Atuagagdliutit - 14.01.1987, Blaðsíða 18

18
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 3 1987
Tele-butik-imi
sulissineq pitsaasoq
Nalunaarasuartaaserisoqarfimmut saaffiginnittut
maanna siunnersorneqarsinnaalerlutillu pisiassanik
takutinneqartarsinnaalerput
Kalaallit Nunaanni Tele maanna nik pisiassanik takutitsisinnaaler-
sullittakkaminik siunnersuisarfe- poq.GTO-pNuupqeqqanipisorta-
qalerlunilu atortuutinik annertuu- qarfittaava atorneqalermat tele-
Alice Bro takutitsisoq telefuuninik assigiinngitsorpassuarnik tele-butikki-
miittunik.
Alice Bro viser her en del af de mange telefonmodeller, tele-butikken kan
demonstrere.
Ny tele-butik giver
kunderne bedre service
Nu kan man få både vejledning og se varerne, når man
vil»handle« med televæsnet
Grønlands Televæsen er slået ind
på en ny kurs over for kunderne,
når det drejer sig om råd og vejled-
ning ved stort set enhver form for
tele-installationer. Samtidig med et
GTO-direktoratet rykkede ind i det
blå kontorhus i Nuuks centrum,
blev der åbnet en tele-butik i byg-
ningens stueetage, og her står per-
sonalet nu klar til at give råd og vej-
ledning.
— Hvis vi starter i det helt små, kan
vi tage en ganske almindelig telefon
som eksempel, siger Klaus Aa-
gaard, der til dagligt står i telebutik-
ken.
— Når folk vil oprette telefon,
kan vi her vise dem alle de mulige
modeller, ligesom vi kan demon-
strere ekstraudstyr for dem. på den
måde sikrer vi os, at folk får netop
den telefon, de har brug for. Ligele-
des kan vi demonstrere tilbehør til
for eksempel hørehæmmede, og alt
i alt mener vi, der er udtryk for en
bedre service.
Men også når der er tale om mere
komplicerede installationer end ret
og slet en telefon, kan der ydes ser-
vice i tele-butikken. Typisk kan et
firma få vejledning om forskellige
centraltyper, der muligheder og de-
res begrænsninger.
Ligeledes ydes der naturligvis
service i form af demonstration af
faxapparater og andre avancerede
telekommunikations »dimser«.
Også kundetilstrømningen til
tele-butikken tyder på, at det er et
initiativ, som folk er glade for.
— Særligt tror jeg på, at man er
glade for vores service på telefonap-
parater, der af den ene eller anden
grund har lidt overlast. Denne ser-
vice fungerer således, at folk afleve-
rer deres defekte apparat. Så udle-
verer vi et erstatningsapparat, som
kunden kan bruge, til vores værk-
sted er færdig med reparationen på
den gamle telefon, siger Klaus Aa-
gaard.
butik nutaaq inini s allerni ammar-
neqarpoq, tassanilu sulisuusut si-
unnesuisuusarlutillu ilitsersuisuu-
sassapput.
— Minnerpaaniit aallarteriarut-
ta, soorlu oqarasuartaat assersuuti-
gisinnaavarput, tele-butikkip ullu-
innarni pisortaa Klaus Aagaard o-
qarpoq.
— Inunnut oqarasuartaatitaarni-
artut pivut qanorluunniit ittut ta-
kutissinnaavagut, ilaqusersuutaal-
lu tamaasa ilitsersuussutigisinnaai-
lugit. Taamaaliortarutta inuit oqa-
rasuartaat atorfissaqartitartik eq-
qorluinnarlugu pisaartassapput. I-
luaqusersuutillu soorlu tusajarsut-
tunut iluaqutaasut takutissinnaa-
vagut, taamaattumillu isumaqarlu-
innarpunga sullissinerput pitsaane-
rulerumaartoq.
Tele-butikili aqqutigalugu pine-
qarsinnaasut oqarasuartaataan-
nanngillat. Pineqarsinnaasummi i-
lagaat oqarasuartaatinut central-
eqarfiit assigiinngitsorpassuit, assi-
giinngitsorpassuarnik iluaquser-
suutitallit.
Taamatuttaaq aamma pineqar-
sinnaapput fax-apparatit allallu o-
qarasuarnikkut nalunaarasuarnik-
kullu atortuutit allat nutaaliaallu-
innartut.
Tele-butik-imukartartut amer-
lassusiatigut takuneqarsinnaale-
reerpoq taamaattuliortoqarsima-
nera inuit nuannaarutigigaat.
— Isumaqarpunga pingaartumik
oqarasuartaatitigut sullissisinnaa-
nerput nuannaarutigineqartoq, ta-
makkua sunik peqquteqarnersu-
mik assut aserukulagamik. Inuillu
aseqqukuutitik aggiukkaangatigit
nutaanik taarsertarpavut. Nutaaq
inuit atorallarsinnaavaat, pertik i-
luarsaassisarfitsinni iluarsaanne-
qareerserlugu, Klaus Aagaard o-
qarpoq.
Nuummi tele-butikkertaamit tassa Klaus Aagaard aamma Birthe Josef sen pisiniartitsisuusut.
Fra den nye tele-butik i Nuuk ses her Klaus Aagaard og Birthe Josef sen, der til dagligt betjener kunderne.
