Atuagagdliutit - 14.01.1987, Blaðsíða 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 3 1987
Issittuni namminersorneruneq — kalaallit namminersornerulerne-
rata oqaluttuassartaa tunulequlaalu. /nslilut for Eskimologi-mi
Københavnip Universitetianiittumi antropologiullunilu lektoriusoq
Jens Dahl qanittukkut atuakkiorsimavoq, kalaallit namminersor-
nerulernerat tamatumunngalu lunulequtaasut pillugit sukumiisu-
mik paasissutissiisumik ilanngullugulu oqaluttuarisimallugu nam-
minersornerulerneq 1979-imi upernaakkut eqqunneqarmaUi Ka-
laallit Nunaanni qanoq ineriartortoqarsimanersoq.
Namminersornerulernermiit ukiut arfineq-marluk qaangiussi-
malerput, atuakkiortorlu kingumut qiviarpoq: Namminersorneru-
lerneq tassaanerpa ilumut imminut oqartussaaffigilerneq imaluun-
niit tassaanerpa nunasiaaneq allatut isikkoqaliinnarsimasoq?
A tuakkamipingaarneruti/lugu sammineqarsimapput namminer-
sornerulernerup oqaluttuarisaanikkut tunulequtarisai. Jens Dahlip
atuakkiami eqqartorsimavai Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit pissu-
saat 1950-ikkunniillu nunasiaajunnaariartuaarneq, namminersor-
nerulernermillu kalaallit namminneq naalgaaffiannik pilersitsiartu-
aarneq nalilersoqqissaarsimallugu. Tassani Jens Dahlip pingaarne-
rutitani taasimavaa »namminersornerulerneq piorsarluarsima-
soq«, Kalaallit Nunaata qallunaat nunamik aqutsisuuneranniit ki-
ngornussimasaa. Aqutseriaaseq qallunaat aqutseriaasiannik tun-
ngaveqartoq, taamalu issittunipiniartuusut aalisartuusullu pisaria-
qartitaannik tunngaveqanngitsoq. Minnerunngitsumillu aningaa-
saqarniarnerup ilinniartitaanerullu tungaasigut kalaallit inuiaqati-
giit pisariaqartitaat namminersornerulernerullu ineriartorsimassu-
sia naligiinngissuseqartarsimapput.
A tuagaq 216-inik qupperneqarpoq assitarpassuaqarluni, assiliar-
tarpassuaqarluni titartagartaqarlunilu. Atuagaq Akademisk For-
lag-imit naqiterneqarsimasoq 148,00 kr-eqarpoq.
ARKTISK SELVSTYRE — historien bag og rammerne for det
grønlandske hjemmestyre. Antropolog og lektor ved Institut for Es-
kimologi ved Københavns Universitet Jens Dahl præsenterede for-
nylig sin nye bog, der er den første omfattende analyse af historien
bag det grønlandske hjemmestyre og udviklingen i Grønland siden
dets indførelse i foråret 1979.
Syv år er gået siden hjemmestyret blev indført, og forfatteren ser
i sin bog tilbage på udviklingen: Var indførelsen af det grønlandske
hjemmestyre begyndelsen tiI reelt selvstyre eller var det blot den
skinbarlige kolonialisme i nye klæder?
Hovedtemaet i bogen er den historiske baggrund for hjemmesty-
ret. Jens Dahl gennemgår i bogen Grønlands indre samfundsud-
vikling og afkoloniseringen siden 1950’erne, og analyserer udviklin-
gen af det grønlandske hjemmestyre frem til dannelsen af den grøn-
landske stat. Et centralt tema heri er, hvad Jens Dahl betegner »det
overudviklede hjemmestyre«, som Grønland har arvet fra den dan-
ske administration af landet. En administration, der tog udgangs-
punkt i danske normer, og ikke varformet efter et arktisk fanger- og
fiskersamfunds behov. Ikke mindst på det økonomiske og uddan-
nelsesmæssige område har der vist sig store uoverensstemmelser
mellem det grønlandske samfunds formåen og hjemmestyrets ud-
viklingsniveau.
Bogen er på 216 sider med talrige fotos, kort, tegninger og figurer.
Den er udgivet på Akademisk Forlag, og koster incl. moms 148,00
kr. (Foto: Søren Madsen)
Toqusoqarpat aatsaat
eqiilissappat?
Tupinnarluinnartuussaa AIDS kalaallit akornanni suli atugaalersimanngippat,
nakorsaq Niels Broberg allappoq
Nappaat siaruaatilertortartorujus-
suaq AIDS-imik taaneqartartoq u-
kiuni kingullerni silarsuarmi ta-
marmi mikinngitsumik oqallisaasi-
mavoq. Silarsuarnilu nunani tama-
ni inuit 10 milliuunit missingit tunil-
latsissimaneragaapput.
