarnis-
saanillu ilimasaariffiulluin-
nartoq, soorluuna politikkik-
kut Nuup sumut alliartortin-
neqarnissaanut eqqarsaatit-
sinnik aaliangiisuutitsilluin-
nartunut ilaajumaartoq. Ta-
mannalumi ilimanaqaaq, al-
laat uanga inuttut takorluui-
sinnaanera naatsorsuisinnaa-
neralu tunngavigalugit immi-
nut akilersinnaanerusoraara
kujammut, allaalluunniit
aamma Qinngutsinnut illo-
qarfitta ilaternissaaninngar-
nit Akianut ikaarsaareernis-
sarput siunissaq (immaqa
allaat qaninnerusumiit) eq-
qarsaatigalugu nunatsinnut
imminut akilersinnaaneru-
ngaartumik iliuuseqarnerus-
sasoq, tuaviupiluttumik illo-
qarfitsinnik alliartortitsinis-
samut sanilliullugu.
Qinngutsinnut illoqarfim-
mik allisitsinissami atassusii-
nissaannarmut (aqqusinnior-
nissamut) 100 millionit pal-
lillugit aningaasartuutigisus-
saavagut. Tappavani inissiat
1200-t blokkiinnavinnik sa-
naajusussat immaqalu kva-
dratmeterimut 20.000 koruu-
nit pallillugit akeqarumaar-
tussat saniatigut imeqarniar-
nissap naammattunngortinni-
arneqarnissaa pillugu Qallus-
suaq Nuup imeqarneranut
aallaaviusoq annertuumik a-
kisussaqisumillu sapuserne-
qaqqaartariaqartussaq, pin-
nagit isumaqarnarpoq Nam-
minersornerullutik Oqartusat
Nuup kommunea peqatigalu-
gu immaqalu aamma suliffe-
qarfissuit oqartussanit pigi-
neqartut, illuliorfissanik ami-
gaateqaqisuttaaq aningaasa-
leeqatigalugit, Akianut atas-
susiinissamut, soorlu ikaar-
taasiinissanut pilersitserii-
ginnartariaqaraluartut, taa-
maalillutillu siunissaq nutaaq
nunatsinnut tamarmut akilcr-
sinnaanerungaartoq minne-
runngitsumillu Akiani fri-
havniliornikkut nunarsuup
sinneranut malup maanna-
mut Københavnimi inissisi-
masup, nunatsinnut nuunnis-
saanut ammaassisussaq aal-
larnerlugu. Taavani sanaar-
torneq tuaviupilunngitsumik
taamaammallu akikinnerusu-
mik nassataqartussaq nunat-
talu inuinit naligiinneru.su-
mik atuiffiusussap sanaartor-
figineqarnissaa ammaallugu.
Taamatullu ammaassinis-
saq oliasiornissaannarmut
iluaqutaassanngilaq, nunatta
aalisarnermik inuussutissar-
siuteqarnerani mikinngitsu-
mik avammut tunisassiorne-
ranut nioqquteqarniarnera-
nullu eqaannerulersitsiner-
mik pilersitsisussaavoq im-
maqalu nunatta aningaasati-
gut issaatitsineranut pitsan-
nguutissarpassuarnik nassa-
taqarumaartoq.
Isumaqarpungami tuaviu-
piluttumik sanaartorneq im-
minut akilersinnaanngillui-
nartoq, takujuaannarparpum-
mi sanaartugarpassuit naam-
massisullu ukiut marlussuit
qaangiuliinnartut inissaale-
qineq alleriaannartartoq.
Pilersaarusiorneq
Nuna tamakkerlugu pilersaa-
rusiorncrmi Nuullu alliartor-
tinneqarnera kisiat eqqarsaa-
tiginagu aningaasaliiniarnis-
sani pingaartuussaaq, sanaar-
tortitsinermi malittarisassat
ullutsinnut aningaasaqassut-
sintullu naleqqussaqqinnis-
saat. Ullutsinni illoqarfilior-
fissagissaanermi nalingin-
naasumik isiginnaaginnar-
pagut illuliorfissat illorsuali-
orfissallu qanorluunniit ku-
sanartigisumik qaarsuugalu-
artut qaartiterlugit aserorlu-
innarlugit manissiseqqaarlu-
git aatsaat nappaavigineqar-
tarnerat, pingaartumillu igi-
tassanut kuuffinnik imaanut
atassusiiortuinerit sanaartor-
nerup iluani akisunerpaanut
ilaasut, piumasaqaataammat
kuuffiit allallu, nunamut as-
saassaasimanissaat. Assut
eqqarsamartarpoq ilumut pi-
sariaqavinnersoq taamaasior-
nissaq. Soorunami kuuffiit
eqqarsaatigalugit piffiit
ilaanni, soorlu illoqarfiit qi-
terpasinnerusortaanni assaas-
saasimanissaat pisariaqarlu-
innartassapput. Kinali oqar-
pa suut tamarmik assaassaa-
simanissaat pinngitsoorani
pissasoq.