Umiarsuit nakkutilliissutissat
pilersaarusiorneqalerput
Umiarsuit nutaat ukiut ingerlanerini taarsissavaat umiarsuit nakkutilliissutit sisamat
HVIDBJØRNEN-itut ittut pisoqalillutik kingoraarserneqartariaqalivissimasut
Umiarsuit aalisartunik nakkutilliis-
sutissat nutaassat pilersaarusiorne-
qalernissaat Illersornissamut mini-
stereqarfiup kiisami akuersissutigi-
simavaa, sananeqarnissaallu folke-
tingip 1985-imi majimili aalajangi-
utereersimavaa.
Umiarsuit nakkutilliissutit sisa-
mat HVIDBJØRNEN-itut ittut
taarserneqartariaqalivinnerat uki-
uni arlaqalersuni Søværnimi oqa-
luuserineqareersorlu illersornissa-
mut ministeri 1983-imi februariu-
gaa ataatsimiititaliorpoq umiarsuit
Kalaallit Nunaata Savalimmiullu
eqqaanni nakkutilliissutaasut nu-
taanik taarserneqarsinnaanerannik
oqaluuserinnittussamik.
Ataatsimiititaliaq suliniapiloor-
poq, taamaallunilu ukioq ataaseq
uninngareersimalluni aallarteqqik-
kaluarpoq angusaqarfiunngitsu-
milli, aatsaallu — folketingimi ilaa-
sortap Pelle Voigt-ip (SF) umiarsuit
Kalaallit Nunaata Savalimmiullu
eqqaanni nakkutilliissutaasut heli-
kopterillit nutaanik taarserneqar-
nissaasa aalajangiunneqarnissaat
siunnersuutigimmagu suliniaqqit-
toqalerpoq.
Pelle Voigtip siunnersuuteqar-
nermini tunulequtaasa ilagaat, il-
lersornissamut ataatsimiititaliami
ilaasortaanini tunngavigalugu umi-
arsuit Kalaallit Nunaata eqqaani
aalisarnermik nakkutilliissutaasut
paasisimasaqarfigilersimagamigit,
ilaatigullu AG-mi atuarsimaga-
miuk umiarsuit nakkutilliissutit nu-
taanik taarserneqarnissaat pillugu
Kommandør Otto Lichtenberg si-
unnersuusiorsimasoq tamannalu
tunngavigalugu aalisartunik nak-
kutilliisut Kalaallit Nunaanni suli-
nerat oqallisigineqarsimasoq.
Qaliunaat suliffiutaat
Umiarsuit nakkutilliissutissat nu-
taat pilersaarusiorneqarnissaat pis-
saaq Søværnets Materielkomman-
do-p qallunaallu umiarsuarnik pi-
lersaarusiortarfiutaata Dwinger
Marineconsult-ip Hørsholmimiit-
tup suleqatigiinnerisigut, pilersaa-
rusiornermilu HVIDBJRØNEN
BESKYTTEREN-ilu atorlugit mi-
silittagarilerneqarsimasut sapin-
ngisamik annerpaamik iluaqutigi-
niarneqassapput ingerlat sinermilu
teknikip tungaatigut paasisat nu-
taaliaanerpaat pisariillisaatigine-
qassallutik umiarsualiornermilu a-
tortussat pitsaanerpaat atorniarne-
qassallutik.
Naak pilersaarusiornerup aallar-
tinneqarnerani umiarsuup titarta-
gartaanik suli takusassaqaanngik-
kaluartoq taamaattoq misissue-
reersimanerit piumasarineqartullu
tunngavigalugit naluneqanngereer-
poq pilersaarusiornermi pingaarne-
rutillugit malinneqartussat qanoq
ittuunersut. Tamakkulu tassaapput
pitsaanerusunik sikusiuteqarnis-
saq, helikopterit umiatsiaaqqallu
gummiusut atorlugit annaassiniar-
nissanut sapinngisamik pitsaaner-
paanik periarfissaqarnissaq,
LYNX-helikopterinut isertitsisar-
feqarnissaq, sapinngisamik anner-
paamik pinertussuseqarnissaq,
sunngiffimmi periarfissat pitsaal-
luinnartuunissaat il.il.
Naak umiarsuarmi pingaarneru-
sussat pilersaarusiornermi aatsaat
saqqummertussaagaluartut, ilaati-
gut misiligummik umiarsuaasalior-
nikkut, taamaattoq Søværnets Ma-
terielkommando suliffeqarfiit siun-
nersuisarfiit suleqatigalugit missi-
ngersuusiukannereersimavoq ima-
tutisikkoqartumik:Takissusia: 100
m miss., silissusia: 14 m miss., itsi-
nertussusia: annerpaamik 6 m, a-
tortulersornera: 27001 miss., inger-
laarluni sukkanerpaaffia: 20 knob
miss., nalinginnaasumik pinertus-
susia: 8300 sømil, kingoraartissat:
qaammatinut 6-inut, taqussersorsi-
manera: qaammatigut sisamanut,
inuttat: 60 miss.
Illersornissamut ministeri Hans
Engeli folketingip illersornissaq
pillugu ataatsimiittartuinut qanit-
tukkut nalunaarpoq naatsorsuuti-
gigini umiarsuit nakkutilliissutissat
sananeqarnissaat isumaqatigiissu-
tigineqarumaartoq 1987-imi junip
ingerlanerani.