Atuagagdliutit - 18.12.1997, Blaðsíða 2

2
1997
tZu*Æ/ffa£ /éfø/tøa&S’ai?
JULETILLÆG
Unnuami tussiameq
Louise aamma Otto Sandgreen-imit juullimi inuulluaqqussut
Atuagagdliutit/Grønlanspostenip ikinngutitoqaanik Otto
Sandgreenimik assilisarput kingulleq, aana nuliilu Louise
Katuap atoqqaartinneqarnerani.
Det sidste billede, vi har af Atuagagdliutit/Grønlandspostens
gamle ven Otto Sandgreen, her sammen med sin hustru
Louise ved kulturhuset Katuaq's åbning.
A tuagagdliutit/Grøn-
landsposten-ip ikinnguti-
toqaa maannalu atuak-
kanik naliliisartoq. Otto
Sandgreen, nuliatalu
Louisep una juullimut
pilluaqqussutigaat.
Palasiulluni juullisioqqaar-
neranit oqaluttuaavoq
nuannersoq. Taamani
Uummannamiippoq
(Thule), kaperlaap nalaa-
ni taartorsuarmi suliner-
minut tunngatillugu
qimussimilk angalaqqaa-
rami juullip evangkiiliua
tunngavigaiugu oqaluus-
siartorluni. Aaqqissuisut
aalajangerput oqaluttuaq
manna juullimut
ilanngussami pingaar-
nertut tulluuttoq.
Maanna ukioq 1997 juulli
qanilliartorparput, annaas-
sisitta Jesusi Kristusip inun-
ngornera nalliutorsiussallu-
gu, evangeliumi Lukarsip al-
lagaani nalunaarut naatsun-
nguaq imartoqisorli tusaq-
qissallugu, ilaatigut ima al-
lassimalluni: »...llissinnut
ullumi erniuvoq annaassi-
soq...Taavaannarli qilammi-
orpassuit inngilimiilersut,
taakku Guuti unnersiutigaat
oqarlutik: Naalannarsili
Guuti qutsinnermi. nunami-
lu eqqissilit inunni nuannari-
saani«.
Pisimasoq matuma ataani
allaatigisaq juullip kingunin-
nguatigut pisimavoq, imari-
saali taamanersuaq pisima-
sumit akisunnertut ipporlu-
sooq, tassa anersaakkut it-
tumik isumaqartillugu, ima-
qarami inummik »unnuami
tussiarnermik« ilikkarsima-
sumik, inuup inuunerata
taarnersaani tussiartumik.
Pisimasorli oqaluttuassara
taanna »siulequtseqqaarta-
riaqarpara«. uanga nammi-
neq isiginnittuusimanera
naapertorlugu.
Siulequt
Ukioq 1937 ukiakkut Dan-
markimut pivunga (Qeqer-
tarsuarmit Københavnimut
ullut unnuallu 21-t atorsi-
mallugit, aqqutaata ilaani
meriarnangaarmat toqunis-
saq kissaatiginarsiinnarlu-
ni), tappavani meeqqat nu-
naannarmiut ilaasa atuarfi-
anni meeqqanik atuartitsi-
nermik pisinnaanera pitsan-
ngorsassallugu. Sunaaffalu
juullip kingunitsiaa naalaga-
risatsinnit lektor Schultz-
Lorentzenimit allagarsivu-
nga palasinngortitaanissaq
eqqarsaatigisinnaannginne-
riga. 1934-mi ajoqitut ine-
rama oqaluussisartuusima-
vungami, kisianni palasitut
sulilernissaq ilumut eqqar-
saatinniissimanngilaq...taa-
manili najugaqarfigisama a-
taatarsiama sapiisanngitsu-
tut kaammattormanga aku-
ersivunga, tassalu Uum-
mannamut (Thule) 1938-mi
pivunga.
