Atuagagdliutit - 14.01.1987, Blaðsíða 20

20
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 3 1987
Nunatsinni illut portunersaat Hotel Hans Egede. Init qullerni igalaaginnangajassuaq tassa sutorniartarfeqarfia.
Grønlands højeste hus, Hotel Hans Egede. Øverst ses bygningens »Sky-room« med restaurant, bar og selskabslo-
kaler.
Hotelersuaq niaan ni siullerpaa-
mik natklubilik diskotekilillu
Hotel Hans Egede Nuummi suliffissanik nutaanik 40-50-inik pilersitsissaaq
hoteleqarnikkullu periarfissat 40 pct-imik annertusisissallugit
Ukiamut, tassa septemberip 1-ianni
1987, Nuummi atoqqaartinneqas-
saaq hotelersuaq nutaaliaq silarsu-
armi hotelit akimarnerpaartaannut
tullersorsuuttoq. Hoteli nunatsinne
siullerpaalluni qitittarfeqassaaq
unnuarsiortarfimmik inuusuttu-
nullu qitittarfeqassalluni nipiki-
saarnatik nipilersortulinnik. Init
quleriit arfernganni igalaaginna-
ngajammik neriniartarfissuaqas-
saaq, tappavanngaannit neriniat
kalaaliminertortassllutik »atugar-
tuunut« uutanik, isikkivik alia-
naatsorsuaq qimerloorujoorutiga-
iugu. Hotelersuaq pilersitsissaaq
suliffinnik nutaanik 40-50-inik, i-
serterfigeriaannanngorunilu 60
mio. kr. miss. akeqartussaavoq.
Nunatta apostilia Hans Egede,
hotelertaarsuarmut atsiunneqarsi-
masoq uisorersanngitsoorunan-
ngikkaluarpoq illuliaq imminut sal-
luiornarluinnartoq takugaluaru-
niuk. Qularnanngilarlu oqassaga-
luartoq: »Aaliuna uanga akunnit-
tarfiga!« Takorluunngitsooru-
nanngikkaluarpaalu niuertoqarfi-
toqqami illumini qallaffioqisumi
iikkat ilusarnersuat. Immaqalu
aamma torsuutigut pukkitsuaqqa-
tigut paammorluni iseriartuleraa-
ngami tiperlussuaq mallatigisartak-
kani puiorsimassanngikkaluaraa.
Inuusuttullu qitittarfianni »aapa-
kaajusaartut« takulerunigit mami-
atsanngitsoorunanngikkaluarpoq.
Ukiorli 1987 siumussaavoq Hans
Egedep oqaluffia nutaaliaq hote-
lersuuup eqaanguani. Nalunan-
ngitsumik Hans Egede tassani pis-
sutsinik sungiusimasaminik misi-
gissagaluartoq, massa immaqa o-
qaluffiup kusanarnersua ippigissa-
galuarlugu.
Inuunermi uninngaannarsi-
manngeqaaq Hans Egedep »nu-
juartanik« nunaqqateqarluni atu-
garliorlunilu Nuummiinnerata ki-
ngorna.
Init kusannariit 60-it
Hotel Hans Egede inerpat Nuummi
hoteleqarnikkut periarfissat 40 pct-
imik annertuseriassapput. Hoteli
marluutariarsuarnik 60-inik ine-
qassaaq tupinnaannartumik ator-
torissaarusersukkanik. Init imerni-
artarfinnguaqassapput, qalipaati-
limmik TV-qarlutik, hotelip video-
anut atassuteqarlutik, radioqarlu-
tik telefuuneqarlutillu.
Hotel Hans Egede quleriinnik ar-
finilinnik initaqassaaq taamalu nu-
natsinni illunit portunersaassallu-
ni, inillu qullerpaartaanni inissin-
neqassaaq igaffik sutorniartarfis-
suarlu, taamatullu imerniartarfik
inillu nuannattarfiit. Maanngaan-
niit suna tamaat nuillugu issikivik
alianaaqaaq Nuup kangerluanut
pulaammagiaanut Akianullu.
Aammali hoteli ataatsimiittarfe-
qarlunilu ataatsimeersuartarfeqar-
poq ukiorpakasinhi tattuligassan-
ngitsunik. Sanilerisani Hotel Grøn-
land peqatigalugu hoteli ataatsi-
meersuarfiusinnaavoq inunnut
200-inut.
