Atuagagdliutit - 14.01.1987, Blaðsíða 24

24
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 3 1987
Nuutsivigineqartoq siulleq tassa Kap A tholl Thule A ir Basep kujataatungaaniittoq. Siallerlunilu pujormat persu-
anartorsiukujussimapput. Umimmaalli nunamut pissunneqareersullu seqirmilerpoq. Assimi takuneqarsinnaap-
pul umimmaat anisinneqareersimasut, »Northwind«-ilu sikup sinaavani taleqqasoq.
Avanersuarmi umimmaat
ukiuunera anigussanerpaat
— Ukioq manna umimmannut aasaq Kangerlussuup eqqaaniit Avanersuarmut
nuunneqartunut pingaaruteqartorujussuusussaavoq, uumasunik ilisimatooq dr. phil.
Christian Vibe oqarpoq
— Ukiormanna ukiuunera pingaa-
ruteqartorujussuusussaavoq. Ner-
sutit marlunnik ukioqalersinnaagu-
nik siunissamissaaq ingerlaannar-
sinnaassapput. Ukiormalli ukiuu-
nera pingaaruteqarluinnartuussaa-
voq — minnerunngitsumik pissuti-
galugu aasaq kingulleq silarluttar-
neranik peqquteqartumik naasunik
iluamik naasoqarsimanngimmat.
Taamaattumik ajornartorsioru-
maartut qularnanngilaq. Mannali
tikillugu taavanngaanniit isumallu-
arnartuinnarnik tusartinneqartar-
pugut, aasaq manna Kangerlus-
suup eqqaaniit Avanersuarmut
nuutsinermi filmiliaq juullip siu-
ninngua Zoologisk Auditorium-imi
takutinneqarmat Chr. Vibe oqalut-
tuarpoq.
— Ukioq manna Avanersuarmi
umimmaqalissagaluarpat tamanna
uumasunut suli marlunnik ukioqa-
lersimanngitsunut ajorluinnartu-
mik kinguneqarsinnaavoq, Chr.
Vibe nangippoq, taama mikitigitil-
lutik umimmammut amerlasuunut
akiuunneq sapissammata.
Umimmaat ataasiakkaat sapissa-
gunanngikkaluarpaat. Umimmaal-
li ataatsimoortukkuutaarpata —
naak taavani taamaattoqakulan-
ngikkaluartoq, taava ajornartorsi-
orluinnalersussaapput.
Taamaattumik umimmaat 27-it,
US Air Force suleqatigalugu Ka-
ngerlussuarmiit Kap Atholl-imut
nuunneqarsimasut ukiormanna
aniguilluarnissaannik kissaati-
ngaartariaqarpagut.
Oqaluttuassartaa
— Kalaallit Nunaata umimmai ar-
laleriarlutik nungoqqajavittarsi-
mapput, Chr. Vibe oqaluttuarpoq.
Tunumiittut ikittuararsuanngorsi-
masut 1822-imi 1923-imilu Scores-
by-mit Clavering-imillu takuneqar-
simapput. Kalaallit Nunaatalu u-
mimmai siullermeersumik misissu-
iffigineqarput augustimi 1869imi
Tunumi qeqertami Shannon-imi
tyskit østrigimiullu ilisimasassarsi-
ortuinit »Germania«-mik taaguu-
teqartunit. Umimmaalli Kalaallit
Nunaannut pisimapput qangaru-
jussuarli inunnit Pearylandikkoor-
lutik ingerlaartunit siullernit pini-
arneqartarsimallutik ukiut 5.000-it
matuma siornatigulli. Ullutsinni
Tunumiittut 12-1500-it missiliorlu-
git amerlassuseqarput.
Umimmaat Kalaallit Nunaanni
ingerlaarnerminni Kitaanut anngu-
tinngisaannarsimapput, ukiunili
1962-65-imi umimmaat 27-it Kø-
benhavnikkoorullugit Chr. Vibe-
mit nuukkiartorneqarput. Taakku
maannakkut Kangerlussuup eq-
qaani 1200-it missiliorlugit amer-
lassuseqalersimapput, tamatumap
eqqaa naggorilluinnartuummat.
Pilersaarutigineqarporlu taakku
Kitaani piukkunnartunut siammar-
tinneqarumaartut.
llaannik Kitaani allanut nuutsi-
nissaq 1980-imili pilersaarutigine-
qalerpoq, sulili piviusunngortinne-
qarsimanani nuutsiniartarnerup a-
kisuallaarneranik peqquteqartu-
mik. Amerikamiulli pisortaasa Ka-
laallit Nunaannilu namminersorne-
rullutik oqartussat suleqatigiilluar-
nerisigut maanna umimmannik
Thulep eqqaanut umimmaqarfio-
reersimasumut nuutsisoqarsima-
lerpoq.
Taajassuma umimmai 1800-ik-
kunni aallaasit atugaalermata nu-
ngunneqarsimagaluaramik, massa
Inglefield Landimiit Kap Yorkip
tungaanut umimmaqarfiusimaga-
luartoq. Umimmaqarallarneranilu
pisimasorpassuit suli taavanersuaq
taartalillangaarat oqaluttuaqat-
taassutigineqartunut ilaasarput.
Taamaattumik amerikamiut sak-
kutuuisa imarsiortut umiarsuaat
»Northwind« assaq manna umim-
mannik nuutsiartorluni tikimmat
pissanngatineqarsimaqaaq.
