Atuagagdliutit - 14.01.1987, Blaðsíða 13

NR. 3 1987
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
13
artillutik ingerlatassaannik. Taa-
maalioreerunik ilinniartitsisuvittut
isigineqalissapput, ilinniartitsissu-
tit assigiinngitsut tamakkiisumik i-
linniartitsissutigisinnaalissallugit.
Taamaaliornikkulli atuarfinni a-
jornartorsiut annertooq qaanger-
neqanngilaq: Ilinniarluarsimasu-
nik ilinniartitsisussaaleqineq. Taa-
maaliornikkummi ilinniartitsisut a-
merlisinneqanngillat — atuartitsi-
nermili ikiortaasarsimasut sungius-
silluarsimasut neriorsuutisiarisarsi-
masaannik tuniniarpaat. Tamanna
atuartitsisut amerlissutigissanngi-
laat.
Inuiaqatigiinnik sullissineq
Ilinniartitsisussaaleqinerup qaa-
ngernissaa aqqutissaq ataasiinnaa-
voq: Ilinniartitsisut akissarsiaqar-
nerulernerat, taamatut ilinniaga-
qarsimasut allani suliffeqarlutik a-
kissarsiarisinnaasaannut unammil-
lersinnaasunik.
Soorunalimi tuppallernarpoq
naalakkersuisut siulittaasuata am-
maalluni oqalugiarnermini ilinniar-
titsisut immikkoortillugit taamma-
git, akissarsiat pillugit isumaqati-
ginninniarnissani immikkut isigine-
qartussatut. Aappaatigulli ilinniar-
titsisut ukiut ingerlaneranni isu-
malluarsaarneqartuartarsimapput
Naalakkersuisuniit akissarsiat sul-
livinnilu atukkat pitsaanerulernis-
saannik. Tamannakuli aningaasar-
siatigut sunniuteqarsimanngillat.
Akerlianilli akissarsiat pillugit isu-
maqatigiinniartoqaleraangat »inu-
iaqatigiinnik sullissiumassuseq«
sakkugineqartarsimavoq. Tamati-
gut.
Taamaattumik tamatumuunak-
kuttaaq ilimagineqassanngilaq ilin-
niartitsisunngorumasorpassuarnik
Nuummut saaffiginnittoqaru-
maartoq imaluunniit Danmarkimi
pilerisorpassuarnik saaffiginnitto-
qarumaartoq, taamatut pisoqarsin-
naammat aatsaat ilinniartitsisut a-
kissarsiaasa pitsannguallarujussu-
arnissaat suliffinnilu atukkat pit-
saanerulernissaat neriorsuutigine-
qareerpata. Tamanna matematik-
ersimanngikkaluartulluunniit
naatsorsorsinnaavaat.
Neriuutigisariaqarpoq inatsisar-
tuni ilaasortat, ilarpaalussuisa ilin-
niartitsisutut ilinniarsimasuusut
taamalu tamakkuninnga misilitta-
gaqareersut, mianersoqqussutaa-
sareersimasut, ukiullu ingerlane-
ranni sakkortusigaluttuinnartut, a-
suliinnaanngissusiat paasilluaru-
maaraat. Umiatsiarmi kivigaluttu-
alersoq annaatissagaanni nukippa-
rujussuit atorneqartariaqarput. I-
linniarluarsimasunik sulisoqartari-
aqarpoq. Sulisussat aningaasanik
akilerneqartariaqarput. KNI-mi
sulisussarsioraangamik taama o-
qartarput. Oqaatsit taakku aamma
meeqqat atuarfianni sulisussarsior-
nermi atorneqartariaqalerput.
Soorlumi rektor Ingmar Egede o-
qartoq:
»Inassutigissavara ilinniartitsi-
sunngorniartarnerup pitsaanngin-
nerulersinnissaanut taarsiullugu
misissorneqassasoq ilinniartitsi-
sunngorniartartut aningaasatigut
atugaat ilinniarnermillu nalaani i-
nuttut atugassarisartagaat pitsaa-
nerulersinneqarsinnaanersut, aam-
malu meeqqat atuarfianni ilinniar-
titsisutut sulineq pilerinarneruler-
sinneqarsinnaanersoq«.
Atuarfimmi ajornartor-
siutit oqaluuseritigit!
All. psykolog Ester Husted
Namminersornerulernerup kingunerisa eqqumiiginartut ilagisimavaat
ilinniartitsisunik qallunaanik siornatigornit suli amerlanerusunlk
tikisitsisoqartariaqalernera, kalaallinik ilinniarluarsimasunik
namminersornerullutik oqartussat pisariaqartitaattut amerlatigisurfiik
peqannginnera pissutigalugu
Soorunalimi qaqugorsuarmut taa-
maattoqartuaannarsinnaanngilaq.
