Atuagagdliutit - 18.12.1997, Blaðsíða 3

1997
3
luttuinnaapput tippassima-
nerminnik. llama sungiusi-
magamikkimmi mamarsaa-
tigaat, ajoraluartumilli ua-
nga sapivippakka.
Uninnganerput aamma
ilama qatsutileraallu kiisami
aallarpugut, sermerlu im-
mamut ataannartoq nalaat-
sorsimanersumik quppaqa-
rianngimmat sarsullugu kii-
samiuna asimioqarfimmut
siullermut tikittugut...ukulu
nerisassaaleqingitsut, ka-
laaliminernik qallunaami-
nernillumi sutorumagaanni
- aajukuali pisiniarfimmut
qimussimik ulloq naallugu
aatsaat tikittarialimmut
ungasitsigisumiittut.
Inoqutigiit marluit tassa-
niipput, sunaaffalu aappaata
nulia ippassaanitsiaammat
ernertaarsimavoq. Sooruna
inoqutigiit nuannaarput, ki-
sianni ernisoq peqqinngilaq,
allaat inuunera ulorianar-
torsiortumik nalilerneqarlu-
ni.
Naalagiarattali nuanne-
qaaq, meeraq kuineqarpoq,
juullisiutaannangajannillu
tussiaratta nalunanngitsu-
mik iluarineqarluarpoq. Er-
nertaarsimasoqarmallu ta-
matumannga sunnerneqar-
lunga juullimi pisimasoq
eqqaatsiartariaqarsimavara,
anginerusumillu »unnuami
tussiarnerup« qanoq pi-
ngaartiginera sapinngisamik
erseqqissalaarsimallugu.
Avatiminnit tikinneqajuik-
kamik suli uninngaqqusiga-
luartut - taamaannerallu
paasilluarpara - »allatut a-
jornartumik« aallartariaqar-
simavugut allanik aamma
ornitassaqaratta.
Aallartinnanga aalajange-
reersimavunga inoqarfinni
tamani unnuisarniarlunga,
sunaaffalumi taamaaliun-
ngitsoorneq ajornartoq im-
minut ungasikkamik. Silallu
ataatsiarluni akornuseqqim-
matigut ullut arlalinngortut
kiisami angerlamut aallar-
pugut. Ualiinnartoq qaam-
matigissorsuanngortoq - ip-
passaanitsiaammat kuisitto-
qarfiusut ornillugit - aap-
parma pilerpaanga qaam-
matip qinngorneri allagalu-
git. Siku ingerlavigisarput
kisiat sammigakku qilam-
mut qiviarneq ajorlunga
qaammammut saakkama
allagisaqanngeqqaarlunga i-
sigimmersorsimallugu taku-
lerpara ilumut qinngorneri
suna pillugu pinersumik ila-
mikkut ersarinnerusutut it-
tut aammalu qinngornerit
ammut sammisut ilaat soor-
lumi ikerinnarmikkut sani-
mut sammisoqartartut. Al-
lamik eqqarsaateqarnanga
aappara pilerpara immaqa
silaannaap qanorinneranik
pissuteqartumik taamaalisi-
masut. Kinguninngualumi
takussaajunnaarput.
Tikilernerput qimmiisa
kalerriuteriarmassuk issaq
kuisittoortut ittuat anivoq,
sissamut majorallaannartu-
gut. Erngerlugu paasivara
aliasuttoq. Pilerpoq: »Ippas-
saq nuliara toquvoq«!
Toqu inuit allat assigalu-
git nuannarisarinngilara, o-
qarfigimmangalu anaane-
qatsiartutut misigivunga.
Taamani qimakkatsigik eq-
qarsaatigisimanngilara mu-
lunitsinni qanorissimanis-
saa, eqqarsaatigisariaqarsi-
magaluarpara »piareersi-
maffigalugulu«. Taamaali-
orsimanngilanga.-.qaamma-
tip qinngornerminik kaler-
rikkumasimanerpaatigut?
Naluara, qularpunga.
