Atuagagdliutit - 18.12.1997, Blaðsíða 27

1997
27
Taavali arfanniummi
»Sonja«-mi naalagaq ilisi-
maneqarluartoq isumassar-
sivoq. »Sonja« arfanniutillu
allat arfernik angisuunik
avataani piniutaasut qamu-
tileqarput allanillu atorto-
qarlutik, umiarsuarnut 100
BRT qaangerlugu angitigi-
sunut naleqquttunik. Sine-
rissap qanittuani piniartar-
tut taamatut periarfissaqan-
ngillat - tassa taamanikkut
atortorisaat eqqarsaatigalu-
git.
Arfanniummi naalagaq
»Sonja Larsen«-imik taane-
qartartoq Norge-mi takusa-
qarsimavoq qamutilimmik
mikisumik 50 millimeteri-
mik - imaluunniit 2 tomme-
mik - angissusilimmik sa-
naneqarsimasumik, angalla-
tinut minnernut ikkussuun-
neqarsinnaasumik.
Grønlands Styrelse aam-
ma piginneqatigiit Geisler-
ikkut isumaqatigai »Aaveq«
misiligutigalugu qamutililer-
neqassasoq. Angallat 1948-
mi Sisimiuni amutsivimmi
qamutililerneqarpoq, Sonja
Larsen ilisimannittutut siun-
nersuisoralugu. Taamatullu
angalasarnerini siullerni si-
unnersuisuusarpoq, suullu
tamarmik ajunngitsumik
ingerlasut paasinarsivoq.
Ukiuni siullerni arfineq-
pingasuni »Aaveq« kisimiil-
luni tikaagullinniutaavoq,
ukiullu ataatsip ingerlanera-
ni tikaagulliit 36-t tikillugit
pisarineqartarlutik. Kingu-
sinnerusukkut qamutililim-
mik angallatitaarnissamik
isuma siammarpoq, amerla-
nerillu taamaattunik arfan-
niutitaarput. Taamaalilluni
arfanniartarnerup - nali-
nginnaasumik piniarniartar-
nerup, aalisarnerup, ilannik-
kullu atorfilinnik ilaasoqar-
tarnerup, nassiussanik assi-
gisaannillu angallassinerup -
saniatigut tamanna ilaquta-
riippassuarnit ukiorpassuar-
ni inuuniutaavoq.
Naggataa
Taamanikkulli Aasiaat eq-
qaanni raajarniarneq ani-
ngaasarsiutaallualersimavoq,
Geisler-ikkullu akuliunnia-
lerput. Taamaattumik
1960-ikkut missaanni
»Aaveq« sakkortunerusu-
mik motorilerneqarpoq qa-
lorsuarnullu amoorutitaar-
luni. Ilaannikkulli arfanniar-
toqartarpoq.
Pisulli aamma killeqarta-
riaqarput. Jens Geisler to-
quvoq, ilaallu utoqqalillutik.
»Aaveq« iluarsaanneqartari-
aqarpoq, ukiakkullu 1973-
imi Aasiaat amutsiviata eq-
qaaniippoq motoriiarsimal-
luni. Unnuat ilaanni »Aa-
veq« saavippoq, ulinnera-
talu nalaani Tupilammut ti-
pilluni. Tinimmat uerujussu-
arpoq immallunilu. Marlori-
arluni puttallartitsiniarne-
rigaluit iluatsinngitsoorput,
ukiulermallu puttallartitsini-
arneq taamaatiinnarneqar-
poq.
Puttallartitsineq
Aasaarmat Aasiaat Kommu-
neata amutsivik piumaffigi-
galuarpaa »Aaveq« puttal-
larteqqullugu, amutsivilli
taamaaliorumanngilaq. Taa-
manikkut uanga amutsivim-
mi sulivunga, takusinnaava-
ralu angallat ajoqusersima-
galuarluni nungullarsima-
galuarnilu allanit pitsaane-
russuteqartoq. Taamaattu-
mik qanoq iliortoqarsinnaa-
neranik misissuivunga, a-
ngallatillu puttallartinneqar-
nissaa pillugu Japhet Geisler
isumaqatigiissuteqarfigalugu.