Tamannali allanngortinniarlugu
qanoq iliortoqarsimava? Kalaallit
Nunaanni ilinniartitsinernik arla-
linnik aallartitsisoqarsimavoq — i-
laatigut gymnasiami ilinniartitsiviit
pingajuat Qaqortumi aallartinnc-
qarsimalluni (Nuummi Aasiannilu
ingerlanneqareersut saniatigut).
Taamaaliornikkut kalaallit inuu-
suttut suli annerusumik Kalaallit
Nunaanni ilinniagaqarnissaminnut
periarfissaqalerput, Kalaallit Nu-
naanni nunaniluunniit allani inger-
laqqillutik ilinniarnissaminnut
tunngavigisinnaasaminnik.
Tamanna ajunngeqaaq, meeq-
qalli atuarfiat, taamatut ilinniaq-
qissinnaalernissamut tunngavissii-
sussaq qanoq ippa? Kalaallit Nu-
naanni meeqqat atuarfiata atuartut
ilinniakkatigut tunngavissittarpai
soorlu qallunaaqqat assigalugit an-
nerusumik ilinniaqqinnissaminnut
aallaavigisinnaasaannik aammalu
Kalaallit Nunaanni atorfiit qaffa-
sinnerusut kalaallinit tigujartuaar-
neqarnissaannik neriunnissatsin-
nut tunngavissiisinnaasumik?
Apeqqut taanna ullumikkut nipi-
toorujussuarmik akisariaqarpar-
put NAAGGA. immaqa ilaat pe-
reersunut sanilliussillutik oqaru-
massagaluarput kalaallit meerar-
taat aatsaat taama pitsaatigisumik
ilinniartinneqartalersimasut — ta-
mannalu naammaginartuusoq.
Taamatulli isummertarneq meeq-
qat atuarfianni ajornartorsiutinik
aaqqiissutaasinnaanngilaq, kalaal-
lilluunniit amerlanerusut pitsaane-
rusumik ilinniarsimalernissaannik
kinguneqarsinnaanani. Pissutsilli-
uku suut meeqqat atuarfianni a-
ngusakippallaartarnermut pissu-
taasut aammalu tamakkua qaa-
ngerniarlugit qanoq iliortoqassa-
va?
Ilinniartitsisunngorniartarneq
pilerinarnerulersinne-
qartariaqavippoq
Kalaallit Nunaanni meerarpassuit
inuuniarnikkut atugarliorlutik imi-
gassamilluunniit ajornartorsiute-
qartut akornanniillutik inuupput.
Pissutsillu tamakkua pissutaallutik
meeqqat tamakkua atuarfimmi pis-
sarsiaqarniarnerat ajornartorsior-
narnerulersarpoq. Meeqqallu ta-
makkua ilarpassui inuusuttunngor-
nerminni inersimasunngornermin-
nilu angajoqqaamik maannakkut
atugaattut ittunik atugaqartus-
sanngorlutik peroriartortarput.
Pissutsit taamaattut meeqqat a-
tuarfiata tungaaniit qanoq iliuuse-
qarfigiuminaatsorujussuupput, a-
tuarfimmili misinnartaqalutik,
meerarpassuit eqqarsartaatsimik-
kut timimikkullu sumiginnagaasar-
mata. — Toqqissisimanngitsuusar-
put utaqqiinnartuusarlutillu aam-
malu oqaloqatigiuminaatsuusarlu-
tik taamalu ilinniartikkuminaat-
suusarlutik. Taamaattumik nunat-
sinni naalakkersuinermik suliaqar-
tut piumaffigineqartuartariaqar-
put ajornartorsiutit taamaattut
qaangerneqarnissaat sulissutigiu-
aqqullugu, ukiummi tamaasa mee-
rarpassuit toqqissisimananngitsu-
nik atugaqarnermikkut inuuner-
mik sinnerini artornartunik atugas-
sinneqartarmata.
Atuartut atuartitaanermikkut
pissarsinikittarnerannut peqqutaa-
sut ilagaat ilinniartitsisussaaleqi-
neq. Kalaallit Nunaanni atuarfinni
atuartitsisuusut assigiinngitsut pi-
ngasuupput: Kalaallit ilinniartitsi-
sut seminariami ilinniarsimasut,
qallunaat tikisitat seminariami ilin-
niarsimasut ilinniartitsinermilu iki-
ortit. Tamatta nalunngilarput taa-
neqartut siulliit amerlanerujussuu-
sariaqaraluartut — allaammi kisi-
artaasariaqaraluarlutik. Tamanna-
lu pissutigerpiarlugu seminariami i-
linniartarneq ukiut sisamaniit ukiut
pingasunut sivikillineqarsimavoq
amerlanerusut ilinniartalernissaat
anguniarlugu — taamaakkaluar-
torli — naak pilerisaarisoqarsima-
galuartoq — 86-ip aallartinnerani i-
linniartitsisunngorniarlutik Nuum-
mi atualersut aatsaat taama ikitsigi-
simapput. Tassuunaannakkulluun-
niit naalakkersuinermik suliaqartut
paasisariaqarpaat ilinniartitsisun-
ngortarneq pilerinarnerusunngor-
tittariaqartoq — ilaatigut akissarsi-
at aqqutigalugit, minnerunngitsu-
milli aamma meeqqat atuarfianni
pissutsit oqaluuserineqarnerisigut
soqutigineqarnerulernerisigullu, i-
linniartitsisup suliaata inuiaqati-
giinni pingaaruteqarluinnartutut i-
sigineqaleqqinneratigut.