Ilassillugu misiginneqa-
taanera oqaatigaara, pia-
reersariarlutalu iserpugut,
ilagisakka inoqutigiit arlaan-
nukartut. Ui kisimiippoq,
sunaaffa meeraat angajulliit
arlaminnukarsimasut naa-
lungiarsullu inoorlaaq arla-
mik nuliata tigusimagaa,
nerisittassallugu.
Taava isumaqatigiippugut
qanoriliussailuta, tassa er-
ngerluta nunamik assaalis-
salluta, ilineqarnissaanullu
piariigassat inerpata ullup
qanorilerna aalajangiisuu-
tinnagu ilissagiga...
Kaffemik inororsaarlunga
najoqqaalersugullu asuuna
isigeriarlunga oqalulerpoq,
siullermik nipikisaarluni, o-
qaaserisaalu ilaatigut kipisa-
qattaartut uangalu apeqqu-
tinnik akoqartartut maani
ataatsi moortissavakka:
»Katinnitsinnit ukiut talli-
manngunngitsulluunniit tas-
sa aappaaruppunga. Arnat
nalunngisakka pikkorinner-
siorlugit nuliartaarisimava-
ra, piniartuugama ikiortaal-
luarnissaanik neriuffigalu-
gu. Taamaapporlu. Pakatsi-
nanngeqaaq. Pikkorissuse-
qarpoq piniartukkormiutut
inooqatigiinnitsinni uparu-
artariaqanngitsumik. Arnap
suliassai tamaasa pikkorif-
figai naammassilluartarlu-
gillu...tassa ujariagilerpa-
ra...Soormitaava taamatut
pineqarpunga«?
Taamatut ittunik atuga-
qartunik oqaloqatiginninnis-
sanut piginnaassuseqanngil-
luinnarpunga, taamani. mi-
silittagaqanngilluinnarama.
Ilaannili ajoqit utoqqaat mi-
silittagartuut ilaat ilisitillugu
tusarnaarsimavara, oqaa-
siisalu ilaat sunaaffa puiuik-
kiussumavakka. Una piniar-
toq nuliaminik iluatissarluni
- tupinnanngitsumimmi - o-
qalunnerani taamani tusar-
naarsimanera eqqaalersima-
vara - ilumut qujanartumik.
Eqqaanngikkaluarukku na-
lulluinnassagaluarpara qa-
noq oqaluffigissallugu ima-
luunniit tuppallersassallugu.
Kisianni tuppallersarpara,
pisimasumilli uuminnga o-
qaluttuarinninninni tuppal-
lersaanera pingaarnerutin-
nginnakku maani ilanngu-
tinngilara.
Assigiinngitsualunnik nu-
nami inuunermut tunngasu-
nik eqqartuivugut. Taava
toqqarlunga isigimmersor-
paanga, sunaaffami suli o-
qaaseqarusukkami, piler-
paangalu:
»Naapitaqartarpugut na-
lunartunik, suna pillugu
taamaalisunik oqaatigisin-
naanngisatsinnik. Tamakku
inuunermi akimmiffiusaan-
narput, inuunerup ingerla-
nera unitsitsiartutut pisar-
paat. Malugisaqarnartarpoq
tamakku uniffigivallaaraan-
ni inummut iluaqutaaneq
ajortut. Taamaattumik
aamma uanga aalajangersi-
mavunga atugara artornar-
toq uninngaffigivallaaruma-
(ZwÆ/fra£ /é£v(/(&as,<s,cu}
JULETILLÆG
nagu. Ilumut taamaassin-
naanersunga kingorna nalu-
narunnaarumaarpoq...isu-
maqarpungali taamatut o-
qarnera eqquutsissailugu,
arnap taassuma uannut qu-
janarsimassusia puigornavi-
annginnakku. Ukiuni taak-
kunani ikikkaluartuni assut
qutsavigaara inooqatigalu-
nga asanninnini sulilluarner-
migut eqiasuissutsimigullu
nittartuarsimammagu. ta-
matuminnga misigitittuarsi-
mallunga...«. Takuara ip-
passaammat nuleertup, a-
salluinnakkaminik toqukkut
qimagaasup, kiinaa qungu-
julaartutut ittoq.