Isumaqarpunga pilersaaru-
siomermi Qinngorput inissi-
aqarfittuunngitsoq kisiannili
immaqa suliffeqarfinnik
imermik atuiffiuallaanngit-
sunik pilersitsiortorfittut sa-
naartorfineqarsinnaagaluar-
toq, sineriaqarmammi aam-
ma umiarsuarsuamut talittar-
filiarineqarsinnaasumik, im-
maqa oliasiornermi sullissi-
veqarfittulluunniit? Illoqar-
finngortitsinnagu misissuiffi-
gineqartariaqaraluartoq isu-
maqarfigaara.
Akit
Inissialiortiternerni akit qaf-
fasissorujussuupput, nunatta
karsiata aatsangaannarpal-
laarnera pisuulluni. Tamatu-
mani politikkeril aalianger-
saaqataasinnaanerat mattusi-
maneqarpallaaqaaq immaqa
amerlanertigut atorfillit ta-
makkuninga isumaginnittut
nammineertitaavallaarnerat
pisuusimanerluni - ilimage-
qaara.
Politikkerit aningaasanik
atuinissamut siunnersortinik
»unneqqarinnerusunik« ilaa-
tigut pisariaqartitsipput, ta-
mannalu isumaqarpunga mi-
serratigineqarunnaartariaqa-
lersoq.
Naggataatigullu minin-
ngitsoorusunngilara ujartus-
sallugu, paasissutissat suku-
miinerusut inuiaqatigiileri-
nermut samminerusut ami-
gaatigigatsigit aammalu aali-
angiiniartarnitsinni qalliin-
narsiorpallaarunnaassagutta,
pisariaqarluinnartoq ineriar-
tortitsinernut pilersaarusior-
tarnernullu tamatta peqataa-
nerulersinneqarnissarput,
soorlu ilaatigut tusarniaasar-
nerni periaatsit allanngortil-
luinnarnerisigut, allatigullu.
Ineriartomerup nunap inui
aqussanngilaai, nunalli inui-
sa ineriartorneq aqussavaat.
Eqqortoq saqqummiunneqarli
All. Søren Møller,
Maniitsoq
Sulinermik inuussutissarsiu-
teqartut peqatigiiffiannut i-
laasortaasuulluni, ulluni ki-
ngullerni atugassiatigut
NSIP-iip SIK-llu imminnut
kimmaattuarnerat naamma-
ginarunnaarsorinarpoq.
Piffissaq sivitsorpoq sule-
qatigiinniartussaagaluit im-
minnut pisuuteqattaarlutik a-
kerleriittuarnerat. Tamanna
sinerissami SIK-p immik-
koortortaqarfippassuini ara-
jutsisimaneerukkunarpoq, i-
laatigut ingasaassilaartumik
pisoqartarluni, ilaatigullu su-
narpiaq pineqartoq paasiumi-
naallisarluni.
Pineqartut suliniutaat im-
minnut assigeeqaat, suliarmi
sunaluunniit tunngavimmi-
gut assigiissuteqarpat sulini-
uteqarnermi arlaannik innar-
luttoqarsorigaanni aaqqiini-
arnissaq paaseqatigiinnikkut
qaangilertorncqarsinnaasar-
poq. Kisiannili NSIP-ip SIK-
llu tamanna ajornartorsiutigi-
gaat paasinarsigaluttuinnar-
poq.
Sulinermik inuussutissar-
siuteqartut peqatigiiffiannut
ilaasortaalluni pineqartut a-
kerleriinnerminni sorpiaat
tunngavigineraat paaseru-
sunnarsivoq. Illuatungaaniit
eqqortuusorinartunik saq-
qummiussisoqaraangat illua-
tungaanit ilumuunnginnerar-
neqartarpoq, taamalu aamma
paasiuminaalliinnartarluni,
pineqartoq allamut sangutin-
neqaraangat. Takusinnaasa-
gut kingulliit tunngavigissa-
gaanni akerartuunninngor-
poq, tassami illuatungaaniit
allaffiit toriinnerat akerartuu-
tigineqarlerpoq, illuatungaa-
niillu tamanna ilumuunngin-
nerarneqarluni. Taannaan-
narluunniit assersuutigalugu
suleqatigiinniartussaagaluit
suliniutissatik tunulliullugit
meeqqatut pissusilersulerput.
Isumaqarnarpoq taamatut
akerleriinneq tamaanga kil-
littariaqalersoq. Ilaasortaal-
luni killuulluni ajuusaamar-
sivoq assortuunneq, akerar-
tuunneq kipiffeqanngitsumik
ingerlaannassappat. Nunaq-
qatigiippusi arlaannik innar-
lugisaqarussi paaseqatigiitta-
riaqalerpusi. Ilaasortaqater-
passuasi sinerissamiittut tu-
sarniitsuliorfigiunnaarlugit,
(naak taakkua pineqanngik-
kaluartut). Uatsitulli isuma-
qarunarput paaseqatigiissin-
naannginnermi sorpiaat pis-
sutaanersut. Taamaattumik i-
sumaqarnarpoq pissuteqavi-
gani saassutarinneqattaarneq
unitsillugu sunarpiaq pissu-
taanersoq eqqortumik saq-
qummiunneqartariaqalersoq,
malartaasiinnarneq unitsillu-
gu.