AIDS-ip inuup nappaatinut aki-
uussinnaassusia suujunnaarsittar-
paa, taamalu nappaatit sunnguuga-
luartulluunniit tamarmik toqussu-
taasinnaalerlutik ulorianarluinnar-
tunngortarput.
Nalitsinni nappaatit ajomersaat
Nappaat ikualanertut siaruaakki-
artulertortitaaq. Danmarkimi
USA-milu napparsimasut ukiut
marluk pingasulluunniit ingerlane-
rini marloriaatinngortarlutik.
Naatsorsuutigineqarporlu AIDS-
imik tunillatsissimasut ukiut talli-
mat qaangiuppata quleriaatinngor-
simajumaartut. Sulilu akiuussutaa-
sinnaasumik nassaartoqanngim-
mat nappaat taanna tassaalersima-
voq inuiassuit nalitsinni nappaati-
gisinnaasaasa ulorianarnerpaar-
taat.
Tunillannartoq tunillatsissima-
sumiitilluni — tassa inummi —
bakteriatut miluussimasutut ittar-
poq. Mikisuararsugamilu allisitsiu-
tit allisitsisinnaanerpaat atorlugit
aatsaat takuneqarsinnaavoq. Tu-
nillannartoq inuup aavaniitilluni
assigiinngitsorpassuanngorluni al-
liartorsinnaasarpoq, taamalu cellit
allat allanngorarneri unitsittarlugit
allanngorsinnaajunnaarsittarlugil-
lu.
Tunillannartoq taanna atoqati-
giinnikkut allatigulluunniit aak aq-
qutigalugu tuniluuttarpoq, attuine-
rinnakkulli tuniliaatissanani.
Sanigorneq, quersorneq
timminnerlu
Tunillatsissimaneq sapaatit akun-
nerisa arlallit ukiulluunniit affaata
qaangiunneratigut aaversinnikkut
malugineqarsinnaalersarpoq. Ilaa-
tigulli ukiut arlalissuit qaangiuk-
kaangata aatsaat malunniussinnaa-
sarluni.
Taamaattumik tunillatsissima-
nerluni nalugaluarlugu nappaat u-
kiuni arlalissuarniluunniit attatari-
neqarsinnaavoq.
Sumik peqquteqarneranik ilisi-
maneqanngitsumik nappaat tas-
sanngaannarujussuaq qaapparsin-
naavoq ilisarnaatigigajunnerusar-
lugit napparsimasutut misigisima-
lerneq, kissameqartualerneq, sani-
goriartorneq timmittarnerlu ilaati-
gullu quersorneq qinersinillu pul-
lattoorneq -kiisalu ulorianarluin-
nartumik aseruuneqartalerneq.
Ilaatigut allaat kræftitut isikko-
qarluni. Tamakkulu tamarmik to-
qussutaasarput.
Aatsaat taama toqoraataatigisoq
Ukiumut nutaamut ikaarsaarialer-
mi nunani killerni tamani inuit
100.000-it missingi taamatut nap-
paateqarsimapput. Tamannalu
tunngavigalugu WHO-p pisortaa,
qallunaaq Halfdan Mahler oqar-
poq, »Nappaammik aatsaat taama
toqoraataatigisumik atuuttoqaler-
poq.« Peqqinnissarlu pillugu silar-
suarmi suliniaqatigiiffissuup
AIDS-ip ulorianassusia paasilluar-
simallugu aningaasat kupperner-
mik nungusaanermut atorneqarsi-
masut tallimariaataat atugassan-
ngortissimavai.
Nappaatip katsorsarnissaanut
tunngaviusinnaasunik suli ulloq
manna tikillugu paasisaqartoqarsi-
manngilaq. Silarsuarmilu atortuu-
tit nutaaliaanerpaat atorlugit misi-
leraasoqartuaraluartoq ilimagine-
qarpoq aatsaat ukiut tallimat qulil-
luunniit qaangiuppata angusaqar-
toqarumaartoq.
Tamatumali tungaanut taamaal-
laat usuup puui atorlugit AIDS-
imut illersorniartarnissaq inassuti-
gineqarpoq, nappaallu pillugu pi-
moorullugu paasisinitsiaasoqaler-
simalluni. Tamakkuli tamarmik
aamma aningaasanik akeqarput.
Akisussaassuseqanngitsutut
iliorneq
Tamakkua tamaasa eqqarsaatigis-
sagaanni akisussaassuseqanngitsu-
tut iliorneruvoq ukiumi tulliuttumi
Kalaallit Nunaanni napparsimma-
vinni atugassat ikililerneqarsimma-
ta qallunaat naalakkersuisuisa
»kartoffelkur«-eqarnerat pissuti-
giinnarlugu. Tupinnarluinnartuu-
simassaarmi AIDS suli kalaallinit
atugaalersimassanngippat.