Suleqatigisimasara
Richard Lund ikiortigalugu
november 1974-imi »Aa-
veq« puttallartipparput, ik-
karlisillugulu timitaa siul-
lermeerutaasumik suliari-
lerlugu. Sap. akunnera ataa-
seq qaangiummat »Aaveq«
umiarsualivimmut kisarpoq.
Japhet aamma Jacob Geil-
ser-ikkunnit pisiaraara, kisi-
annili ukioq ataaseq aatsaat
qaangiuttoq (amutsivimmi
pisortap sulinngiffeqarnera-
ni) »Aaveq« kiisami amutsi-
vimmut amuneqarpoq.
Taamaalinerani angallati-
nik iluarsaassineq pingaar-
nerutillugu suliffittaara aal-
lartippara. suliassaaleqiffit-
talu nalaani »Aaveq« suliari-
sarparput.
Suliaq sivisuumik inger-
lanneqarpoq. »Aaveq« amu-
tsivinni iluarsaanneqartar-
nermini iluamik suliarine-
qartarsimanngilaq, eqqaas-
sanngikkaanni angallamik
sanasuusimasup pitsaasu-
mik suliaqarsimanera. Tas-
saavorlu nunarsuarmi umi-
atsiaaliullaqqinnerpaat ilaat
- Adolf Ustrups Bådebygge-
ri Vejle-miittoq, kingorna-
gut Børge Børresen-imit ti-
guneqarsimasoq. Umiatsia-
aliorfimmi tassani angallati-
nik tingerlaatilinnik unam-
misartut angallataat sana-
neqartarsimapput, angalla-
tillu Olympiadernermi ator-
neqartartut amerlasoorpas-
suit tassani sananeqarsimal-
lutik.
Kalaallit Nunaanni amut-
sivinni »Aaveq« iluamik ilu-
arsaanneqartarsimanngilaq,
taakkulu pissutaanerpaan-
ngillat angallat ukiuni 60-ini
atuussinnaasimammat.
Iluarsaassisarfik
1978-imi angalalernissat-
sinnut piareerpugut, siuller-
millu eqqarsaataavoq »Aa-
veq« nuannaariutitut ator-
neqassasoq, angallat tinger-
laataannalittut atugassatut
sanaajummat, 1937-imi sa-
naneqarsimalluni sukkaniu-
tinik angallateqarluni unam-
misarnermik sanasartumit
Ferdinand G. Hansen-imit.
Kisiannili namminersorne-
runeq atulersinneqarmat
inuussutissarsiutit pisorta-
nit pigineqartut salliutinne-
qalerput. Taamaattumik
namminersortutut angalla-
tinik iluarsaassisarneq ajor-
nakusuulerpoq, amutsiviit
pingaartinneqarnerulerma-
ta. Taamaattumik »Aaveq«
atorlugu nunaqarfinnut a-
ngalasalerpugut assigiinngi-
tsunik iluarsaassiartortarlu-
ta. Kingusinnerusukkut pa-
larmarsuarmik 30 tonsimik
kalittagaqalerpugut, taama-
lu angalaannartutut iluar-
saassiartortalerluta.
Taamatut sulineq ukiuni
20-nngulersuni ingerlassi-
mavarput, nuannariiluarlu-
qupp. 28-mi nangissaaq
tZwÆ/ffat /ébf/tøa&S’CUf
»AUVEK'« Vejle Fjordimi Adolf Ustrupip umiatsialiorfiani 1938-imi.
Fra »AUVEK’s« stabelafløbning fra Adolf Ustrups værft i Vejle fjord 1938.
1948-mik qamutilik nutaggarik.
Kanonen her nymonteret i 1948.
1950-ikkut qeqqanni Aasiaat talittarflani.
I Aasiaat havn i midten af 1950'erne.
ASS7PRIVAT-FOTO ASS7PRI VAT-FOTO ASS./PRI VAT-FOTO