Taava inuusuttuulluinnar-
ninni paasilerpara suliffim-
mi qullersaaneq nuannerlu-
innartuusoq, »nammineq
niaqoq malillugu« aalaja-
ngiisarsinnaalluni. Palase-
qarfimmilu tassani sulilera-
ma - kisimiillunga sulilerpu-
nga, aamma siulerisakka
palasitut inuttullu »inussu-
arnik« oqaatigisariaqartut
taamaassimasut, palasiullu-
nga, ilinniartitsisuullunga,
pattattuullunga, ilaannilu
palaseqarfimmi kiffaasar-
lunga »atorfimmi taasaku-
luullunga«. paasilersimallu-
gulu atorfiup taassuma qa-
noq sorsuutigissusia, iso-
rartutigissuseq piinnarnagu
- inoqarfiit kujallersaanniit
avannarlersaannut silaan-
nakkut titarlugu 400 kilo-
meterit angumavai - aam-
mali inuussuseq eqqarsaati-
galugu, tassa atorfimmit
tassannga tiguartikkiartuin-
narlunga, naallu malugillu-
arnagu aalajangersimallu-
nga atorfik taanna pisinnaa-
nera tamaat »immissallugu«
piumasarineqartoq naaper-
torlugu. Eqqarsaatigigaan-
ngilara qanoq misigisakitsi-
gissusera, inuusuttutulli sa-
piissuseqarnera tatiginerul-
lugu.
Aamma taamani »sanile-
qanngilanga«. tassa nulia-
qanngilanga. Danmarkimut
aallarama arnamik inequ-
nartumik asannittumillu
(taamatut paasisimasannik)
ikinnguteqarsimavunga, u-
teramali avanersuarmukar-
tussanngorlungalu »inequ-
narunnaarsimavoq asanni-
gunnaarsimallunilu«...taan-
nali pisimasuuvoq alla.
Palasikkutut juullisiorner-
mut siulleq ajunngilluarpoq,
juullimut atasut tamakker-
neqarlutik. Taava ukiortaap
kinguninnguatigut eqqaari-
ataarpara illoqarfik kisiat
isumagisassarinngikkiga.
Marlunnik niuertoruseqar-
feqarpoq, ataaseq Oqquani
(inoqarfivut avannarliusut)
ataaserlu Nigerlerni (ino-
qarfivut kujalliit). taakkulu
saniatigut asimioqarfeqarlu-
ni arlaqartunik. Niuertoru-
seqarfiit ilinniarsimasunik
ajoqeqarput, asimioqarfiilli
atuaasoqanngillalluunniit.
Taakkunanilu najugaqartut
soorunami namminneqjuul-
lisiorsinnaapput (sapaatisi-
orsinnaallutilluunniit) tussi-
arlutik evangeliumillu atuar-
lutik - kingusinnerusukkul-
lumi paasivakka amerlaner-
saat taamatut imminni juul-
lisiortartut.
Nuannaarlunga qiimaqalu-
ngalu qimussillaqqissut
marluk (aappaa taavani u-
ngasissorsuarmut ilisima-
sassarsiortunut qimusser-
saasarsimasoq) atassute-
qarfigaakka qinnuigalugit
inoqarfinnut Nigerlermiu-
nut qimussiuteqqullunga.
aallarumallungalu januarip
qeqqata missaani, piniartu-
nit tusarakku tasamunga
avammut sikoreersimasoq
sineriak qimusserfissan-
ngorluni. Tupaallassimallu-
tik isigitsiarpaannga. kiisalu
naggataatigut oqarlutik aal-
larumanera immaqa piaar-
pallaatsiartoq. Tamatuma
nalaani ullup qaamarna sivi-
kitsuinnaasarpormi, nalu-
naaquttap akunneri marlus-
suit - kisianni suliartoruso-
qaanga, juullip evangeliua
»unnuami tussiarnermik«
ilaqartoq ingerlateqqikku-
soqaara - akuersiinnarpullu.
Sapaatiusoq illoqarfimmi
naalagiareeratta aallarpu-
gut, qimussitaappaanni issi-
masuullunga. Taaq sussa,
qaammat imissiartorpoq -
issi sussa, 20-25-nik issit-
toq. Piumassusermik inuu-
suttutullu qiimanermik ulik-
kaarpunga...