Nakorsaqarfiit sulisussaaleqillu-
tillu aningaasassaaleqereeqaat, aki-
sussaasulli Hausergademiittut suli
akisussaassuseqanngippalunne-
rupput aammalu nakorsaq ilisima-
saqarluartoq ilitsersuisinnaasorlu
Nuummi amigaatigi neqarpoq. Ta-
makkorpiaalluuku tunngavigalugit
naalakkersuisut siulittaasuata Ka-
laallit Nunaannut ministeri ikoria-
raa oqarami piareersimallutik nap-
parsimasunik katsorsaanermut aki-
sussaassutsip tigunissaanut,
Toqusoqartalerpat aatsaat qa-
noq iliornialissagamik?
Niels P. Broberg.
AIDS — soorlu qaartartoq
Nakorsaaneq siunnersuuteqartoq Nuummi napparsimavissuarmi aassiuinikkut
atortoqalernissamik
Napaat AIDS assersuuneqarsinna-
voq qaartartumut qaaraluttualer-
sumut. Taamatutaaq ippoq maani
nunatsinni, massa maannamut tu-
nillatsissimasut sulili napparsima-
lersimanngitsut pingasuinnat paa-
sineqarsimagaluartut. Oqaaseq
»qaartartoq qaaraluttualersoq« a-
torneqanngilaq nakorsaanerup
Jens Misfeldtip nalunaarusiaani
nunatsinni kinguaassiutitigut nap-
paatit tunillaattarnerat pillugu, ki-
siannili taama isumaqarnera paat-
suugassaanngilaq. Allapporrni:
»Kinguaassiutitigut nappaatit ullu-
mikkut Kalaallit Nunaanni malun-
nartumik peqqinnissakkut ajornar-
torsiutaapput, ulorianartoqarpor-
lu AIDS-ip tunillaassorluni sia-
ruaatilernissaa.«
Aassiuinerit nunatsinneersut
1.600 miss. AIDS-eqarsoralugit
misissorneqareersimapput, tunil-
latsissimasunilli nutaanik nassaar-
toqarani. Tunillatsissimasut sulili
napparsimalersimanngitsut suli
tassa pingasuinnaapput. Nunanit
allanit oqaatigineqartartoq qaam-
matit qulit qaangiunneranni tunil-
latsissimasut marloriaammik amer-
lisarnerannik, suli tassa maani up-
pernarsineqanngilaq.
Tamalikannerli allanut naleqqi-
ullugu maani malunnarneruvoq ta-
mannalumi ulorianaatilittut nakor-
saanerup nalunaarummini taasi-
mavaa. Allapporrni: »...AIDS-illu
tunillaassortumik siaruaatilernis-
saa annilaanganaateqarsinnaavoq
maanimiut ilaasa tamalikannerat
pissutigalugu.«
Aassiuutissanik noqqaaneq
Napaatip siaruaatilernissa paasi-
aarsinnaajumallugu nakorsaane-
rup kissaatigaa AIDS-imut misissu-
inermi aassiuutissanik Nuummi
napparsimavissuarmi pisaarnissaq
maanna aasartinnagu.
— Taava misissuineq siulleq Ka-
laallit Nunaanni pisalisssagaluar-
poq, maanakkummi taamaaliorto-
qarsinnaanngimmat, nakor saaneq
allappoq. Kisaatigaataaq ukiu-
moortumik inunnik aassiuisarnis-
saq. Aassiukkalli tamakku tunillat-
sissimasorinartunillu misissuinerit
misissorneqartassapput Køben-
havnimi.
AIDS-imut misissorteqqittarnis-
saq pisariaqarmat pissutaavoq siul-
lermik misissuinermi pasinaateqa-
laartunik saqqummersoqarsin-
naammat. Taamaammat pingaar-
tuuvoq nalorninartut tamarmik er-
niinnaq paasineqarnissaat.
neKeroruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
... akilersmauvoK
Quj assut
Aanaap Ane Petersenip toqune-
rani misiginneqataasunut, te-
legraminut, qaniuisunut, naa-
sorpassuarnut ikiuuttunullu ta-
manut qujangaarpugut.
Juullimi ukiortaamilu pillua-
ritsi.
Inuulluarisilu. Mette.
Fugle, dyr og fisk
udstoppes naturligt og hold-
bart. Billige priser. Medsend an-
noncen, 5% rabat. Salg af fær-
digvarer.
Konservator Hans Novrup
Strandvejen 52, 7120 Vejle 0
Tlf. 05 81 47 27