Illuliamik aningaasaliisuupput
Realkredit Fond aamma Nuna
Bank. Titartaasuuvoq Tage Niel-
senip titartaasarfia Nuummiittoq.
Sanasuuvoq sanaartortitsivik At-
con Grønland A/S. Iluanik iluar-
saassisuuvoq Dan Montering, igaf-
fialu aaqqissuuneqarluni Bendt
Brandt A/S. Hotelip avammut a-
tassutai naleqanngillat. SAS-ip qa-
rasaasiaanut atassusigaavoq, tas-
sanngaanillu, tassa hotelimiit toq-
qaanartumik silarsuaq tamakkerlu-
gu angalaniarnermi aqqutissat ho-
telissallu inniminnerneqarsinnaap-
put.
Siunissaq Nuummi
llluliortitsisoq tassa ingerlatsiffik
Holsteinsborg Hotel & Handelssel-
skab A/S, sapaatip akunneranilu
kingullermi hotelissap nittarsaan-
neqarnerani, direktør Helge Tang
oqarpoq:
— Hoteliliornermut tunuliaqu-
taavoq kalaallit inooqatigiit ineri-
artorsimanerat politikkikkullu o-
qallineq ukiuni kingullerni pisima-
soq. Soorlu taasinnaavara Nuum-
mi Kalaallit Nunaannilumi tamar-
mi siuariartornersuaq namminer-
sorneruler nerup ingerlatanillu ti-
gusisalernerup kingornagut pisima-
soq. Pingaartumik malugissaapput
ilinniarnissamik pisariaqartitsiar-
tuinnarneq, kursusernernik ataatsi-
meersuarnernillu pisariaqartitsi-
neq, imigassamik politikkip nalu-
naallinera naalakkersuisullu takor-
nariartitsinikkut politikkiat.
— Minnerunngitsumik taanna
kingulleq soqutiginnilernitsinnut
pisuuvoq. 1985-imiupernaakkuto-
qallinneqalerpoq uatsinnut ima
paasisaqartitsisumik: anguniartari-
aqarparput Kalaallit Nunaanni ho-
teleqarnerup sutorniartarfeqarne-
rullu siuarsagaanissaa, takornari-
artitsinikkut sulinermi peqataanis-
saq, suliffinnik ilinniarititsivissa-
nillu nutaanik pilersitsinissaq kiisa-
lu ingerlatatta inuiaqatigiit pisaria-
qartitaannut naleqquttunngorsa-
gaanissaat.
— Uatsinnut assut nuannerpoq
nittarsaassineq pisinnaammat Ka-
laallit Nunaanni Angalatitseqati-
giiffik peqatigalugi, neriuppugullu
pisortat maani najuuttut, taama-
tullu suliffeqarfiit inuutissarsior-
nikkullu sinniisut suleqatigineqar-
nerat ingerlaqqikkummaartoq.
— Naatsunik oqaatigalugu: Qi-
lanaarpugut Nuummi siunissaqar-
nissatsinnut.
neKeroruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
... akilerst'nauvoK
Tyskisut ilinniartitsisut
Tyskland-imi ilinniaq-
qissinnaanngortut
Goethe-Institut København-imiittoq tyskillu
ambassadeat isumaqatigiissuteqarnermut peqataapput
— Periarfissaqalersoq Eqqumiitsuliornermut
Atuarfimmi allamiunik oqalugiartitsisoqartarnissaa
Kalaallit tyskisut atuarfinni tyski-
sut ilinniartitsisartut ukiuni qanin-
nerni periarfissaqalissapput Tyskit
Killiit Nunaanni najugaqarlutik ty-
skit oqaasiinik ilinniaqqinnissa-
mut. Ilageeqarnermut, kultureqar-
nermut atuartitaanermullu naalak-
kersuisoqarfiup Tyskland-illu Kø-
benhavn-imi ambassadeqarfiata
kiisalu Goethe-Institut-ip naapeqa-
tigeereernerisa tamanna kingune-
raat. Sulili ilinniartitsisunut qaaq-
qusissutit nassiussorneqanngillat,
naatsorsuutigineqarlunili kingusin-
nerpaamik 1988-imi siulliit taamak
neqeroorfigineqarumaarnissaat.