Tikisitat puaatsuungallutik
angerlartarput
Kalaallinik ilinniartitsisussaaleqi-
nerujussuup kingunerisaanik qallu-
naanik ilinniartitsisunik tikisitsior-
tortoqartariaqarsimavoq. Tamak-
kua annertuunik suliaqartarput, u-
kiualuinnarnili Kalaallit Nunaan-
niittarlutik, angerlartarpullu pu-
aatsuungallutik — pissutigalugu a-
tuarfimmi ingerlatsineq ataqati-
giingippallaaqimmat atuarfimmilu
ajornartorsiutit oqaluuserineqan-
ngippallaaqimmata. Ukiumi atuar-
fiusumi matumani (86/87) Dan-
marks Lærerforeningip ilaasortani
inertersimavai Kalaallit Nunaanni
atorfininniaqqunagit — tamatu-
malu kingunerisimavaa illoqarfinni
(Nuuk kisiat pinnagu) nunaqarfin-
nilu amerlanerpaani ilinniartitsis-
sutissat pingaarnerit (kalaallisut,
matematik qallunaatullu) ilinniar-
titsisuunngitsunit tigoorarneqarsi-
manerat ilinniartitsussutissallu al-
lat ilinniartitsussutigineqarsin-
naanngissimanerat.
Ilinniartitsutut ilinniarsimasunik
pissaaleqineq pissutaalluni atuar-
titsinermi ikiortinik atorfinitsit-
siortortoqartariaqarsimavoq. Atu-
artitsinerlu ikiortit sulinermikkut
atuartitsineq ataqatigiissinnaaler-
sippaat. Atuartullu pisassaannik a-
tuartinneqarsinnaalersillugit. Atu-
Brugte biler uden afgift
Arg. Km Type Farve Pris
86 3.500 Ford Orion 1,4 cl rød kr. 41.000,-
86 6.000 Audi 100 diesel ,hvid kr. 85.000,-
86 10.000 Volvo 360 glt, 5-d sølvmetal kr. 58.000,-
86 7.500 Ford Sierra 2,0
Laser, aut. 5-0 hvid kr. 57.000,-
86 8.000 Ford Escort xr3i gråmetal kr. 58.000,-
86 5.000 Volvo 360 gl.4-d gråmetal kr. 58.000,-
86 12.000 VW Golf gti 16v hvid kr. 65.000,-
86 8.000 BMW 325 i 4x4,
alt udstyr sort kr. 149.000,-
CHR. BUKKEHAVE & SØN
Lerchesvej 11, P.O. Box 140,5700 Svendborg
TH. 09 21 14 67 - Telex 58.164 Bucer DK
Englandsve] 380, P.O. Box 64, 2770 Kastrup
TU. 01 51 88 99, telex 31116 Buear DK
Tunissutissaqqik
angallataatilinnut
Gaven til manden
med kasketten!
7987
Akia/Pris: 50,- kr.
»Aalisartunut Quppersaq - Fiskerihåndbog 1987« maanna
nioqqusiaq. Nunatsinni aalisarnermut tunngasunik
paasissutissiaq kalaallisut qallunaatullu oqaasertalik napittoq
siulleq, aammali nuannariinnarlugu angallataatilinnut
iluatinnarluartoq.
Tunissutissaqqik angummut arnamullunniit angalaarneri
TAMAASA tikilluarnissaanik kissaakkusutannut.
Nioqqutigineqarpoq KNI-imit, atuagaarniarfinnit privatimillu
pisiniarfinnit kioskinillu sinerissami tamarmi.
Naqitertinneqartoq Auagagdliutit/Grønlandsposten-imit
suleqatigalugu Naalagaaffiup Umiarsuarnik Nakkutilliisoqarfia.
»Aalisartunut Quppersagaq - Fiskerihåndbog 1987« er nu i
handelen.
Den første dobbeltsprogede opslagsbog for fiskerierhvervet i
Grønland, men samtidig et udmærket stykke værktøj for
fritidsskippere.
En oplagt gave til ham eller hende, som du gerne vil have hjem
i god behold fra ALLE sejlture.
Forhandles af KNI, Boghandlerne og adskillige private butikker
og kiosker landet over.
Udgivet af Atuagagdliutit/Grønlandsposten i samarbejde med
Direktoratet for Statens Skibstilsyn.