Umimmannik tigooraaneq
Oqaatigineqartutut umimmaat
nuutassat 27-it Kangerlussuup eq-
qaani katersorneqarsimapput
1986-imi junip aappaanniit arfer-
nannut. Katersuisussat timmisartut
mittarfiata kujatinnguani tamaar-
simaarfeqarsimallutik.
Pisortaasup Chr. Vibep saniati-
gut peqataasimapput inatsisartuni
ilaasortat Uusaqqak Qujaakitsoq
Qaanaameersoq aamma Hans Iver-
sen Ilulissaneersoq, statsskovfoged
Torben Christiansen, konservator
Jeppe Mohl, pilot Christian Lacop-
pidan, uumasut nakorsaat Erik
Eriksen — Chr. Vibep Tunumiit
Kangerlussuarmut nuutsinerani pe-
qataareersimasoq — mittarfiup pi-
sortaa Steen Malmquist kalaallillu
qimmii arfinillit. llaatigullu peqa-
taasarsimapput helikopterit inger-
latitsissullit marluk »Northwind«-
imeersut attartorneqarsimallunilu
Grønlandsfly'p timmisartuutaa Bell
206 Jet-ranger.
Ulluni tallimani katersuinermi
»pisarineqarsimapput« umimmaat
32-it (angutivissat 11 arnavissallu
21). Ilaannaalli — tassa 27-it — A-
vanersuarmut pissunneqarput. U-
mimmaaqqat ilaat tammaarsi-
maarfimmulluunniit anngutinngit-
soorsimagamik.
Tigusiniaanermi umimmaat talli-
mat annaaneqarsimanerat tusatsi-
arneqarsimagaluartutut timmisar-
tuussinermi nakkaaneqarsimane-
rannik peqquteqanngilaq. Tassami
umimmaat kapillugit ilisimajun-
naarsinneqarsimasut akiutaasarsu-
arnut ikillugit isumannaalluinnar-
tumik ingerlanneqartarsimamma-
ta.
Umimmaalli marluk naggorillu-
innartumi pisarineqartut ilisima-
junnaarsinneqarlutillu meriartoru-
jussuanngortarsimapput angallan-
neqarnerminnilu meriaaminnit ipi-
tinneqarsimallutik.
Uumasullu nakorsaat nalunaa-
rusiornermini allassimavoq umim-
maat taakku naggorissumi isseris-
sunik nerisaqartut iisarippallaarsi-
magunartut, tassa-s mi umimmaat
allat ilisimajunnaarsinneqaraluar-
lutilluunniit napparsimalersarsi-
manngimmata. — Imaluunniit ilisi-
majunnaartitsissutip uumasut erla-
US Coast Guard-ip umiarsuaataa »Northwind« Kap Atholl-ip avataaniit-
toq. Umimmaat karsersuarnul assartuissutinut poortorsimasut helipterii-
siviup ataaniitinneqarput.
Umimmaat Kap A thollimut nunaligunneqartussat arfineq-marluusut ilaat
tallimat niuneqareersimapput. Assartorneqartarput »Northwind«-ip heli-
kopteria kivitsisigisarlugu.
viisa nukingisa ingerlaarnerat al-
lanngortittarsimassavaa, nalunaa-
rusiamini taama allassimavoq.
Taamaalisarnerallu pinngitsoor-
niarlugu umimmaat ilisimajun-
naarsitat sinneri ilimajunnaarse-
reerlugillu kapuummik allamik ka-
pineqartalersimapput meriaqquna-
git.
Umimmak ataaseq ipisimavoq.
Kapuutaa siulleq napisoormat alla-
mik kapisimavaat. Eqqannguaniis-
simavorli angutiviaq inersimasor-
suaq, kapineqartoq sanngiilluartu-
lersorlu angutiviarsuup saassussi-
mavaa nassummigarlugulu silaan-
nakkoorteriarlugu tatsimut nak-
kartissimallugu. Umimmak taanna
qaqinneqarnermini ipereersima-
voq.
Arnaviaq ataaseq qungasiatigut
eqqorsimavaat, ikia aanaartorujus-
suanngorsimavoq, tammaarsi-
maarfimmilu atortorissaannginna-
mik aanaarnera unitsissinnaasi-
manngilaat.
Arnaviaq alla kapuummik eq-
qorneqariunilu uippallerluni pa-
ngaleqattaarpallaalermat iperaq-
qiinnartariaqarsimavaat. Taamaa-
liortariaqarsimappullu allaat qin-
ngamigut aalerluni erteqqinnissaa
pisariaqarsorinarunnaarmat.
— Uumasunik nujuartanik a-
merlasuunik katersuiniarnermi ta-
matigut taamaattunik pisoqarsin-
naasarpoq, statsskovfoged Torben
Christiansen oqaluttuarpoq, nam-
minnerlu pisarnermit annerusumik
ajutooruteqarsimannginnerarpoq.
Timmisartuussineq
Umimmaat timmisartuunneqarnis-
saannut AG peqataaqquneqarsi-
magaluarpoq, aasaaneranili Ka-
ngerlussuup angallaffiunerujussua
pissutaalluni anngussinnaasiman-
ngilaq. Tikippugut umimmaat kar-
sersuarnut assartuissutinut ikillugit
US Air Forcep timmisartuata C-
141-ip Thule Air Base-liaatereersi-
magai.
Umimmaaqqat Thulemukaan-
neqarnissaminnut ulluni tallimani
Inatsisartuni ilaasortap Uusaqqak Qujaakitsup tigummiarpaa umimmaat
ukiut 100-it matuma siornatigqtRenselaer Bugtimi uumasuusimasut ilaata
niaquata saarnga.