Taama pisoqartorlu taq-
qama inuaqerpalaaq tutsi-
uppoq, asimioqarfimmioqa-
taalu iserpoq, kisimi, qano-
riliornissamik paasiniaasoq,
aammagooq neqit qalattut
neriartoqqulluta...
Affattarsimaqigamik pua-
lasuunik aarfup sakiaminili-
orsimapput...ooqqattaarsi-
mavigit...aarfup pualasuup
sakiamerni nutaat...qanoq
mamassusilissallugit nam-
mineq ooqattaarsimasaria-
qarput.
Illusiffigisara tamusser-
tatsiaannaq aninialerpoq
kaffiliussagamigooq, neqi-
toreeruttalu tamatta iseri-
artoqqulluta...
Torsuutsiguuinnalerlunga
tipimik allassalerpunga,
soorlu kalaaliminersunnin-
ngitsoq. Sunaaffami pani-
kaaliorsimavoq qapulimmik
issukullammik - takussaga-
luarpat kaffesuutigalugit
mamassusii...illorujuk issu-
nik qarmalik illussaarsuan-
ngorpoq.
Tassaniinnitsinnili periar-
fissarseqqinngilanga nuleer-
ninngortoq taanna itineru-
sumik oqaloqatigeqqissallu-
gu. Ilivissaq nunami assagaq
inermat - ullaanngortoq -
ullaanngorsiilluatsiarsinnar-
lugu ilivara. silallu angalla-
vissaanera aasiit iluatsikku-
manermik ilisineq naam-
masseriarmat aallarluta.
Aatsaat qaammatit sisa-
manngajaat qaangiuttut ta-
koqqippara, piffissaqatsiar-
simavugullu oqaloqatigeeq-
qilaarnissamut...suli qujani-
arpoq arnamik taassumin-
nga ukiuni ikikkaluartuni
nuliaqarsimagami...tassani
qitornani eqqarsaatigalugit.
Kingorna angut taanna
takujuartarpara qitornaalu -
pisinnaasaminik arnatut iki-
ortarpai - ilaanni arnamik
ikiorteqartarluni - ilaquta-
qarami. Ukiullu arlallit na-
jorsimallugit qimakkakkit
kingorna paasivara inuunini
»unnuami tussiartoq« attat-
tuinnaraa...
Tamatuma kingorna i-
nunnik taamaattunik naam-
mattuuisarsimavunga, »un-
nuami tussiarnermik« ilik-
karsimasunik imaluunniit
inuuneqarfiginnittunik. Tas-
saaku inuit taamaattut ta-
kuilugit misigisaqarfigalu-
gillu qamuuna nuannaajum-
mernartartoq »kissaliler-
nartarlunilu«.
Suliartorlunga angalanera
siulleq misigisaqarfioqaaq,
inunngortumik. toqusumik
»unnuamilu tussiarnermik«.
Juullimi pilluaritsi
Otto Sandgreen atisani suli pigai. Aana palasitutJuullisioqqaarluni angalagami atisarisami
assinganik atorpoq.
Otto Sandgreen har stadig udstyret i orden. Her er han iført en rejsedragt svarende til den,
han brugte under sin tjenesterejse den første jul som præst.

lut. I
lsitma Glædelig Jul!
Juullimi Pillmmt!
>ull
Vo,U
-
Isuma
Synspunkt
er en samling af
Aqqaluk Lynges
digte, prosa, essays,
taler, artikler og
kronikker fra aviser
og tidsskrifter
fra slutningen af
60’eme og til i dag.
Bogen har
omslagsillustration
af Aka Høegh.
340 sider - 268,00 kr.
Grønlandsk og dansk.
FORLAGET
ATUAGKAT
ASSyFOTO: LOUISE-INGER KORDON