Atuagagdliutit - 14.01.1987, Blaðsíða 2

2
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 3 1987
Katersugaasivimmi siuller-
paamik Alaskameersunik
saqqummersitsineq

Uku arnat pigaat, qitinnermi atorneqartartut. Ilaatigut takussaapput qitinnermi aaqqatit inussallu puui.
Disse ting er typiske kvindeting, der blev brugt under dansen. Man ser blandt andet dansehandsker samt små fin-
germasker.
Washington-imi Smithsonian Institution-imit tikisitanik saqqummersitsineq
ingerlaartussaq ammassaaq sapaatiuppat januarip 18-ani Nuummi —
Soqutiginartoq ilaatigut pissutigalugu saqqummersitassat taakku Gustav Holm-ip
Tunumi katersugaatulli pisoqaassuseqarmata
—? •
Katersugaasivimmi inspektøri Keld Hansen igalaallit Alaskami t saqqu-
mersitanik imallit killinganni. Saqqummersitsineq ammassaaq januarip
18-ianni aatsaat Alaskameersunik maani saqqummersitsineqassalluni.
Museumsinspektør Keld Hansen ses her med en det af de montrer, der inde-
holder udstillingen fra Alaska. Den åbner 18. januar, og det er første gang,
at Landsmuseet i Nuuk har etnografika fra Alaska til udstilling.
tut.
Nunatta Katersugaasiviata saq-
qummersitsineq junip tungaanut
attartugaraa. Immaqalu periarfis-
saqarsinnaassaaq Nuummiinnan
ngitsoq saqqummersinneqarnis-
saannut. Tamannali suli isummer-
figineqanngilaq.

•
MM i
A/A
aU/ARK/Ø > ^
[ Lll Viv / Ni v tfjT A
luu V>
^ J • ^ i • § li T*
N/# SWl/7
\ X\/vrX*CrY 1 ^

llinniarnertuunngorniarfik Grønlands Gymnasiale Uddannelse

Siullerpaamik Nuummi Alaskami
naggueqatitta suliaannik saqqum-
mersitsisoqalerpoq. Tamatumin-
nga periarfissiivoq Washinton-imi
Smithsonian Institut, saqqummer-
sitsinerlu taanna ingerlaartussaa-
voq junip missaa tikillugu. Pisatat
saqqummersinneqartussat timmis-
sanik immikkut ilisimasalimmit
Edward W. Nelson-imit 1800-
kkunni katersukkat Beringshavet-p
sineriaaniit Alaskap avannaata ki-
taa tikillugu pisuupput.
Saqqummersitsineq soqutiginar-
tuuvoq, ukiunilu kingullerni pinga-
suni Alaskami Canadallu avannaa-
tungaani soqutigineqarluarsimal-
luni. Nunatsinnut soqutiginarsin-
naaneranut pissutaavoq saqqum-
mersitassat taakku Gustav Holm-ip
Tunumi katersugaatulli pisoqaas-
suseqaramik. Gustav Holm-ip ka-
tersukkani Tunumiit Danmarki-
mut ingerlateqqissimavai, siornali
Tunumut utertinneqarlutik.
Nuna
ilisimasaqarfigineqanngitsoq
Nelson-ip Alaskamut ilisimasassar-
sioriartorneranut pissutaavoq nuna
taanna ilisimasaqarfigineqarpiarsi-
manngimmat. Nelson tassunga a-
puuppoq 1877-imi, ukiut 10-it
qaangiuttullu USA-p Alaska Rus-
land-imit pisiarimmagu.
USA-mi Alaskamut inuinullu
paasisimasaqarneq annikitsuin-
naasimavoq. Nelson-ilu timmissa-
nik immikkut ilisimasaqartuugalu-
arluni sivitsorianngitsoq inuit inoo-
riaasiannik soqutigisaqalerpoq,
soorlu aamma ukiut sisamat inger-
laneranni oqaasiinik oqalussin-
naanngortoq, ordbogillu saqqum-
mernissaanut piareersaaqataalluni
aammalu inuit inuuneranni peqa-
taalluinnarsimalluni.
Alaskamiinnermini piffissami
annertunerpaami Nelson inuit ator-
tuinik katersuivoq. Inuit peqatiga-
lugit 8.000 kilometerit angalavai pi-
suttarluni, qimussertarluni aam-
malu angallateerarsorluni tikissi-
mavai nunaqarfiit Kuskowkim-ip
kuussuaniit Beringshavet tikillugu.
Naggataatigut umiarsuarmut pu-
jortulimmut ilaalluni Point Bar-
row, St. Lawrence Island (qeqer-
taq) aammalu Sibiria angallavi-
gisimallugit. Nelson-ip katersue-
rusuttarnini pissutigalugu taaguu-
teqalersimavoq »Angut taanna na-
leqanngitsunik pisiaqartartoq«-
mik.
Kusanaqisut
Nelson-ip katersugaasa ilaannai
Nuummi saqqummersinneqalersut
arlalinngorlugit immikkoortinne-
qarsinnaapput. Nuna, Nelson-ip
katersuiffia, ilisimaneqarpoq arfe-
qarluarneranik nanoqarneranillu,
taamaattumik piniutit amerlane-
rullutik. Tassunga ilaapput aalisar-
nermut, angutip arnallu suleriaasii,
pinngussat, kulturinik allanik atta-
veqartarsimanerat aammalu im-
mikkoortut allat.
Saqqummersitsinissamut atatil-
lugu allakkiami allassimavoq pin-
nissuseq assassullaqqinnerlu inuit
assassoriaasiannut peqataalluar-
Annoncér i
GRØNLANDS-
POSTEN