Kangaarsuup (Kap Atholl)
illoqarfimmit nalunaaquttap
akunnerini marlussunni or-
nittariaqartup tungaanut si-
ku qimusserfigippoq, nuuali
uiarsimallugu kinguninngu-
atigut sikup ivusimaneri aq-
qutigilerpavut...ullup qaa-
marnga qamereersimavoq,
nigerup tungaanit (kujam-
mut kangimut) anorleriar-
tulerpoq uatsinnut assor-
nartumik, nuissat pinngora-
lertorput apummik useqa-
ramik ullorissat matuaat...
talikka tamaasa atortaria-
qarpakka nakkarumananga
naqitarutit tigummilluarni-
arlugit.. .Ataasiaannarlunga-
mi nakkarpunga...annerna-
raluaq!
Sunaana? Sunaana pillugu
illorput nuannersoq (qatan-
ngumma arnat ilaat taavu-
nga ilagisimagakku) eqqar-
saatigiartuleriga...taap tag-
garilluinnartup ulippaati-
gut...sila ajortorsuanngor-
poq...sumummitaava inger-
lavugut? Sila taamaatsillugu
siku aserortilersarpoq...qi-
mussersukka qanorilillutik
eqqaminni qanorittoqarne-
ranik takusaqarsinnaanatik
ingerlapput.-.sineriammut
annguttatoruna...nuna aa-
laakkaavoq, nuna aarleri-
nanngilaq...
Erseqqissiilugu malugil-
lualerpara inuusuttutut sa-
piissusersuara soorluuna
suujunnaariartortoq, ilami
»unnuami tussiarnermik«
qiimasuutiginninnera sak-
kukilliartorpoq.. .taama
taartorsuutigisumi silariut-
torsuutigisumilu illorput a-
ngerlarserfigilerpara, tii-
porti kissarsuutip qaavani
piareersimasoq ilisivimmilu
qatanngumma bolluliai
paarnaaraqarluartut...
Annilaarujussuaqaanga i-
kisimaffigisama kalerrim-
manga maanna unikkallar-
nitsinnik. Sequnngerlunga
issiasimavunga ataniarlu-
ngalu ima ilungersortigisi-
mallunga unissimanerpullu-
unniit maluginagu...qaan-
ngup qaanut...tassa isuman-
naatsumut pisimavugut...
nuanneq. Sila suli ajortoru-
jussuuvoq, aatsaammiuna
silarlulersoq, qimussertima-
lu misigisamikkut nalunngi-
laat taamatut issangerluni
silarluleraangami ullunik
unnuanillu 2-3-nik sisivus-
suseqarajuttoq...lasilaralut-
tuaq!
Sila taamaatsillugu tupeq
atorniarsinnaanngilaq, toq-
qisarsimagunanngilagulli,
eqqaamanngilara...ilagisak-
kali paasisimasaqarluarput,
imaalitsiarnerinnakkut qa-
ngaammalli apussarinnersu-
armi assaallutik qarajalior-
put isersimaffigisinnaasat-
sinnik...
Naneruutikunik qaam-
maqquserluta taquartoratta
qangami ilorraallak, silatit-
sinnilunniit silarlussuaq tu-
saanngilarput. llagisakka
qungujulaarlutillu pilerput
ingerlaqqissinnaagaluarlutik
uniinnarallarlutik, tassami
sermeq iigartartoq imma-
mut atasoq tikingajakka-
mikku sila taamaatsillugu
uiarniarsinnaannginnamik-
ku, tamatigorluinnangajak
ikertunerusumik ikikinne-
rusumilluunniit avammut
quppaqartarmat.
Tassaniimmersoratta ta-
quatsinnik kimittuunik nun-
guutsilerpugut, qimmit
aamma nerisarimmatigik.
Ullullu pingasunngulerunar-
tut - apummik qaarusummi-
inneq uannut tujorminarsi-
soq, tassami atisagut nan-
nut tuttullu amiinik mersuk-
kat ulloq unnuarlu atortua-
ratsigik, ilamali qulitsatik
peertarpaat - aappaa piler-
poq nammineq taquarluni.
Anigami eqqutileriarpai mi-
tit mannissui, qaammammi
junimi mannissaajusimasut,
katersorneqarfimminni aa-
sisimasut, aatsaallu sikum-
mat qimussimik aaneqarsi-
masut - manniit quarsuit,
pileriarpaat tassalimi qerna-
ASS./FOTO:VIVI MØLLER-REIMER