— Taanna neqeroorutaavoq pit-
saalluinnartoq, Tyskland-ip uagul-
lu kulturikkut attaveqaqatigiinne-
runissatsinnut atatillugu angusari-
sarput, naalakkersuisunut ilaasor-
taq Stephen Heilmann taamak o-
qarpoq.
Nunani allamiunut ilinniartitsi-
sunut — uani kalaallit pineqarlutik
— ilinniaqqinnissamut atugassanik
aningaasat tapiissutit tunniunne-
qartarput, taamatut periarfissinni-
arlugit tyskit oqaasiinik nunami
tassanerpiaq ilinniaqqinnissamut.
Taamatut isumaqatigiissuteqar-
nermi oqaloqatigineqareersut ila-
gaat direktør Albert Wassener
København-imi Goethe-Institut-
imeersoq. Piviusunngortinniakka-
mullu tassunga atatillugu Stephen
Heilmann-ip Wassener nunatsin-
nut qaaqqoreersimavaa, tikeraar-
nissaalu aasamut pissagunarluni.
Allamiut oqalugiartarnissaat
Aamma isumaqatigiissutigineqar-
tut ilagaat tyskit nunatsinnut qaaq-
qullugit oqalugiartinneqartarnis-
saat.
Tassungalu atatillugu soorlu Eq-
qumiitsuliornermut Atuarfimmi
qaaqqusanik ilinniartitsisoqartar-
nissaa periarfissaalluarpoq. Aam-
ma isumaqatigiissutigineqarsin-
naavoq erinarsortartumik nipiler-
sortartunilluunniit qaaqqusisarnis-
saq.
Kiisalu Tyskit Killiit Nunaata nu-
natsinni atuarfinnut neqerooruti-
gai atuartitsinermut atortussat —
videot filmiiluunniit.
— Vi har fået en fin kontakt til Vesttyskland, og det kan blive spændende
med det tilbud, vore lærere har fået om at komme på studieophold, siger
landsstyremedlem Stephen Heilmann.
Grønlandsfly 1.4.87-imi
akinut iluarsiissanngilaq
Grønlandsflymiit aaqqiissut imaat-
toq tigusimavarput:
»Radiotelegrafisten«-imi ilaa-
sortat tusaataat tunngavigalugu
AG nr. 50-imi eqqaaneqarpoq tim-
misartortitseqatigiiffimmi sulisuu-
sut qaammatinut 30-inut akissarsiat
pillugit isumaqatigiissutaat. Taan-
nalu qulequtaqarpoq: »Grøn-
landsfly A/S-imi akinut iluarsiiso-
qaqqittalissaaq«.
llaatigut oqaatigineqarpoq Grøn-
landsflymi akissarsiat akinut iluar-
sineqarumaartut 1. april 1987-imi.
Tamanna eqqortuunngilaq.
Timmisartortitseqatigiiffiup a-
kissarsiat pillugit isumaqatigiissu-
taani arfiniliusuni tamani aalaja-
ngersarneqarsimavoq, akissarsiat
akinut iluarsineqartarneranni ma-
leqqissaarneqartut aalajangersak-
kat Kalaallit Nunaanni pisortani a-
torfeqartunut atuutsinneqartut.
Inatsisartut inatsisaat nr. 18 19.
nov. 1985-imeersoq malillugu iluar-
siisinnaaneq taanna atorunnaarsin-
neqarpoq. Taamaattumilli Grøn-
landsfly A/S-imi akissarsiat akinut
iluarsineqarsimanngillat 1985-ip
kingornatigut —julimi akit malillu-
git iluarsineqaramilli.
Ukiap ingerlanerani akissarsia-
qarfiit pingasuugallartut nutarter-
neqarput. Taakkunanilu isumaqa-
tigiissutigineqarpoq akinut iluarsii-
sarnermut tunngatillugit allattu-
gaasimasut ingerlatiinnarneqassa-
sut — tamatumani kisiat pissutiga-
lugu akissarsiat akinut iluarsineqar-
tarnerat pillugu aalajangersakkat a-
kissarsianut piffissarititaasup atu-
unnerani inatsisitigut allanngortin-
neqaratarsinnaammata.
Periaatsip allaaserineqarnera a-
kinut iluarsiinissamut paarlaanne-
qarsimannguatsiarpoq. Tamannali
aatsaat pisinnaavoq inatsisip al-
lanngortinneqarneratigut.
Inussiarnersumik inuulluaritsi
GRØNLANDSFLY A/S
Erik Bjerregaard
Administrationschef